Hoitajaksi vasten tahtoaan!

Et ole ainoa, itsekin lähdin lähihoitajakoulutukseen siksi että kyllästyin pätkätöihin ja työttömyyteen, ajattelin että kai sitä hoitotyötäkin tekee kun tietää että ainakin töitä löytyy aina.... nyt harmittaa kun ei jaksa pelkän rahan takia näitä töitä tehdä eikä työttömäksikään pääse heittäytymään.

Toki minusta tässäkin työssä on hyvät ja kiinnostavat puolensa, tulee näin dementiatyössä aina eteen näitä käytöshäiriöitä jotka kiehtoo, että mikäs juttu tuonkin oireen takana on ja lääkehoito on kiinnostavaa, aina voi oppia uutta yhteisvaikutusista ja sivuvaikutuksista ja lääkkeiden sopivuudesta esim eri dementiasairaukssin. Niin ja apuvälineitä on mielenkiintoista miettiä, mistä olisi paras hyöty asukkaalle, jopa vaippavastaavan hommasta tykkäsin kun piti miettiä sopivaa vaippaa hoidokeille... kaikki tälläiset "sivuseikat" on kyllä hauskoja miettiä, mutta perushoito on ihan tympäisevän tappavaa työtä ja sitähän tässä tehdään eniten.

Enkä edes ole huono hoitaja, olen työssäni hyvä, varmaan just siksi että analysoin asioita kymmeneltä eri kantilta koko ajan, mutta kyllä vedän myös itseni piippuun samalla ja sitten pitäisi jaksaa tehdä niitä tylsiä perushoitoja joista mulle ei ainakaan ole nostamaan työmotivaatiota...

Tällä hetkellä ei ole edes taloudellisesti mahdollista lähteä jatkokoulutukseen vaikka olenkin harkinnut vaikka apuvälinetekniikkaa (vaikea päästä, koulutuspaikkoja vähän...) ja toisaalta... taidan kyllä vaihtaa alaa ihan täysin kun sille koulutuspolulle lähden.

Jaksamista sinulle ja tosiaan, tälle alalle ei rahan takia kannata lähteä, kyllä pitää olla jonkinlainen tunteenpalo ja hoivavietti olemassa, työ on raskasta sekä fyysisesti että psyykkisesti ja palkka on kuitenkin suhteellisen pieni tietotaitoon nähden, sitä äkkiä palaa loppuun tässä työssä jollei tee työtään sydämellä.

Uskoisin, että meitä surkeita ihmiskohtaloita on useita tällä alalla. Itsekkin joudun ensi yöksi valvomaan. Joudun siis töihin, mihin minulla ei ole motivatioita. Voisin myydä omaisuuteni ja ryhtyä asumaan työttömänä vuokralla eleskellen yhteiskunnan tuilla.
Tämä ala on paha. Pelkkää ahdistusta ja stressiä. Taidan ottaa köyden ja rasvaa mukaan töihin. Aamulla löydettäisiin hoitaja kiikussa. Siinäpä olisi ihmittelemista usealle henkilölle ja pitkäksi ajakasi.
"Kuinka se nyt niin maseentui? Ottiko se tämän niin raskaasti? Miksi se yleensä haki alalle töihin?" Niinpä...
Huonoisa kädissä olettekin minä olen töissä...
Åäästäkää minut pitkälle burnout lomalle....

Kiitos ja jaksamista

Miten sen saikun saa. Jos menen puhumaan "hulluja" lekurille, niin sehän passittaa minut M1- lähetteellä lähimpään mielisairaalaan. Mikäs siinä, siellä on vaan paljon vanhoja opiskelutovereita töissä...
Helvetin noloa ja paskaa

Ihan kuin omasta näppäimistöstä kirjotettua. Itse vain lähdin naiivina pikkutyttönä suoraan peruskoulusta perushoitajaksi opiskelemaan.

Minut laitettiin työkkärin kautta työelämävalmennukseen sairaalaan lähihoitajaksi. Puoli vuotta oli ja meni, kunnes johtaja kysyi, että haluanko jäädä oppisopimuksella töihin. Kieltäydyin kohteliaasti, koska oli samat ajatukset eli ei ole minun alani enkä halua väsyttää itseäni pitkillä työputkilla ja surkealla palkalla.
Siinä johtaja sitten närkästyneenä sanoi, että tällä alallla riittää töitä eikä varmasti tule lomautuksia, jäisit nyt.
Onneksi pidin pääni, koska aina tottunut tekemään ns, äijähommia ja olen tälläkin hetkellä raksalla töissä ja päivääkään en ole katunut valintaani. Tokihan tällä alalla helposti lomautetaan, mutta eipä tarvi toisten perseitä pyyhkiä ja mielistellä kuinka pirteän näköisiä sitä tänään ollaan.

