Kohteliasta vai ..

28

Kuinkas arvon kanssaveneilijät käyttäydytään tänä kesänä, ollaanko laiturilla vastassa ja avustetaan tulija laituriin vai tyydytäänkö vain istuskelemaan istumalaatikossa ja katsomaan tarkkaan kuinka kukin miehistö (eukko perkele) laiturille hyppää?

40

729

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Epäkohtelias?

      Minua vastaan voi tulla, jos olen yksin liikkeellä. Jos minulla on mukana yksikin miehistön jäsen, en kaipaa ketään vastaanottajaa.
      Jos ei olosuhteet (tuuli) eivät ole poikkeuksellisen vaikeat, mihin sitä vastaanottajaa tarvitaan. Kyllä venekunnan tulee selviytyä rantaan omin avuin.
      Eihän siinä ole mitään vaikeaa.

      En pidä lainkaan epäkohteliaana, vaikka kukaan ei tule "avustamaan" rantautuessa. Päinvastoin, on jotenkin kiusallista, kun joku tarjoaa näennäisapuaan.

      • 16

        Totta. Olen itsekin pikkujohtaja ja jotenkin ärsyttävää, että joku tavallinen duunari vois tulla mua auttamaan.


    • huomaavaisuutta

      On huomaavaista ja kohteliasta tarjoutua auttamaan, mutta on toki väistyttävä tieltä, jos saapuvan aluksen kippari ei apua halua. Ei siis väkisin auteta, muttei jäädä toimettomina tuijottelemaan ja arvostelemaan rantautumista, vaan ollaan vähintäänkin valmiina auttamaan ja ilmaistaan se valmius, jotta kippari voi päättää, ottaako tarjotun avun vastaan vai ei.

      Varsinkin yksinpurjehtijalle apu voi olla arvokas, mutta vaikka veneessä olisi paljonkin populaa, ei voi tietää, onko "miehistöllä" (jotka voivat olla vain matkustajan roolissa olevia maakrapuja ekaa kertaa veneessä) mitään osaamista ja kokemusta rantautumisesta, joten kyllä ylimääräinen käsipari laiturilla voi olla tarpeen ja tervetullut.

      Hyvän kipparin tunnistaa siitä, ettei eukon tarvitse koskaan hypätä laiturille, vaan kippari ohjaa veneen nätisti niin, että eukko saa kaikessa rauhassa astua köyden kanssa laiturille, ilman huutoa, hosumista tai mitään vaaratilannetta. Näin meillä. Ja vaikka handlataan toki keskenämmekin rantautuminen, ilahdun aina (osaavasta) avusta. Pystynhän minä avaamaan oviakin, mutta silti arvostan herrasmiehiä (ja hyvin käyttäytyviä naisiakin), jotka pitävät ovea auki toiselle, tai auttavat painavien kantamusten kanssa tms.

      Mutta jos ei oikein ymmärrä köysistä ja veneen käyttäytymisestä mitään, kannattaa kyllä jättää tarjoamatta kyseenalaisin taidoin "apua"...

    • Merimies on erimies.

      Jos joku haluaa apua, niin huutakoon, että tulkaa auttamaan. Jos ei huutoa kuulu, niin rantaparlamentti voi jatkaa katseella seuraamista.
      Miten hitossa pitäisi puuttua vieraiden ihmisten rantautumiseen, ja parhaassa tapauksessa vielä mennä neuvomaan.
      Kohtahan tää menee ihan karavaanari touhuksi,(ja se on kauheeta) jos kaikki alkavat kaikkien kaveriksi.

      • hyvät tavat

        Avun tarjoaminen ei ole puuttumista eikä köyden vastaan ottaminen neuvomista. Jos tulija on selvästi kokematon aloittelija ja ihan ulalla, ystävällistä neuvoakin sopii kai antaa, mutta muuten en lähtisi neuvomaan, koska kukin kippari tuntee itse parhaiten oman veneensä ja miten se saadaan parhaiten laituriin. Itse koen vastaan tulemisen ja köyden ottamisen ystävällisenä apuna ja huomaavaisuutena, josta en todellakaan pahastu. Jos tarve vaatii, köyden voi kiinnittääkin, mutta luonnollisesti kippari itse tulee tekemään lopulliset kiinnityksen ja tarkistaa ne, sillä hänen vastuullaanhan ne ovat. Olen purjehtinut paljon ulkomailla ja huomannut, että etenkin kokeneet matkapurjehtijat tulevat automaattisesti auttamaan. Mitä kauemmas Suomen ja Euroopan rannoilta edetään, sitä avuliaampaa porukka on. Valitettavasti hyvät tavat ovat kadonneet monilta suomalaisilta, vai onko kyse vain ujoudesta tai juroudesta?


