Kateellinen parhaalle kaverille

Puoli vuotta sitten ihastuin yhteen poikaan, johon paras kaverinikin ihastui. Koska minä ja kaverini liikuimme aina kahdestaan, pyrimme samoihin piireihin kun yhteinen ihastuksemme. Taisin tykätä pojasta vähän enemmänkin, koska valvoin öitä pojan takia, kirjotin rakkausrunoja, mitä poika ei kyllä koskaan saanut, ja itkin pojan vuoks melkein joka ilta. Kaverini otti ihastuksen vähän kevyemmin. Halusin pojan, mutta se oli liian kaukanen haave. Tiesin, että en voi saada sitä, koska en ollut tarpeeksi nätti hänelle. Kuitenkin ajattelin, että olisimme täydellinen pari, jos vaan kelpaisin pojalle. Valitettavasti paras kaverini kelpasi. Nyt ne on alkanu seurustelemaan, ja en tiedä miten suhtautua. Haluaisin olla onnellinen parhaan kaverini puolesta, mutta en kertakaikkisesti vaan pysty. joka kerta, kun näen heidät yhdessä, minun on pakko päästä tilanteesta pois, ja menen itkemään. Kaverini on ollut pahoillaan, koska tietää kuinka paljjon tykkään pojasta, mutta ei voi itsekään tunteilleensa mitään. joten mitä nyt teen ? ;(