Kirjoitan tälle palstalle, koska tiedän tämän tavoittavan miehiä.
Kysymyksessäni on isä, joka harrastaa seksiä. Isä, joka harrastaa kuvottavaa pettämisseksiä oksettavien huorien tai "huorien" kanssa. Isä, joka on saanut minut kokemaan oman seksuaalisuuteni häpeällisenä ja tuskaisena asiana.
Olen kerran jopa sairastunut vakavasti tämän isän salailuharrastuksen tähden. Harrastus on nimeltään seksi huorien kanssa.
Isä, joka on kuin siitossonni liidellessään akkojen syliin ja saaden ne nauramaan viehkeästi, kun niille maksaa laskuja. Isä, joka muljailee naisia kulkiessaan.
Isä, jonka tekemisistä perheen ulkopuolinen ihminen tuli kertomaan äidille. Isä on pettäjä, joka pettää lähimmäisiään ja itseään. Isä saisi
minun puolestani kuolla sängyssä jonkun huoransa kanssa huippuhetkellään. Siinä purkautuisivat paineet lopullisesti, ja se olisi erinomainen selitys :)
Tosin,
isä on sellainen, joka ei selittele. Sönköttää vain epämääräisiä asioita, joista ei saa hullukaan selvää. Paitsi huora ehkä. Tai "huora".
Isä on sellainen, joka ei puhu eikä pukahda, kiroaa ja melskaa ja valittaa vain, yritti hänelle olla miten kiltti tahansa. Isä saa ihmiset kärsimään.
Semmoinen on meidän isä, ja minä en oikein pidä hänestä.
Mitäs tähän sanotte ?
Kysymyksessäni on isä, joka harrastaa seksiä. Isä, joka harrastaa kuvottavaa pettämisseksiä oksettavien huorien tai "huorien" kanssa. Isä, joka on saanut minut kokemaan oman seksuaalisuuteni häpeällisenä ja tuskaisena asiana.
Olen kerran jopa sairastunut vakavasti tämän isän salailuharrastuksen tähden. Harrastus on nimeltään seksi huorien kanssa.
Isä, joka on kuin siitossonni liidellessään akkojen syliin ja saaden ne nauramaan viehkeästi, kun niille maksaa laskuja. Isä, joka muljailee naisia kulkiessaan.
Isä, jonka tekemisistä perheen ulkopuolinen ihminen tuli kertomaan äidille. Isä on pettäjä, joka pettää lähimmäisiään ja itseään. Isä saisi
minun puolestani kuolla sängyssä jonkun huoransa kanssa huippuhetkellään. Siinä purkautuisivat paineet lopullisesti, ja se olisi erinomainen selitys :)
Tosin,
isä on sellainen, joka ei selittele. Sönköttää vain epämääräisiä asioita, joista ei saa hullukaan selvää. Paitsi huora ehkä. Tai "huora".
Isä on sellainen, joka ei puhu eikä pukahda, kiroaa ja melskaa ja valittaa vain, yritti hänelle olla miten kiltti tahansa. Isä saa ihmiset kärsimään.
Semmoinen on meidän isä, ja minä en oikein pidä hänestä.
Mitäs tähän sanotte ?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mullapa onkin sisko-puoli joka tuli pettämisen seurauksena. Mitäpä sanot tästä?
hoitoon? Tunnut aika sairaalta ihmiseltä.
Me kaikki olemme juuri sellaisia kuin meidän pitää olla, teemme asioita oppiaksemme elämään. Meidän tulisi hyväksyä itsemme ja lähimmäistemme teot, mutta ei meidän ole mikään pakko elää ja olla sellaisten ihmisten kanssa joista emme pidä ja olomme tuntuu sietämättömältä emmekä voi kestää toisten tekoja arvostelematta.
Koska emme voi toista ihmistä muuttaa mieleiseksemme on meidän muutettava itsemme tai vaihdettava elinolosuhteitamme.
Tiedän täsmälleen mistä puhut.
Suosittelen sulle, että menet itse terapiaan jo hyvissä ajoin. Mulle isän ällöttävät seksiseikkailut ja pornon käyttö aiheuttivat sen, että en pystynyt näkemään itseäni lainkaan seksuaalisena olentona, inhosin koko asiaa, ja tähän kaatui mm. avioliittoni. Monta vuotta on mennyt asian kanssa tapellessa.
Tiedän täsmälleen miltä sinusta tuntuu, ja itse olen toivonut tuota samaa, että hän kuolisi. Tällä hetkellä isäni on jo aika vanha, joten ei toivottavasti jaksa enää niin paljon rietastella. Pahinta on, että äitini ei ole hänestä eronnut, vaan on sietänyt kaikki törkeydet. En edes kehtaa kertoa, mitä kaikkea isäni on tehnyt.