    • Santeri Laine

      Minä lupaan auttaa kaikkia suhteellisen lähelle saapuvia veneitä olivatpa ne millaisia hyvänsä!

      • 30

        "Jos joku haluaa apua, niin huutakoon, että tulkaa auttamaan. Jos ei huutoa kuulu, niin rantaparlamentti voi jatkaa katseella seuraamista."

        No tuo just kun ei kuulu veneilyssä kunnioitettavasti perintyneeseen hyvään tapaan, jota ikävä kyllä ollaan kiivaasti nyt kyykyttämässä. Toki kohteliasta on antaa veneen oman miehistön tehdä kaikki työt jos ne sitä "harjoitusta" tarvitsevat, mutta itse katson erittäin miellyttäväksi ja kohteliaaksi jos joku on vastassa laiturilla vaikka apua ei tarvitsisikaan. Eihän se että ottaa vastaan köyden ja ehkä kevyesti tönää veneen keulasta kai ole haitaksi kenellekään. Itse en ilman pyyntöä ala kiinnittämään toisen venettä laituriin, tarpeen vaatiessa kyllä kietaisen köyden pollariin tms. mutta en yritä kiinnittä venettä koska ymmärrän että useimmat haluavat tehdä kiinnityksen omalla tavallaan.

        Ihmetten myös, jos kippari joka suuntaa kohti satamaa jossa oletettavasti on paljon muitakin veneitä, ei halua ottaa tätä mukavaa ensikontaktia kanssaveneilijään, vaan suorastaan hätistelee tämän avustavan henkilön pois. Mutta eipä sitä tietysti voi kuin hämmästellä (hulluutta).


      • 21
        30 kirjoitti:

        "Jos joku haluaa apua, niin huutakoon, että tulkaa auttamaan. Jos ei huutoa kuulu, niin rantaparlamentti voi jatkaa katseella seuraamista."

        No tuo just kun ei kuulu veneilyssä kunnioitettavasti perintyneeseen hyvään tapaan, jota ikävä kyllä ollaan kiivaasti nyt kyykyttämässä. Toki kohteliasta on antaa veneen oman miehistön tehdä kaikki työt jos ne sitä "harjoitusta" tarvitsevat, mutta itse katson erittäin miellyttäväksi ja kohteliaaksi jos joku on vastassa laiturilla vaikka apua ei tarvitsisikaan. Eihän se että ottaa vastaan köyden ja ehkä kevyesti tönää veneen keulasta kai ole haitaksi kenellekään. Itse en ilman pyyntöä ala kiinnittämään toisen venettä laituriin, tarpeen vaatiessa kyllä kietaisen köyden pollariin tms. mutta en yritä kiinnittä venettä koska ymmärrän että useimmat haluavat tehdä kiinnityksen omalla tavallaan.

        Ihmetten myös, jos kippari joka suuntaa kohti satamaa jossa oletettavasti on paljon muitakin veneitä, ei halua ottaa tätä mukavaa ensikontaktia kanssaveneilijään, vaan suorastaan hätistelee tämän avustavan henkilön pois. Mutta eipä sitä tietysti voi kuin hämmästellä (hulluutta).

        Me ihmiset olemme kovin erilaisia: "hmetten myös, jos kippari joka suuntaa kohti satamaa jossa oletettavasti on paljon muitakin veneitä, ei halua ottaa tätä mukavaa ensikontaktia kanssaveneilijään," Moni meistä EI halua ensi tai muutakaan kontaktia kanssaveneilijään siitä huolimatta, että käyttää vierassatamia. Minäkin kuulun niihin ihmisiin, joiden mielestä ulkomaalaisten joskus kauhistelema suomalainen tyyli "bussissa istutaan hiljaa eikä häiritä tuntemattomia" on paljon mukavampi ja urbaanimbi kuin yletön sosiaalisuus.


    • Venettä hankkimassa

      Monen näköisiä merkinantolippuja on aluksissa. Olisiko yhden voinut pyhittää saa auttaa rantautumiselle. Vaimo on kovin lyhyt varreltaan ja minä kokematon. En käske pois, jos joku avuksi sattuisi kesällä tulemaan.

