Tasaperällä ei tavoitella nopeutta! Se tasaperä vetää mukaansa suuremman peräaallon ja se tietää energiatuhlausta.
Suippoahterinen on hyvä myös ahtaissa satamajutuissa. Se ei puske, kuin tasaperä pässin lailla, vaan ohjautuu.
Huonoa voinee olla isolla kaasulla ajaessa pyrkimys painua syvemään. Veneeseen tulee vain ahdas komeropiikki ahteriin.
Ihminen, joka päätyy veneilyharrastuksessaan järkeilyn jälkeen uppoon, ei pidä vaatia mitään suihkunopeuksia. Muutoin hän on käsittänyt asiat ja veneilyn idean väärin.
Pensiinin ja moottoridieselin hintaero on niin pieni, että sen perusteella ei kannata pensakoneellista venettä hylkiä. Oikein ajamalla pensalla maili ei tule maksamaan yhtään enempää.
Enemmän kannattaa katsella, kuunnella ja käsin akselista kokeilla sitä vaihdetta. On vaihdemalleja, joita ei kannata korjata! Varaosat tilataan maailman ääristä. Yleensä kuluneet laakerit ovat syöttäneet rattaiden hampaatkin pilalle. Se laatikko on sitten kallis!
Merkkivene ei kestä sen enempää kosteutta, kosketuksia pohjastaan, tai talven pakkasia, kuin itsetehty! Vuosien aikana olen nähnyt paljon irvistelevää laisikuitua (guttabergaa?) niin ruotsalais-norjalaisten, kuin kotimaistekin veneiden köleissä ja vesirajassa.
Niitä useimmin korjalillaan hartsilla "paikaten". Se tarkoittaa, että siirretään sen suuremman vaivan esiintuloa vuodella, tai parilla uudelle omistajallle.
Toinen kallis keissi on vetoakseli, sen laakerointi ja peräisinlaitteisto. Sellaisen kolisevan, epätasapainoisen ja väljän kokonaisuuden saa jo 10 vuotta vanhasta laitteistosta, ilman älyllistä syyshuoltoa.
Kolmanneksi rahaa saa kulumaan patjoihin, tekstiilehin ja viilupintoihin kaapeissa ja pöydässä. Harvoin edellisen likaläikät, hajut ja värit miellyttää sellaisenaan.
Puun ja lasikuidun ero neljännesvuosisadan vanhassa veneessä on pelkkä yksinkertainen tunnekysymys. Oikein hoidettu mänty voi olla yhtä hyvää, kuin vuoden vanhana, tai sen saa uusia molemmin kyljin. Venekerhojen laitureissa on nytkin 1950-luvun hoidettuja mahonkiveneitä, kuin uusia!
Paikattu lasikuitu voi sisältää 8 litraa vettä ja vaatii koko pinnan avaamisen. Sitä vesikoetta voi kokeilla meisselin kädensijan päällä painaen. Silloin, kun lasikuitu antaa periksi ja jossakin siinä vieressä nousee pieni kupla, on tavara hylättävä. Vesi on ollut sisällä talvenkin ja repinyt kuidut ja hartsin irti.
Suippoahterinen on hyvä myös ahtaissa satamajutuissa. Se ei puske, kuin tasaperä pässin lailla, vaan ohjautuu.
Huonoa voinee olla isolla kaasulla ajaessa pyrkimys painua syvemään. Veneeseen tulee vain ahdas komeropiikki ahteriin.
Ihminen, joka päätyy veneilyharrastuksessaan järkeilyn jälkeen uppoon, ei pidä vaatia mitään suihkunopeuksia. Muutoin hän on käsittänyt asiat ja veneilyn idean väärin.
Pensiinin ja moottoridieselin hintaero on niin pieni, että sen perusteella ei kannata pensakoneellista venettä hylkiä. Oikein ajamalla pensalla maili ei tule maksamaan yhtään enempää.
