Mitäs te muut yksinäiset aiotte tehdä juhannuksena?
juhannus
lake
91869
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kunnon kalsarikännit!
mitä tekis, ei huvita mennä minnekään yleiselle hillumis paikalla, ku naispuolisena henkilönä se ei varmaankaan olis edes kovin turvallista varsinkaan yksin.kamuki on sellanen että se on kotosalla vanhempien seurassa tuppu paikassa, eikä edes jaksa ehottaa mitään, voi surku siis yksin pitää nököttää.
Isotätini järjestää joka juhannus juhlat mökillään. Siellä on ihan mukava käydä katsomassa sukulaisia, vaikka kaikkia en tunne edes nimeltä...
Yleensä olen mennyt hietsulle (siis uimaranta helsingissä) juhannuksen viettoon, siellä pitäisi olla tänäkin vuonna perinteiset juhannusbileet. Kyllä sinne joitakin tuttavia ilmaantuu paikalle ettei aivan yksin tarvitse paikallaan mököttää.
Menen perinteisesti äidin ja sen miesystävän kanssa mökille. Kyllähän siinä tuntee itsensä aikamoiseksi luuseriksi kun ei muuta seuraa ole, mutta kyllä saunominen, uiminen ja grillailu kuitenkin voittaa yksin yksiössä istumisen.
Niin, kaikki menee aina mökille, ja suurin osa menee aina kaverin mökille. Ei ole mökkiä, ei ole sellaista kaveria.
Joka jussi sama juttu, ennen sitä, miettii päänsä puhki mitä tekisi, ja sen jälkeen kun ihmiset kyselee, mitä teit juhannuksena, vältellään kysymystä. Ihmiset katsovat kieroon, jos sanoo et kotona vaan.
olen vaan kotona ja mietin miten tähän on tultu.mies on töissä,minä yksin katselen töllötintä.tanssimaan ei yksin voi lähteä,kun mies ei siitä pitäisi,tai enhän ole sitä koskaan edes kysellyt.minkä ikäistä porukkaa täällä yleisemmin kirjoittelee.olenko jo ikäloppu kun olen 50v.
Menis vaan nopeesti ohi koko juhannus! Ahdistaa ajatella, kun "joku muu" elää nyt minun elämää,
nauttii mökistä ja veneilystä ja ystävistä. Kaikesta siitä mistä minä jäin paitsi. En osaa yksin lähteä mihinkään, eikä ystäviä ole. Onneksi on kirjat, uppoudun niihin ja unohdan kaiken muun. Onneksi kesä on kohta ohi ja alkaa taas tavallinen arki.
Yksin täälläkin, Vantaan lähiöissä. Mies lähti Lappiin kalaan. Minä en välittänyt, sillä nuo reissut tuppaa olemaan liian rankkoja sekä liian kalastuspainotteisia mulle. Ei sitten rakas mieheni muistanut edes soittaa eikä toivottaa hyvää jussia ennen mettään sukeltamistaan ja puhelimen hylkäämistään. Kaiken lisäksi nyt sattuu olemaan seurustelumme aloittamisen neljäs vuosipäivä. Vaan eihän miehet sellaisia muista. :( Kurja fiilis. Ystävillä sattui olemaan jo muuta menoa täksi jussiksi. No, onneksi mulla on kuitenkin töitä, joten ihan yksin ei kuitenkaan tarvitse olla, vaan pääsen hetkeksi ihmisten ilmoille, hymyilemään nätisti, vaikka sisällä kalvaa koko ajan tunne siitä, kuinka oma mies ei välitä musta niin paljon kuin toivoisin. Oishan se ihanaa: olla mökillä, uida, saunoa, grillailla... Vaan eipä oo mökkiä.
Ai joo, oon 27 v - kun joku kyseli, minkä ikäistä porukkaa tänne yleensä kirjoittelee.