Mielialahäiriöön liittyy tiedonkäsittelyn vaikeuksia

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen, tutkiminen ja hoito

Useimmiten kokonneen mielialan tai manian tunnistaa joku muu kuin potilas itse. Manian tai hypomanian aikana potilas ei koe olevansa sairas vaan useimmiten kokee voivansa erinomaisesti. Masennuksen taas useimmat potilaat tunnistavat. Oireiden esiintyessä selvänä mielialahäiriön tunnistaminen on helppoa, mutta ajankohtaista maniaa lukuunottamatta tunnistamiseen menee aikaa kuukausia, tai vuosia. Terveydenhuoltoon on hyvä olla yhteydessä etenkin silloin jos oireista tulee haittaa potilaalla tai muille. Kun epäily vahvistuu ja oireet tunnistetaan on poissuljettava muut mahdolliset sairaudet ottaen huomioon myös fyysiset tekijät. Jos kyse on kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, on tärkeää, että potilas ja hänen lähipiirinsä ymmärtävät, että kysymys on elinikäisestä alttiudesta ja ajankohtaisesta sairaudesta, johon on olemassa tehoavia hoitoja. Tämän ymmärtämiseen menee usein vuosia.

Uskonto ei paranna ketään
Uskontoon uppoutunut ihminen on jonkinasteisessa
psykoosissa. Mutta henk.koht. suhde Luojaan auttaa.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja hypomaniakin
ovat mielen tasapainon häiriötiloja, joten Sanan
opetukset auttavat paljon siihen, jos oikein
ymmärtää Sanaa, eikä ota oppiaan ihmisiltä.

Aamen

Havaintokyvyn häiriöt

Aistiharhat

Aistiharhat eli hallusinaatiot ovat aistimuksia, jotka koetaan todellisina ilman ulkoista, aistinelimeen kohdistuvaa ärsykettä.
Aistiharhoista yleisimpiä ovat erilaiset kuuloharhat, jolloin potilas kuulee yksittäisiä sanoja tai puhetta. Skitsofrenialle varsin tyypillisessä kuuloharhassa puheääni kommentoi henkilön käytöstä tai toistaa hänen ajatuksiaan. Joskus ääniä kuuleva voi keskustella äänten kanssa tai naureskella niille. Kuuloharhojen lisäksi skitsofreniaa sairastavalla voi ilmetä myös näköharhoja tai joskus harvemmin myös tunto-, haju- tai makuharhoja.

Hajanainen käytös

Ajatusprosessin häiriöt voivat ilmetä hajanaisena motoristisena tai sosiaalisena toimintana, joka estää tehtävien järjestelmällisen ja suunnitelmallisen toteuttamisen. Potilaalla saattaa esiintyä outoa tilanteeseen sopimatonta käyttäytymistä, esimerkiksi toistuvia irvistyksiä tai toisen ihmisen liikkeiden matkimista.

Diagnoosi

Vaikka skitsofrenia on paljon oireita aiheuttava häiriö, sen alkamisajankohdan määrittäminen ei ole yksiselitteistä. Alkamisajankohta on määritelty usealla eri tavalla: ensimmäisten oireiden ilmeneminen, ensimmäisten psykoottisten oireiden alkaminen, ensimmäinen sairaalahoito, ensimmäinen sairaalahoito psykoosi- tai skitsofreniadiagnoosin perusteella.

Jokainen skitsofreniaan sairastunut on yksilö, jolla on erilaiset ongelmat ja oireet. Diagnoosia ei voida tehdä röntgenkuvien tai verinäytteiden avulla, vaan psykiatrin on seurattava sairastuneen oireita ja käyttäytymistä useiden viikkojen ajan ja mahdollisuuksien mukaan haastateltava sairastunutta ja hänen perhettään. Haastatteluiden ja tarkan tutkimuksen avulla psykiatri määrittelee taudinkuvan eli tekee diagnoosin.

Diagnoosin saaminen ei siis tapahdu nopeasti ja saattaa vaatia sairastuneen jäämistä sairaalahoitoon. Skitsofreniadiagnoosi voidaan vahvistaa vasta, kun sairaudelle tyypilliset oireet ovat kestäneet yli kuukauden. Lopullisen diagnoosin saaminen saattaa siis kestää jopa puoli vuotta.

Suomi24 ylläpidon suosittelema lukuhetki.

http://www.kakspy.com/kakspy/kirj_kn_5.html