sinua nyt ja on helpompi päästää irti kun ymmärtää etteivät meidän tarpeemme kohdanneet. Joskus asiat vain ovat niin. Silti voi pitää ihmisestä paljonkin. Mutta ikävä, se kieltämättä jää vähän vaivaamaan. :)
niin... toisille se on helpompaa, ei tarpeet voi kohdata, jos aina kaartaa kaukaa sehän on itsestä kiinni ja vielä kun ei edes ole kuullut toisen tarpeista. Mutta ymmärrän niitä, yl. naisia, jotka kyllä tunnistavat puhumattakin omat ja muiden tarpeet. Miehillä ei sellaisia taitoja ole kaikilla ja hyvä niin kai ...
no kai tuo "päästää irti" on vaan sanonta, mutta oletko sitten pitänyt kiinni hänestä ja nyt olet päästämässä irti?
Mä taas en ole edes saanut minkäänlaista otetta eräästä Naisesta
0Äänestä
iiiin
mulla on ainakin PALJON ikävä siihen ei mikään vähä riitä eikä kenenkään sanomiset ja jatkossa pyrinkin jutteleen hänen kanssaan IRL koska täällä näyttä tulevan väärinkäsityksiä
0Äänestä
Jotenkin en
osaa sanoa muuta kuin, että usko rakkauteen..kaikki järjestyy vielä.
Kyllä tästä voi ottaa vieläkin selvää ja purkaa ikävä ja sitten irtautua sovussa omille teillemme. Näinkin voi tehdä.
0Äänestä
selviämässä
Niin.
Voi olla paljon yhteistä, ihan poikkeuksellisen paljon... Silti ne tarpeet eivät kohdanneet meilläkään. Jos toinen rakastaa paljon vähemmän kuin toinen, sellainen suhde ei onnistu. Yhdelle riittää läheisyydeksi kumppanin kanssa tapaaminen kerran tai kaksi kuukaudessa. Minulle se ei riittänyt vaan repi minut rikki.
Ikävä vieläkin välillä, mutta ymmärrän kyllä. Niin suuresta pettymyksestä on ollut vaikea selvitä. Toivon joskus vielä kohtaavani ihmisen, jolle olisin tärkeä oikealla tavalla.
0Äänestä
mnmmm
Sulla taitaa sitten olla aika erikoiset tarpeet?
0Äänestä
kiinnostaa kovasti
Mitä ne teidän erilaiset tarpeenne olivat?
Aiotko löytää ihmisen, jonka kanssa kaikki tarpeet osuisivat aina yksiin ja kaikki muukin olisi hyvin? Onko se edes mahdollista?
Pitäisi löytää ihminen, jonka kanssa voisi olla yhdessä huolimatta niistä erilaisista tarpeista. Eli että kumpikin tulisi vastaan sen verran, että suhde voisi onnistua.
Noissa tarpeiden perään huutelussa on sellainen haisu, että vaatii toiselta juuri sitä mistä itse unelmoi. Se ei onnistu, sillä tarpeet tulevat aina muuttumaan. Siksi sitä joustavuutta ja kompromissien tekokykyä tarvitaan.
0Äänestä
semmosta....
jep, kompromissien tekoa,mutta kummankin pitäisi olla valmis sitten antamaan omistaan periksi, eikä odota vaan toisen joustavan :)
0Äänestä
thunderbirdie
semmosta.... kirjoitti:
jep, kompromissien tekoa,mutta kummankin pitäisi olla valmis sitten antamaan omistaan periksi, eikä odota vaan toisen joustavan :)
Henkinen yhteys tai sen puute ratkaisee. Fyysinen kipinä tai sen puute ratkaisee.
0Äänestä
samat tunnelmat
Ei se maantieteellinen välimatka mitään merkkaa, jos on halua yrittää tosissaan. Henkinen yhteys tai sen puute ratkaisee. Kaikki muu on hoidettavissa, jos tahtoa löytyy. Tsemppiä!
