yrittänyt olla niin vahva, tässä elämässä ei saa heikkouksiaan näyttää, joskus se kuori murtuu, kylmässä maailmassa ei heikot pärjää, lämpö on tuntematonta. itsesääliä enkä sääliä kaipaa. Kaikki on vain surulista faktaa.
Haluisn tuntea edes vihaa, en tunne mitään. Tyhjä luhistunut kuori, sydän piiskattu verille.
Liian usein tuntuu kuin kuolema olisi paras vaihtoehto, en kai siihenkään pysty,
sulkeudun omaan maailmaani, kunnes ikuisuuden koura korjaa kaiken talteen.
Haluisn tuntea edes vihaa, en tunne mitään. Tyhjä luhistunut kuori, sydän piiskattu verille.
Liian usein tuntuu kuin kuolema olisi paras vaihtoehto, en kai siihenkään pysty,
sulkeudun omaan maailmaani, kunnes ikuisuuden koura korjaa kaiken talteen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Laita asiat tärkeysjärjestykseen. Kaikille on paikkansa tässä elämässä, ei ole heikkoja eikä vahvoja on vain hetkiä, jolloin ollaan heikkoja tai vahvoja...
Hymyä huuleen ja rakkaita ajatuksia sinulle
aika kauan keräsin sen kuoren alle kaikkee paskaa ja jossain kohtaa halkesi kuori.
että julma ja piittaamaton on maailma. sitä ei edes pysty käsittämään kaikkea sitä häikäilemätöntä ahneutta. sitä kohtaan ei heikkouksiaan ja tunteitaan saa näyttää tai jos yrittää niin epäonnistuu mitä onkaan yrittämässä. mitä paremmin siitä saa minkäänlaista kuvaa, sitä helpommin sitä ymmärtää ettei kukaan ole sen leviävästä ja seisauttavasta vaikutuksesta "selvinnyt" ellei asu metsässä. mutta on myös se toinen puoli. tavallaan kaiken riiston vastakohta. ymmärrys ja anteeksianto. maailmankuva on kuitenkin suurrimmalti se mikä meitä ohjaa. sen kaiken nähdyn, kuullun, koetun summa. se voi muuttua ja muuttuu. helpostikin. hymyn voimaa ei pidä aliarvioida.
toi sun teksti vois olla multa ilman tota vikaa lausetta ja sillä muutoksella että en haluais tuntea vihaa. paitsi ehkä sillä verukkeella että ois helpompi unohtaa, mutta ei se käy yksiin ajatusteni kanssa. helpoksi se kyllä olisi tehty. se on raskasta. helppoa olisi vihata tai olla edes piittaamatta ja unohtaa. näyttäs siltä että oot saattanut joskus kohdata tuon "toisen puolen" mutta jostain syystä se on sulta kadonnut. voimia ja lopeta tollanen kuoleman ajattelu. elämä on kaunista ja sun positiivisuus heijastuu sulle takaisin kyllä vielä jossain vaiheessa.
:)
Sama täällä. Liikaa keräsin sisälleni asioita ja jossain vaiheessa ne käsittelemättömät asiat kyllä tulevat pintaan. Kenellä mitenkin. Kuolemaa en ole miettinyt vaikka joskus haluaisi antaakin periksi. Jättää välittämästä mistään ja olla vain. No, jostain kumpuaa sitä voimaa kuitenkin. Asioiden järkeistäminen, tunteidensa läpikäyminen, asennoituminen. Siitä se taas lähtee. Minun suurin virheeni on ollut laittaa naamari päälle, hymyillä vaikka sisällä on tuskaa ja kipua. Opettelen pääsemään tästä irti, avautumaan asioista. Ap:lle toivon voimia. Tuttuja tunteita. Lämmöstä ja tunteista en luovu, pehmeydestä. Tuli vastaan mitä tuli. Itsepäinen jääräpää:) Olkoon se missioni tälle elämälle.