Hei, perseenpyyhkijänä ei ole pakko olla koko ikää.

Hae työkkärin kautta vaikka kone-ja metallialalle tai röntgenhoitajaksi, pääset mielekkäämpään ja paremmin palkattuun työhön.

Ja kohta alkaa muuten AMK-täydennyshaku. Jos pääset kouluun, sulle ei tule karenssia.

Itse olen toiminut 5 vuotta ambulanssissa ja enkä ole vielä ainakaan loppuun palanut. Ihmisten oikeesti pitää jättää ne työt sinne työpaikalle eikä tuoda niitä kotiin. Jos niitä töitä vie sinne kotiin lopuun palaminen on taattua. Jos huomaa sen ettei työ ole se sun juttu niin onko itteensä pako kituuttaa... Minusta tää hoito ala on aika paljon pohjalta siitä "kutsumus" työtä. Oikeesti pitää olla halu auttaa ihmistä. Mutta esim. Lähihoitajalla on laaja skaala työmahdollisuuksia missä se voi toimia. Pienelläkin kurssilla voit toimii päinvastaisessa yksikössä missä ei tarttee niitä perseitä pyyhkiä päivästä toiseen. Aika paljolti se on itsestä kiinni mitä tekee ja millä asenteella..

"Olen lopen kyllästynyt ja ahdistunut.".......no mee hyvä immeinen työterveyslääkärille hakemaan apua ihan ensimmäiseksi!!

jos joku alalla oleva kirjoittaa tosissaan pelkäävänsä mennä em oireidensa kanssa tth:oon niin ei voi kun ilmetellä!!!!!!

Hei, sairaanhoitajana ja työstä nauttivana sellaisena olen lopen uupunut teihin väärällä alalla oleviin lähihoitajiin. Olen ihan tarpeeksi katsellut teitä kun pilaatte työyhteisön ilmapiiriä kateudellanne ja kaiken päälle vielä yritätte turhamaisuudessanne pomotella muita. Kyllä täytyy myöntää. että enpä ole kovin montaa fiksua lähäriä urani aikana tavannut. Mutta ei voi kauhalla lappaa jos on lusikalla annettu.

Lähihoitaja ja sairaanhoitaja ovat hieman eri asioita. Nykyään sh tutkinto on amk. Lh ei. Siksi juuri Lh koulutukseen työnnetään kaikenlaisia ihmisiä. Se on aivan sama onko Lh vai Sh jos on työhönsä kyllästynyt.
Mikäköhän taho on siihen syyllinen, että ihmisiä laitetaan lh-koulutukseen. Nykyään on aika useasti ollut niin kuin joltain tehdas duunarilta on lähtenyt työpaikka alta, niin on pakotettu lh- koulutukseen. Tai ansioisidonnainen poistetaan.
Itse olen kyllästynyt, sekä lähihoitajiin, että sairaanhoitajiin - siis koko alaan. Voi kumpa saisin potkut!

Tosiaan, on järetöntä, että työkkäri työllistää täysin alalle sopimattomia ja haluamattomia, onneksi meillä töissä on ihan hyvä työilmapiiri ja suurin osa varmaan haluaa tätä työtä tehdä. Itse en ainakaan halua työkavereita, joita ei tämä työ kiinnosta.

mietippä sanojasi- kukaan ei voi tietää koska on itse hoidon tarpeessa.......

Mikähän ala tuollaista "hienohelmaa" mahdollisesti kiinnostaisi? Hoitoalan koulutus ei ole mikään tumpelo koulutus, mutta jos perusajatus omasta alastaan on tuo, niin ala vetää vaan. Olet selkeästikin masentunut, mutta koulutuksesi ja työsi ei taida olla siihen ainoa syy. Jos et itse arvosta itseäsi, niin ei kukaan muukaan sitä tee.

Senkun lampsit työkkäriin ja sanot ettet yksinkertaisesti jaksa enää sitä hoitoalaa, että haluat vaihtaa alaa. Saatat päästä johkin työkkärin koulutkseen tai työelämävalmennuksella kokeileen jotain muita aloja jonka jälkeen voit hakea oppisopimus- tai opiskelupaikkaa tai suoraan töihin esim. kaupan kassalle, jos esim.se tuntuisi paremmalta paikalta.

Ei ketään pakoteta tekemään työtä josta tulee sairaaksi.