Hei taas kaikille
Olisin halunnut kysyä teiltä keskenmenon saaneilta äideiltä, tuliko teille painajaisia keskenmenonne jälkeen... itse en ole saanut viikonlopun jälkeen nukuttua kunnolla, painajaisia pienestä vauvasta joka ei saa henkeä ja kamalan ahdistunut olo koko ajan, mieheni on nyt kotona, sain viikon sairaslomaa, mutta tuntuu että pelko nousee koko ajan pintaa ja mitä lähemmäksi miehen töihin lähtö tulee, sitä pelokkaammaksi minä tulen... ja kun täällä on tosissaan neljä muutakin joita täytyisi hoitaa..
mitä minun pitäisi tehdä, soitanko vielä sairaalaan, etten pysty olemaan yksin??? olette varmaan lukeneet tarinani näillä palstoilla, olen yrittänyt purkaa sitä kautta pahaa oloani, mutta tuntuu todella, että vaikeammaksi menee, saimme pienen eilen haudan lepoon...tästä olisi jaksettava, mutta miten ?????
äiti-71
Olisin halunnut kysyä teiltä keskenmenon saaneilta äideiltä, tuliko teille painajaisia keskenmenonne jälkeen... itse en ole saanut viikonlopun jälkeen nukuttua kunnolla, painajaisia pienestä vauvasta joka ei saa henkeä ja kamalan ahdistunut olo koko ajan, mieheni on nyt kotona, sain viikon sairaslomaa, mutta tuntuu että pelko nousee koko ajan pintaa ja mitä lähemmäksi miehen töihin lähtö tulee, sitä pelokkaammaksi minä tulen... ja kun täällä on tosissaan neljä muutakin joita täytyisi hoitaa..
mitä minun pitäisi tehdä, soitanko vielä sairaalaan, etten pysty olemaan yksin??? olette varmaan lukeneet tarinani näillä palstoilla, olen yrittänyt purkaa sitä kautta pahaa oloani, mutta tuntuu todella, että vaikeammaksi menee, saimme pienen eilen haudan lepoon...tästä olisi jaksettava, mutta miten ?????
äiti-71
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olan todella pahoillani :(
En tiedä mitä sanoisin. Voithan soittaa sairaalaan, terveyskeskukseen mihin vaan kyllä sinulle apua ohjataan!
*halaa lujempaa kuin kukaan*
*kiitos*...halista
Hei,
Minulla tuli km viimme viikolla ja sama tuskainen tunne minulla tuli kuin sinulla se että kun mieheni tänään (maanantaina) piti palata töihin niin minulla oli koko eilinen päivä ihan tuskaa kun ajattelin että miten pärjään täällä tänään. Mutta kun aamu koitti niin sitten se meni ihan hienosti, elikkä olin "pelotellut" itseäni liika ettenkö pärjäisi jne.
...mies ekapäivää töissä tänään, hengissä ollaan, taisinpa minäkin pelätä liikaa, nyt tuntuu muutenkin jo hiukan helpommalta, itku tulee vielä kun laulan unilaulua nuorimmaiselleni (kuuntelihan tämä vatsassa ollutkin jo niitä lauluja) ja kun jotain touhuaa koko ajan niin on helpompaa, mutta jos sattuu pieni hetki, että kerkiää ajatella niin silloin itku pirahtaa pintaan.....
mutta jos se tästä lähtisi...
äiti-71
Eiköhän se tästä pikkuhiljaa molemmilla rupee sujumaan, vaan kun pääsee sen pahimman ajan yli ja välillä pystyis ajattelemaan muuta. Mulla oli koko viikonloppu niin että heti jos ajattelinkin muuta niin mulle tuli aivan hirveen paha mieli ja huono omatunto, kun en pistänyt kaiken hereillä olevan ajan Enkelin ajatuksiin. Mutta eihän niinkään voi tehdä. Kyllä meidän enkelimme tietää että rakastamme niitä kumminkin ilmat että koko ajan ajatellaan niitä. Pitää koittaa ajatella että sitten kun meidä oma aikamme on loppu täällä maan päällä niin ehkä päästään sinne niitten enkeleittemme taivaaseen ja saadaan tavata hidät...Onneksi on tämä meidän esikoisemme niin se vähän pitää vauhtia yllä ettei pääse vajoamaan sinne sängyn tai sohvan pohjalle :)
Eiköhän me tästä selvitä.... niinkuin monet ennen meitä...varmasti kulkee ajatuksissa koko ajan, mutta eiköhän surun kanssa opi elämään ja jatkettava on... minulta kuoli veli 20 vuotta sitten ja vieläkin suren häntä, mutta surun kanssa oppii elämään, minulla on paljon rakkautta täällä kotona, neljä muuta ihanaa lasta, jotka antavat voimia ja rakkautta yllin kyllin, ei tarvitse jäädä sinne sohvanpohjalle makoilemaan, suru kulkee mukana...enkä varmasti unohda pientä poikaani joka ei jaksanut 19 viikkoa enempää.... mutta kuten sanoit, hän on pienenä enkelinä siellä ylhäällä ja varmasti odottaa että äippä tulee hänen luokseen???
en ole kovin uskonnollinen, mutta tuntuu hyvältä ajatella, että poikani odottaa tuolla jossain ja hänellä on hyvä olla...
rsma tästä pikkuhiljaa, päivä kerrallaan =)