Otan osaa, ja lähetän sulle tsemppiä. Koita kestää. Ja mene itse terapiaan. Minä menin terapiaan liian myöhään, avioliitto oli jo päättynyt. Nyt yritän oppia tuntemaan itseni normaalina naisena ja tajuta että seksi voi olla myös iloinen asia parisuhteessa. Olen lähes katkaissut välini isääni. En voi muuten elää itsenäisenä ihmisenä.
Ymmärrä siinä sitten elämää. Minähän ymmärrän ja esitän toisille niin tietävää, että huh sentään! Mitä sitten mietin ylhäisessä yksinäisyydessäni? Sitä, että ihmiset ovat ajatuksiltaan pohjimmiltaan älyttömän kieroja ja omahyväisiä. Olen yrittänyt selittää sitä ihmisen eläimellisyydellä, mutta järkeni sanoo, että ihmisen kuitenkin tulisi järjellisyydessään ja ajatuksensa vahvuudella käyttäytyä toisin.
Nainen 32, kiitos viestistäsi. Harvoinpa saan ymmärrystä osakseni, sillä ympärilläni vallitsee kummallinen "sellaisia ne miehet ovat"-ajattelu.
Olen saanut mielenterveydellistä hoitoa, mutta se ei auta. Kukaan ei lopulta pysty kontrolloimaan ajatusmaailmaani 24/7.
Arvaa vain, millaisia omat mieskokemukseni ovat. Miehetkin lopulta saavat kärsiä minusta, olinpa miten hellyyttävä ja ihana suhteen alussa ja edetessä tahansa. En kosta tahallani, mutta huonosti vain tuppaa käymään.
Minun on vaikea pitää yllä kaveruussuhteita naisiin ja tyttöihin, sillä isäni lähelle en kavereitani tahdo päästää. Mitäpä luulette silloin tapahtuneen, kun vuosia sitten minulla oli minusta riippumattomista syistä alkanut ystävyyssuhde virolaiseen naiselliseen tyttöön? Eikö vain isä jossain vaiheessa yrittänyt... Etovaa. Vihastuttavaa. Sairasta.
Minä olen joskus henkisesti painajaisessa näiden asioiden tähden. Masturboimisen tai seksiaktin kanssa tämä asia sinkoaa joskus aivoihini. Yritä siinä sitten selittää toiselle, miksi en saa tai miksi alan itkeä hysteerisesti.
Huipuksi kaikelle ihmettelen todella koko sydämestäni, mikseivät tutut ja asoista tietävät ihmiset auta minua. Suoraan puhuminen ei monellekaan heistä ole este. Pahimpia kommentteja, joita olen isän reissuista kuullut on, että AIDSiin on nykyään olemassa lääke.
Tuon kuultuani juoksin tietysti pois itkemään yksin.
Olen kiitollinen siitä, että minulle vastattiin, sillä näistä asioista en voi puhua kasvotusten ihmisen kanssa.
Sanokaa vielä asioita, tuntemattomat. On parempi olla, jos ei ole totaalisen yksin.
Hei Teenager,
Oma isäni on nyt sitten avoliitossa naisen kanssa johon sillä oli suhde 10 v silloin kun oli äitini kanssa naimisissa....mä tiesin asiasta, salakuuntelin puheluita jne vaistollani tiesin enkä uskaltanut äidille sanoa. Olin silloin 15 v, vanhemmat erosi kun olin 19 v. Kokoajan sain pelätä riitoja ja tappelua, huutoa jne.
Ei ehkä ihan sama kun isäs, mutta voin sanoa sen että, oon omaa isääni inhonnut ja vihannut ja myös miettinyt onko sillä osaa ja arpaa kun edellisessä suhteessani seksielämä ei mulle maistunut.
Olen jo 30 ja isän kanssa tulen toimeen ok nyt, elämä on muutunut ja muuttanut mua, itse ehkä olen jollain tavalla antanut anteeksi.
Sun tilanne on toinen, et ehkä koskaan voi oppia ymmärtämään eikä sun oikeesti tarvikkaan! Yritä elää omaa elämää ja nauttia siitä (tiedÄn helpommin sanottu kuin tehty)
Iso Halaus sulle! Pärjäile!
Aika sekava oli kirjoituksesi. Kuvaa ehkä mielentilaasi. Ei sinun tarvitse sietää, tai hyväksyä isäsi tekoja. Hän on itse vastuussa tekemisistään, myös teille. Silti voit vain arvailla mitkä syyt ovat johtaneet tähän tilanteeseen isäsi. Kaikki ei välttämättä ole niin musta-valkoista, kuin annat ymmärtää. Muista, et ole vastuussa vanhempiesi teoista!
Sinä olet se kärsivä osapuoli.
Myötätuntoa ja lohdutusta täältä päin sinulle.