Enemmän kannattaa katsella, kuunnella ja käsin akselista kokeilla sitä vaihdetta. On vaihdemalleja, joita ei kannata korjata! Varaosat tilataan maailman ääristä. Yleensä kuluneet laakerit ovat syöttäneet rattaiden hampaatkin pilalle. Se laatikko on sitten kallis!
Merkkivene ei kestä sen enempää kosteutta, kosketuksia pohjastaan, tai talven pakkasia, kuin itsetehty! Vuosien aikana olen nähnyt paljon irvistelevää laisikuitua (guttabergaa?) niin ruotsalais-norjalaisten, kuin kotimaistekin veneiden köleissä ja vesirajassa.
Niitä useimmin korjalillaan hartsilla "paikaten". Se tarkoittaa, että siirretään sen suuremman vaivan esiintuloa vuodella, tai parilla uudelle omistajallle.
Toinen kallis keissi on vetoakseli, sen laakerointi ja peräisinlaitteisto. Sellaisen kolisevan, epätasapainoisen ja väljän kokonaisuuden saa jo 10 vuotta vanhasta laitteistosta, ilman älyllistä syyshuoltoa.
Kolmanneksi rahaa saa kulumaan patjoihin, tekstiilehin ja viilupintoihin kaapeissa ja pöydässä. Harvoin edellisen likaläikät, hajut ja värit miellyttää sellaisenaan.
Puun ja lasikuidun ero neljännesvuosisadan vanhassa veneessä on pelkkä yksinkertainen tunnekysymys. Oikein hoidettu mänty voi olla yhtä hyvää, kuin vuoden vanhana, tai sen saa uusia molemmin kyljin. Venekerhojen laitureissa on nytkin 1950-luvun hoidettuja mahonkiveneitä, kuin uusia!
Paikattu lasikuitu voi sisältää 8 litraa vettä ja vaatii koko pinnan avaamisen. Sitä vesikoetta voi kokeilla meisselin kädensijan päällä painaen. Silloin, kun lasikuitu antaa periksi ja jossakin siinä vieressä nousee pieni kupla, on tavara hylättävä. Vesi on ollut sisällä talvenkin ja repinyt kuidut ja hartsin irti.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Pitkästä aikaa asiaa! Ei ole vielä mäntäpäät ryhtyneet ivaamaan?
on ollut muutakin hommaa. olihan siinä paljon asiaa, mutta puolet vähän korkealentoista. ei kannata i´han noilla opeilla venettä ostaa. lisäksi kirjoittaja voisi opetella vastaamaan suoraan viestiketjuun, missä asiasta keskustellaan.
Antaako häirikkö "asiantuntevia" esimerkkejään tiedoistaan?
Ei perän muoto vaikuta satamakäyttäytymiseen, omaan aaltoonsa uppoamiseen, saati peräaallon suuruuteen, nämä ovat kokonaan uppoumasta(jakauma) riippuvia.
Perän muodosta riippumatta vene voi olla liukuva tai runkonopeudelle suunniteltu, eikä yleensä alle 15 m veneissä erillistä peräaaltoa edes muodostu.
Leveä peräinen rakenne voi olla kantavaksi tehty(puoliliukuva), mutta sillä saadaan lisättyä alkujäykkyyttä, ja korjattua suippoperäisen kiemurtelutaipumusta (uppouman muoto kulkusuuntaan muuttuu kallistuessa).
Alkuvakavuus(metasentri) ja peräosan huono kantavuus ovat joko etuja tai haittoja olosuhteista riipuen, mitään yleisoletusta ei voi sanoa kummastakaan.
Mitä lässytät ensimmäinen mäntäpää?
Voi olla, tai ei ole, mutta kuitenkin on, jos ei ole sitä ja tuota, mutta kuitenkin saattanee tulla ja mennä, tosin essiivissä, eikä imperatiivissa. Pimeässä ei ole valoa ja kaulas on pitkä matka! Raskas on painavaa kantaa, mutta perä ei ole, kuitenkin se on ja minua neurattaa fucker-suckerin kirjoitus!