    • Merimies on erimies,

      Ihmiset on erilaisia, tästä sen taas huomaa. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että jotkut ottavat heti kontaktia ventovieraisiin (se on varmaan sivistynyttä)
      mutta kun se ei ole Minun juttu. Lisäksi kun vielä keulassa vahtii koira, joka ei pidä vieraista senkään vertaa kuin minä, niin varmaan koko satama kuulee kun me rantaudutaan, jos joku tulee hillumaan siihen keulalle. Yleensä en kyllä tuppaakkaan satamiin joissa veneet on vieri vieressä, mutta aina ei voi välttää.

    • jsk1234

      Viime kesänä jäi laituriin tulo hiukan lyhyeksi ja perämoottorikin sammui. Oli ihan kiva, että laiturilla sattui olemaan ystävällinen henkilö, jolle vaimo sai heitettyä köyden. Ensimmäistä kesää liikkeellä.

      Ei me kaikki olla merikarhuja vielä.

      • (HHUR((RRR

        Älä vaan koskaan ryhdy merikarhuksi, henkinen alamäki alkaa viimeistään siitä.


      • skönö...

        Ja totiuus on että kyllä niille merikarhuillekkin sattuu ja tapahtuu.

        Viimevuonna jäi maasähköpiuha kiinni lähtiessä satamasta. Aiheutti helkkarinmoisen harmin. Tuuli sivulta eikä vauhtia ja poijut ja narut jne. Onneksi joku ystävällinen otti johdon irti. Tällaisissa tapauksissa sitä avusta on hyötyä.
        Tyynellä satamaan tultaessa vähän kyseenalaista tarviiko auttaa jos näkee että veneessä joku keulassa valmistautuneena. Tietysti jos laituri eri korkeudella tms on homma toinen.


    • Kyllä meidän seurassamme on ollut tapana avitella eikä siitä kukaan tunnu kyttyrää tykänneen. Itse alan olla iän yms. kangistama joten olen vain iloinen kun joku tulee ottamaan vastaan, varsinkin kun olen useimmiten liikkeellä yksin.

    • Aina auttanut

      Mitä siitä on haittaa jos ottaa narun vastaan????????

    • ehdottomasti autan

      Pienestä pitäen olen veneillyt ja jo silloin vanhemmat opettivat, että hyviin tapoihin kuuluu tarjota apua rantautumisissa. Eli jos olet kohtelias, huomaavainen ja ystävällinen hyvätapainen ihminen, menet vastaan ottamaan köyttä ja jeesaamaan tarpeen mukaan, mutta jurot mörököllit ja erakkouteen taipuvaiset vain tuijottelevat turvallisen etäisyyden päästä ja vissiin salaa toivovat, että kävisi joku kämmi ja eukkoparka putoaisi veteen veneen ja laiturin väliin tms. Nykyään on valitettavan yleistä olla auttamatta, "ei kuulu mulle"-mentaliteetti on vallalla niin satamissa kuin kaduillakin, jos mummo liukastuu tai lasta kiusataan. Eikä naapureitakaan enää tervehditä edes. Välinpitämättömyys ja itsekeskeisyys kukoistaa.

      • M-purjehtija

        Mielestäni asia on kehittynyt juuri päinvastaiseen suuntaan. Kun aloitin purjehduksen 1970-luvulla, rantaan tulijan auttaminen oli äärettömän harvinaista. Nykyisin se on pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

        Itse omaksuin tämän tavan erityisesti sen jälkeen, kun olin liittynyt erääseen kiisteltyyn purjehdusyhdistykseen, jonka jäsenet jokseenkin poikkeuksetta toimivat vastaanottoapuna sekä omissa saarisatamissaan että yleisissä vierassatamissa. Melkeinpä voisin väittää, että juuri tämän yhdistyksen jäsenten toiminta vierassatamissa on levittänyt rantautumisavun ideaa myös muiden purjehtijoiden joukkoon. Myös moottoriveneilijöiden piirissä tämä käytäntö on yleistynyt.


      • 15

        Vastaus tuollaisille on, että katuhuorat yrittää luoda kontaktia. Muut hoitaa omat asiansta. Eli painu h-tiin itkemästä!


      • näinköhän todella
        15 kirjoitti:

        Vastaus tuollaisille on, että katuhuorat yrittää luoda kontaktia. Muut hoitaa omat asiansta. Eli painu h-tiin itkemästä!

