Hermostuttava naapurikyylä

Kyllä vituttaa suoraan sanoen, kun olen jo kolme vuotta kestänyt (vaihtelevalla menestyksellä) suoranaista vainoa ja kyttäämistä alakerran naapurini taholta. Ensin se alkoi roskien lajitteluneuvoilla ja minä kilttinä sitten rupesin lajittelemaan. Ajattelin että asiallistahan tuo vielä oli vaikka potutti. Mutta sitten se alkoi parkkipaikkariidasta, että minun pitäisi vuokrata parkkipaikka laina-autolleni eikä pitää sitä tien sivussa, kun muka naapureita häiritsee ja se on joku liikennehaitta. Vieraspaikkoja ei ole tarpeeksi pihalla. Jonkin ajan päästä vuokrasin parkkipaikan.

Nyt viimeisin pisara on, että oviluukusta oli tullut lappu, että pesen toistuvasti pyykkiä, kun itse en ole paikalla, että se on turvallisuusriski. En itse kyllä ole kuullut koskaan kenenkään naapurin täällä pesevän pyykkiiä. Mistä se siis tietää ellei käy postiluukusta kuuntelemassa milloin pesen pyykkiä, kun itse en ole paikalla?

Ja kun käyn varastossa, se käy tarkistamassa, olenko jättänyt valoja päälle, useita kertoja päivässä, jos joudun käymään siellä usein. Ja kun liikun ulkosalla, se näkyy aina jossain vaanimassa vihainen ilme naamallaan. Ja kerran se kehtasi valittaa että paiskon muka liian kovaa roskavaraston ovea, koska en laita sitä "sievästi" kiinni. Ja näkyy aina ulkona juoruamassa toisten vakituisten omistusasuntojen omistajien kanssa. Mutta minua yläkerran vuokralaista pitää ahdistella. Eikä se pelkuri edes tule koskaan valittamaan, ellen ole yksin. Ja enimmäkseen jättää lappuja luukustani sisälle, allekirjoittaen, että on taloyhtiön hallituksen jäsen. On kyllä pienestä ihmisen revittävä iloa omasta tärkeydestään.

Ainoa lohtuni on, että muutan viikon päästä täältä pois. Jo on aikakin. Mistä näitä kyyliä piisaa..Kaikista ihmeellisintä on, että c-rapussa on melkoista melusakkia, joka huudattaa autostereoita öisin pihalla, mutta enpä ole nähnyt kyylän käyvän siitä valittamassa. Vain minä olen kohde, vaikka olen mielestäni rauhallinen ja siisti vuokralainen joka noudattaa taloyhtiön sääntöjä. Syytä en tiedä, mutta heti kun se minut näki, se on siitä asti kytännyt tekemisiäni ja jos pihalta hakee minut iskäni joskus autolla, näkee kyylän verhojen takaa ikkunassa kyyläämässä ja kurkistelemassa.

Saa nähdä mitä on kyylällä muutosta sanottavaa, ei varmaan pidä siitä, että joudun ajamaan auton väliaikaisesti rapun eteen tavaroiden kantamista varten. Siitäkin on tullut huomautettavaa, koska hätäuloskäynti pitää olla kaikkina aikoina vapaana, eikä saa pysähtyä viideksikään minuutiksi. Enkä itse ole kenellekään valittanut asuntooni tulevasta tupakansavusta, tai öisestä melusta, kun täällä ravataan portaissa jo viimeistään viiden aikaan, joskus on jopa hajoitettu tavaroita, tai paukutettu vasaralla.

Syytä ihmettelen tähän. Enimmäkseen olen yrittänyt olla provosoimatta naapuria, mutta se ei ole auttanut mitään. Onneksi, onneksi pääsen pian pois. Nyt uskallan tuulettaa tunteitani ja myöntää miten paljon minua on kolme vuotta tämä kyylä vituttanut.