Iivari ei ohittanutkaan Konovalenkoa?

Siis eikö Kari "Iivari" Raatikainen tehnytkään maalia Viktor Konovalenkon taakse?

Tällainen juttu oli juhannusaaton Keskipohjanmaassa:


Mies joka ohitti Tolstikovin...

Asia on pieni ja kovin paikallinen.
Kokkolassa tunnetaan hyvin eräs legenda, jota jokin aika sitten vaihteeksi lämmiteltiin: kaupungissa on mies, joka on ohittanut Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkueen legendaarisen veskarin Viktor Konovalenkon.
Paitsi että ei ole. Ohittanut Konovalenkoa.
Hermeksen nuori lupaus – Kari ”Iivari” Raatikainen – todellakin laukoi perjantai-iltana, 25. helmikuuta vuonna 1966 kiekon Neuvostoliiton B-maajoukkueen (Aarne Honkavaaran toimittamassa Jääkiekkokirjassa 1966–67 käytetään nimeä ”Neuvostoliiton nuorisomaajoukkue”) verkkoon.
Näin Hermeksen tähtihetkestä raportoi Österbottningen-lehti 26.2.1966 (vapaasti suomennettuna):
”Kotijoukkue aloitti toisen erän hyvin myönteisesti ja kauniin yhteispelin jälkeen K. Raatikainen iski kiekon Alkulan kauniista syötöstä venäläismaalivahti Tolstikovin ulottumattomiin.”
Hetkinen, Tolstikovin? Konovalenkohan sen piti olla.
Nikolai Tolstikov oli helmikuussa 1966 19-vuotias lupaus. Viktor Konovalenko 27-vuotias supertähti, kolminkertainen maailmanmestari ja olympiavoittaja. Valittu kolme kertaa Neuvostoliiton mestaruussarjan tähdistöön. Ei siis ihan nuorisomaajoukkuekalustoa.
Sitä paitsi Gorkin Torpedon mies aloitti kuusi päivää Kokkolassa pelatun ottelun jälkeen A-ryhmän MM-kisat silloisen Jugoslavian Ljubljanassa.
Olisiko Konovalenko tosiaan pelannut ensin 18. helmikuuta Moskovassa MM-kisoihin valmistavassa ottelussa Länsi-Saksaa vastaan (4–0), torjunut tasan viikko myöhemmin nuorisomaajoukkueessa Kokkolassa ja singahtanut sieltä seuraavaksi torstaiksi (3.3.) Ljubljanaan pelaamaan Puolaa vastaan (8–1)?
Ei vaikuta uskottavalta. Sitä paitsi, miksi ÖB:n jutussa puhutaan Tolstikovista?
Erehtyikö ÖB:n toimittaja? Siis sekoitti niinkin samankaltaiset nimet kuin Konovalenko ja Tolstikov...?
Siinä tapauksessa on tapahtunut kaksoisvirhe. Suomen Urheilukirjastossa – skannattuna myös tämän kirjoittajan koneella – olevan Suomen Jääkiekkoliiton kilpailupöytäkirjan mukaan 25.2.1966 Kokkolassa Neuvostoliiton kokoonpanossa oli kaksi maalivahtia, numerolla 1 A. Paskov ja numerolla 20 N. Tolstikov. V. Konovalenkon nimeä pöytäkirjasta ei löydy.
Keskipohjanmaassa oli ottelusta laaja selostus, mutta Neuvostoliiton veskarin nimeä ei mainita. Oululaisen Kalevan otteluraportissa sen sijaan mainitaan edellispäivänä Kärppiä vastaan (12–4) pelanneen CCCP-ryhmän maalivahti. Hän oli 21-vuotias Aleksander Paskov. Ei siis Konovalenkoa Oulussakaan.
Kokkolan ottelua seurasi kahdeksan asteen pakkasessa 1 239 katsojaa. Hermes oli sinnitellyt ensimmäiselle erätauolle 0–1-tappioasemassa. Toisen erän alussa Jukka Alkula syötti Raatikaiselle, joka tasoitti pelin 1–1:een. Nuoret venäläiset takoivat sen jälkeen toiseen erään kuusi kaappia. Lopulta numerot olivat tylyt 1–11 (0–1, 1–6, 0–4).
3. marraskuuta vuonna 1938 syntynyt Viktor Konovalenko oli Ljubljanassa varmistamassa punanutuille neljättä perättäistä maailmanmestaruutta. Kaikkiaan Neuvostoliitto juhli kiekkokultaa yhdeksän kertaa peräkkäin vuosina 1963–1971. Lomassa tuli kultaa sekä Innsbruckin (1964) että Grenoblen (1968) olympialaisista.
Konovalenko missasi loukkaantumisen vuoksi vuoden 1969 kisat Tukholmassa. Siellä häntä tuurasi Moskovan Spartakin veräjänvartija Viktor Zinger. Muhkeat kahdeksan MM- ja kaksi olympiakultaa tilille silti tuli. A-maaotteluita 118.
Konovalenkon seuraaja oli myöhempi legenda Vladislav Tretjak.
Viktor Konovalenko kuoli 57-vuotiaana 20. helmikuuta 1996.

Jukka Anias