        "Vastaus tuollaisille on, että katuhuorat yrittää luoda kontaktia. Muut hoitaa omat asiansta. Eli painu h-tiin itkemästä! "

        Eli jos jonakin päivänä sullekin kävisi niin ikävästi, että joudut saapumaan satamaan todella hankalissa olosuhteissa, mahdollisesti konerikkoisena ja saattaapa ohjauskin joskus temppuilla, kieltäydyt "satamahuorien" avusta (huom. huorat tarjoavat omia apujaan taloudellista korvausta vastaan, satamissa huomaavaiset kanssaveneilijät ottavat köysiä vastaan ihan ilmaiseksi) ja itsepäisesti haluat hoitaa itse omat asiasi, vaikka lopputuloksena olisi kauhea kaaos ja rumaa jälkeä sekä pitkä taisto vakuutusyhtiön kanssa... Tai jos kadulla kävellessäsi saat sairauskohtauksen, kenenkään ei pidä tulla auttamaan, vaan mieluummin selviydyt tai olet selviytymättä omin avuin tilanteesta. Tähän suuntaan ollaan menossa, jos kaltaisesi ajattelutapa pääsee vallalle.


    • Hallloota

      Kyllä jokaisen järki sen sanoo, että pulaan joutunutta pitää aina auttaa, ei tässä ketjussa näistä tapauksista ole keskusteltu.

    • Kartsa kulosaaresta

      Tänään oli tiukka paikka purjeiden laskemisessa ja se kyllä huomattiin myös laiturilta. Jouduin ajamaan koneella laituriin isopurje puoliksi ylhällä ja huomaisin keski-ikäisen pariskunnan luikkivan laiturin portista samaan aikaan pihalle, vaikka sivutuuli oli melkoinen. Olin yksin liikkeellä ja apu olisi ollut paikallaan, mutta onneksi tilanteesta selvisin säikähdyksellä.

      Harmi että ei voi luottaa muiden apuun jos sitä tuntuu tarvitsevan...

    • Amalia....

      Siinä kun lasten kanssa rantautuu isännän hoitaessa moottoripuolen olen aina erittäin tyytyväinen jos joku tulee köydet vastaanottamaan. Menen myös aina itse laiturille jos rantautuessa apuna on vain emäntä / pieni lapsi.

      Kun veneessä on kaksi miestä en mene ottamaan vastaan mutta pariskuntia aina. Joskus saa myös kauniin kiitoksen..:) Mitä kalliimpi vene sen epätodennäköisempää kaunis kiitos on mutta ei haittaa.

      Olen myös opettanut pojalleni 14v että menee aina ainakin tarjoamaan apua sitä minusta sanotaan kotikasvatukseksi.

    • 21

      Apua tarpeen mukaan. Ihan hyvä jos venemiehistöt pääsevät myös itse rantautumista harjoittelemaan kun olosuhteet eivat ole liian vaikeat tai paikka ahdas.

    • Satamamörkö

      Rantautuminen on veneilyssä niin rutiinitoimenpide, että sen täytyy pystyä suorittamaan veneen omalla miehistöllä. Ääriolosuhteet tai jonkilainen tekninen ongelma ovat tietenkin poikkeuksia.

      Ei pidä lähteä vesille, jos omin avuin ei pysty rantautumaan. Onko tällainen avun tarjoaminen vain jonkinlaista sosiaalista kanssakäymistä? Kaiiki sitä eivät kaipaa.

    • nämäkin koettu

      Auttajankin täytyisi jotain osata. Jos ottaa köyden vastaan, mutta ei osaa sitä laittaa mihinkään kiinni, saati oikeaan paikkaan, alkaa tarjottu apu olla lähinnä haitta. Ei ole tavatonta sekään, että ystävällinen vastaanottaja jää vielä seisomaan keulan eteen niin, ettei veneestä pääse edes laiturille itse hoitamaan kiinnitystä.

      Vastaavasti pitäisi veneestä osata tarjota ensimmäisenä tuulen puolen köysi sivutuulessa. Ja tietysti pitää köydet selvinä kannella. Suunnitelmankin kiinnittymiseksi pitäisi olla valmiina, eikä ainoastaan siellä takana, vaan myös keulakannella.