0Äänestä
vaihtoon
Sä et tiedä mun tarpeista yhtään mitään. Vai oletko joku ajatustenlukija? Vaihda kristallipallosi, koska meni pahasti pieleen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Millaiset tarpeet ovat sinulla??
rakkautta kiitos. :)
niin... toisille se on helpompaa, ei tarpeet voi kohdata, jos aina kaartaa kaukaa sehän on itsestä kiinni ja vielä kun ei edes ole kuullut toisen tarpeista. Mutta ymmärrän niitä, yl. naisia, jotka kyllä tunnistavat puhumattakin omat ja muiden tarpeet. Miehillä ei sellaisia taitoja ole kaikilla ja hyvä niin kai ...
no kai tuo "päästää irti" on vaan sanonta, mutta oletko sitten pitänyt kiinni hänestä ja nyt olet päästämässä irti?
Mä taas en ole edes saanut minkäänlaista otetta eräästä Naisesta
mulla on ainakin PALJON ikävä siihen ei mikään vähä riitä
eikä kenenkään sanomiset
ja jatkossa pyrinkin jutteleen hänen kanssaan IRL koska täällä näyttä tulevan väärinkäsityksiä
osaa sanoa muuta kuin, että usko rakkauteen..kaikki järjestyy vielä.
http://www.youtube.com/watch?v=HtWvNvcTFys&feature=related
Tässä minun tuntemukseni häntä kohtaan
http://youtu.be/j_Tbn4i0Chc
Kyllä tästä voi ottaa vieläkin selvää ja purkaa ikävä ja sitten irtautua sovussa omille teillemme. Näinkin voi tehdä.
Niin.
Voi olla paljon yhteistä, ihan poikkeuksellisen paljon... Silti ne tarpeet eivät kohdanneet meilläkään. Jos toinen rakastaa paljon vähemmän kuin toinen, sellainen suhde ei onnistu. Yhdelle riittää läheisyydeksi kumppanin kanssa tapaaminen kerran tai kaksi kuukaudessa. Minulle se ei riittänyt vaan repi minut rikki.
Ikävä vieläkin välillä, mutta ymmärrän kyllä. Niin suuresta pettymyksestä on ollut vaikea selvitä. Toivon joskus vielä kohtaavani ihmisen, jolle olisin tärkeä oikealla tavalla.
Sulla taitaa sitten olla aika erikoiset tarpeet?
Mitä ne teidän erilaiset tarpeenne olivat?
Aiotko löytää ihmisen, jonka kanssa kaikki tarpeet osuisivat aina yksiin ja kaikki muukin olisi hyvin? Onko se edes mahdollista?
Pitäisi löytää ihminen, jonka kanssa voisi olla yhdessä huolimatta niistä erilaisista tarpeista. Eli että kumpikin tulisi vastaan sen verran, että suhde voisi onnistua.
Noissa tarpeiden perään huutelussa on sellainen haisu, että vaatii toiselta juuri sitä mistä itse unelmoi. Se ei onnistu, sillä tarpeet tulevat aina muuttumaan. Siksi sitä joustavuutta ja kompromissien tekokykyä tarvitaan.
jep, kompromissien tekoa,mutta kummankin pitäisi olla valmis sitten antamaan omistaan periksi, eikä odota vaan toisen joustavan :)
Henkinen yhteys tai sen puute ratkaisee.
Fyysinen kipinä tai sen puute ratkaisee.
Ei se maantieteellinen välimatka mitään merkkaa, jos on halua yrittää tosissaan. Henkinen yhteys tai sen puute ratkaisee. Kaikki muu on hoidettavissa, jos tahtoa löytyy. Tsemppiä!
Sä et tiedä mun tarpeista yhtään mitään. Vai oletko joku ajatustenlukija? Vaihda kristallipallosi, koska meni pahasti pieleen.
niistä tarpeista, oikeasti ?