Taitaa palsta olla näiden hoidokkien temmellyskenttä, kaikki haukutaan ja sitten hykerrellään kuin pikkutytöt, ja ollaan niin kovaa kaveripiirissä, kun on uskallettu kirjoittaa noin kova juttu ihan aikuisten keskustelupalstalle.
Katsotko sinä, että Rättivääpeli/ Klenkka ja Juhani Putkinen ovat sama henkilö.
Et sitten ole koskaan peruuttanut tasaperäistä, joka ei huomioi peräisimen asentoa? Sen huomaa kirjoituksestasi.
Et ole koskaan suipolla ajanut täyttä kaasua ja todennut, että perä imee itsensä 6-8 senttiä syvemmälle ja peräaalto kasvaa? Senkin huomaa jutustasi.
Saattaa olla oikeassa arvioidessan sinua tuo "siinä mäntäpää".
Et sitten ole koskaan peruuttanut suippoperäistä, joka ei huomioi peräisimen asentoa? Sen huomaa kirjoituksestasi.
Et ole koskaan tasaperällä ajanut täyttä kaasua ja todennut, että perä imee itsensä 6-8 senttiä syvemmälle ja peräaalto kasvaa?
Senkin huomaa jutustasi että et ymmärrä mikä on peräaalto, ja tuskin ymmärrät että runkonopeus tarkoittaa juuri sitä, kun peräaalto on sama kuin keula-aalto, siksi kaikki veneet putoavat omaan aaltoonsa runkonopeudessa.
Saattaa olla oikeassa arvioidessan sinua tuo "siinä mäntäpää".
mä voin sanoa syvällä kokemuksella että oli ennen 165hv bensa nyt on 130hv diesel ennen vei 30l t nyt 10lt ja toi suippo perä merellä on kyllä huono rullaa ja se peruutus?? hyvää kesää kaikille "suipoille"
Mullakin oli ennen järkeä. Nyt luen täällä tyhmien juttuja.
Tietorikkaan ja asiallisen aloituksen saivat taas pari älyn ameebaa tähän kuntoon?
"Toinen kallis keissi on vetoakseli, sen laakerointi ja peräisinlaitteisto. Sellaisen kolisevan, epätasapainoisen ja väljän kokonaisuuden saa jo 10 vuotta vanhasta laitteistosta, ilman älyllistä syyshuoltoa".
Tuota ......... onko nää nyt akselin vääntymiä, laakerien loppumista, peräisinlevyn ja akselin kolhuja, tai ohjausvaijerien viat?
Jos niitä tarkoitat, niin miten pääsee niitä veteen tarkastamaan?
Keväällä oli pukeilla yksi 7 metrinen puuvene myynnissä. Siinä oli juuri peräisin akseli hypännyt taipuneena pois alapään laakeristaankin. Myöhemmin kuulin, että vene oli ollut kivikossa syksyllä muutaman viikon aaltojen hakattavana. Siitä oli sitten vääntynyt akselikin. Kaupaksi sekin meni, kun muuten oli kaunis, siisti ja koneena Mitsudiesel.
Itsellä oli aiemmin 9m suippoperänen matkavene ja se ei ainakaan kääntynyt pakilla yhtään minnekään. No okei, jos kunnolla antaa kaasua niin sai sen vähän liikahtamaan sivusuunnassakin mutta en kyllä kokemusten perusteella sanoisi että kääntyy paremmin kuin tasaperänen...
joo .... työnnä lautaseinää uidessa edessäsi vasemmalle. Kääntyykö? Työnnä sitten kuplavolkkaria. Kääntyykö helpommin? Ei tietenkään; eihän sinä tiedät ettei käänny kun sulla on omat fysiikan lait! joooo
Mikä fysiikanlaki on kyseessä, jos uidessa työntää kuplavolkkaria, ja kääntykö se vai ei.?
Lääkkeet !