      Köysien vastaanottaminen on useimmissa tapauksissa sosiaalisen kanssakäymisen muoto. Se ei edellytä sen pidempään rupattelemaan jäämistä tai drinkkien tarjoamista illemmalla, jos ei kiinnostusta enempään kanssakäymiseen ole. Avun tarjoaminen tai vastaanottaminen ei maksa mitään ja sen tietoinen välttäminen menee jo junttiuden puolelle. Se on vähän kuin kuin pieni hymynhäive tai kevyt nyökkäys bussin kuljettajalle sisään tullessa, vain hyviin tapoihin kuuluvaa. Monissa paikoin sentään vielä nostetaan hattua kaikille vastaantulijoille, niin tutuille kuin tuntemattomillekin.

      • 26

        "Monissa paikoin sentään vielä nostetaan hattua kaikille vastaantulijoille, niin tutuille kuin tuntemattomillekin. "

        Niinkuin esmes missä? (Itse asiassa voisi ensin kysyä, missä yleensä nykyään juuri hattua käytetään...)


      • niinku esmes
        26 kirjoitti:

        "Monissa paikoin sentään vielä nostetaan hattua kaikille vastaantulijoille, niin tutuille kuin tuntemattomillekin. "

        Niinkuin esmes missä? (Itse asiassa voisi ensin kysyä, missä yleensä nykyään juuri hattua käytetään...)

        Maalla tätä tapaa vielä noudatetaan ja ulkomailla ovat jopa maantien vartta kävelevät papat siten tervehtineet ajaessani autolla vastaan.


    • Amalia...

      Olette kyllä oikeita juntteja lainaten seuraavia lauseita:

      Ei pidä lähteä vesille, jos omin avuin ei pysty rantautumaan. ---> eli odotetaan kunnes lapset on täysi-ikäisiä ja emännällä on haba kuin Kikellä?

      Venemiehistöt pääsevät myös itse rantautumista harjoittelemaan ---> eli tuo harjoittelu pelastaa kaiken kun paatti on lastattu PERHEELLÄ ei millään helvetin äijälaumalla .

      Yhteenveto:
      Välinpitämättömyys ja itsekeskeisyys kukoistaa.

      • 21

        Ymmärsit kyllä sanomani ilmeisesti aivan väärin. Kirjoitin, ja kirjoitan, asiat tänne lyhyesti kun en niiden eri vivahteita seikkaperäisesti jaksa selostaa. Ja miehistö se on perhemiehistökin. Varmasti autan jos näyttää, että apua tarvitaan.


      • Satamamörkö

        Minä olen ainakin vaimoni kanssa onnistunut aina rantautumaan omin avuin kahden pienen lapsen ollessa veneessä (ikäero lapsilla 1v. 7kk).

        Vanhempi oli jo yli puoivuotias, kun hän pääsi eka kerran merelle, syksyllä kun on syntynyt. Nuoremman kanssa lähdimme merelle, kun hän täytti 1 kk. Esikoinenkin siis oli alle kaksivuotias. Siitä saakka olemme lähes jokaisena viikonloppuna olleet merellä, kuten myös neljän viikon lomat. En muista, että olisinko milloinkaan kaivannut apua rantautumisessa. Käytämme tosin paljon luonnonsatamia, joissa apua ei edes ole ollut tarjolla. Mikä ihme siitä rantautumisesta tekee vaikean? Ei lasten edes tarvitse olla kovin isoja, kun niistä on jo apua.


      • Amalia..
        Satamamörkö kirjoitti:

        Minä olen ainakin vaimoni kanssa onnistunut aina rantautumaan omin avuin kahden pienen lapsen ollessa veneessä (ikäero lapsilla 1v. 7kk).

        Vanhempi oli jo yli puoivuotias, kun hän pääsi eka kerran merelle, syksyllä kun on syntynyt. Nuoremman kanssa lähdimme merelle, kun hän täytti 1 kk. Esikoinenkin siis oli alle kaksivuotias. Siitä saakka olemme lähes jokaisena viikonloppuna olleet merellä, kuten myös neljän viikon lomat. En muista, että olisinko milloinkaan kaivannut apua rantautumisessa. Käytämme tosin paljon luonnonsatamia, joissa apua ei edes ole ollut tarjolla. Mikä ihme siitä rantautumisesta tekee vaikean? Ei lasten edes tarvitse olla kovin isoja, kun niistä on jo apua.

        No eihän se tuosta ole kiinni että ei pystyisi. Kyllä mekin olemme joka kerta rantaan päässeet. Minusta vain on törkeen fiksua kun lapsi on keulassa hyppäämässä köysien kanssa että aikuinen siinä vieressä "edes tarjoaa apua"

        Onko ihan oikesti mahdotonta kysyä "tarvitsetko apua" tai tulla emännältä ottamaan köydet vastaan kun laituri on isossa veneessä todella alhaalla. Ei sitä kukaan edellytä mutta kuuluu käytöstapoihin.

        Muuten veneitä on kaikenlaisia. Tämä meidän kolmas vene on sellainen että se ei hyvin enää taitu rantaan vaikka edelliset onkin taittuneet . Veneestä oikeasti jo laskeudutaan laiturille. Tämähän ei ole pikku veneissä ongelmana..:)

        Kyse ei siis ole että pystyykö rantautumaan vaan siitä että on junttimaista olla kädet taskussa vaikka toinen ei sitä apua niin kaipaisikaan..

        Käytöstavat kunniaan..


    • Matti Lappalainen

      Olipa mielenkiintoista lukea kommentteja. Kyllä joistakin henki se sisukas "metsäsuomalainen", joka ei apua pyydä, halua tai jopa sen torjuu ja sitten oli niitä, jotka ilmeisesti pelkäävät tutustua vieraaseen ihmiseen. Kun olen viettänyt vuosia vieraiden maiden veneilykulttuureissa, niin kerron lohdutukseksi, että samanlaisia ihmisiä löytyy sieltäkin. www.snoopy.fi

    • mskdfdksnf

      Yhdyn kyllä erään nimimerkin toteamukseen että merillä ollessa tulee lähtökohtana olla se että kaikissa ennalta arvattavissa tilateissa on selvittävä oman miehistön avuin. Ei pidä tunkea sellaiseen satamaan jossa tuuli olosuhteet ovat niin vaikeat ettei rantaan pääse ilman apua. Eihän sellaisessa paikassa ole edes mukava olla jos koko ajan tuuli vonkuu ja vene keikkuu. Kotisatamaa ei tietenkään voi valita mutta ne ovat yleensä varsin suojaisia. Minäkin koen typeräksi jos edellytetään jotain vastaanottokomiteaa vaikka sitten olisi se erään kirjoittajan perhe kyytiläisinä. Mitähän lie ajatellut?

      Jos joku haluaa apuaan tarjota niin kai sekin on OK mutta ei satamaan saapujan sitä missään tapauksessa tule odottaa tai vaatia. Mistä muuten tietää minkälainen törppö siellä ottaa köyden vastaan. Minä ainakin luotan enemmän omaan miehistöön kuin tuntemattomaan auttajaan.

    • 9037589078

      MInäkin luotaan vain miehistööni! Kyse ei olekaan siitä, VAAN HYVISTÄ TAVOISTA JA PERINTEISTÄ! Huomaa kyllä että on sukupolvi vaihtunut ja veneilijöistä vähenee yhteisöllisyys hamutaan vain sinne oman ranskiksen sitloodaan juomaan domppaa/tai vaiahtoehtoisesti pujahdetaan kajuuttaan keskustelemaan suomi24 palstalle, sen sijaan että keskusteli mieltä painavista asioista kanssaveneilijöiden kanssa.

      • Eläkeseilori

        Olen vanhan sukupolven jo eläkkeellä oleva veneilijä. Silloin kun aloitin veneilyn, ei edes ollut varsinaisia vierassatamia. Pääsääntöisesti käytiin vain luonnonsatamissa ja yleisesti etsittiin nimenomaan sellaisia, missä ei ollut ketään. Jos saaressa oli jo vene, yleensä sinne ei menty, ei edes kauas siellä jo olevasta, vaan haettiin oma "tyhjä" saari. Silloin kyllä oli vielä valinnanvaraa, kun mökit olivat harvassa. Tämä siis oli yleinen käytäntö, eikä vain oma toimintamallini. Toki oli keskenään tuttuja veneilijöitä, jotka kokoontuivat sovituissa paikoissa, mutta yleensä ei tosiaan menty tuntemattomien viereen.

        En tiedä edustatko jotain välisukupolvea, joka on tottunut hyvin sosiaaliseen kanssakäyntiin ja vain käymään yleisissä satamapaikoissa. Ehkä sekin on perinnettä, mutta ei sellaista, jonka minä koen todella vanhaksi perinteeksi. Minusta joku kommentoi ihan oikein, että ei voi olettaa tai jopa vaatia, että joku on aina vastassa kun tullaan rantaan. Itse minua ei edes kiinnosta tuollaiset joukkokokoontumispaikat.
        Silti en koe olevani epäsosiaalinen yksilö.


      • 2+8

        Kuules nyt, ei kaikki ole kiinnostuneita mistään "yhteisöllisyydestä" tai "kanssaveneilijöistä".


    • Huomaavaisuutta

      Olen varmaan sitten kanssaveneilijöiden kauhu, kun otan köydet vastaan ja tarvittaessa pidän venettä paikoillaan tai mikä milloinkin näyttää tarpeelliselta. Näytän jopa sormilla metrit laituriin. En siksi, että epäilisin kanssaveneilijöiden kykyä (yleensä ok, vaikka muutakin näkee) vaan pidän sitä kohteliaisuutena ja huomaavaisuutena. En myöskään pahastu, jos minua samanlaisessa tilanteessa tullaan vastaan laiturille, vaikka useimmissa tapauksissa pystyn veneeni itsekin hallitsemaan. Valitettavasti en ole vielä yli kolmenkymmenenviiden vuoden veneilykokemuksellani päässyt siihen, etten tekisi itsekin virheitä myöskin rantautuessani. Ehkä kokemusta on vielä liian vähän. Pyrin myös aina kiittämään tarjotusta kohteliaisuudesta ts. avusta.

      Hyvää kesää ja mukavia veneilykokemuksia siitä huolimatta, että saatan jollain kerralla osua ottamaan venettäsi vastaan laiturille!

      • Satamamörkö

        Kommentoisin asiaa siten, että toki tulijaa voi tulla avustamaan, mutta sitä en niele, että se olisi jonkinlainen edellytys. Kaikkein vähiten ymmärrän sitä, että joku kokee epäkohteliaana, kenties jopa loukkaavana, jos ei käsi ojossa olla laiturilla. Kirjoituksista päätelleen pääasia monelle tuntuu olevankin sosiaalinen kanssakäyminen enemmän kuin varsnainen avuntarve.

        Kuten Eläkeseilori kirjoitti, "tarve" tällaiselle käyttäytymiselle on syntynyt oikeastaan vierassatamien myötä. Itsekin olen jo vanhempaa ikäpolvea, en vielä aivan eläkkeellä, joten en ole niin kauhean ihastunut näihin sosiaalipyhättöihin. Voin niinikään tehdä johtopäätöksen, että ne veneilijät, joille vastassa oleminen on tärkeää, eivät käykään muissa kuin virallisissa satamapaikoissa. Eläkeseiloriin viitaten silloin ei ole kyse vanhasta perinteestä, vaan pikemminkin uudesta käyttäytymismallista.

        Yhtä kaikki, ollaan kohteliaita toisillemme, mutta omalla tavallamme.


      • enujbot

        Laita hintalappu hanuriiisi.


    • SerpentiiniFG

      Minusta auttaminen on ok., mutta ottaa rankasti päähän sellaiset urpot, jotka edellyttävät heitä autettavan automaattisesti. Jos kukaan ei auta, huutavat närkästyneenä, että olisi pitänyt tulla auttamaan. OLKAA NYT HELVETTI POMPUTTAMATTA MUITA JA PAHOITTAMATTA MIELTÄNNE! Pyytäkää kauniisti apua jos todella sitä kaipaatte.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka paiskasi vauvan betoniin Oulussa?

      Nimi esiin.....
      Oulu
      155
      11938
    2. Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa

      Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h
      Maailman menoa
      149
      5430
    3. Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p
      Maailman menoa
      43
      4477
    4. Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan

      Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv
      Maailman menoa
      132
      3632
    5. Anteeksipyyntöni

      Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska
      Järki ja tunteet
      39
      2738
    6. Sydämeni valtiaalle

      En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden
      Ikävä
      119
      1926
    7. Oletko tyytyväinen

      Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?
      Ikävä
      107
      1646
    8. Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..

      ...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam
      Maailman menoa
      361
      1601
    9. Onko Sanna menossa Ukrainaan viettämään vuosipäivää?

      Kun on bongattu Varsovan lentokentältä?
      Maailman menoa
      102
      1506
    10. Jos oikeasti haluat vielä

      Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚
      Ikävä
      136
      1451
    Aihe