tarkkailemassa tuon polkupyörillä suoritetun maaseutulenkin ohessa ja kyllä taas olikin kaikenlaista kiellettyä materiaalia isäntien kokoissa tainnut palaa...
mutta itse asiaan, tälläkin palstalla olemme saaneet lukea moneen kertaan kuinka viljelijät syyllistävät pietarin kaupunkia itämeren sastuttamisesta, siellä kun kuulemma asuu paljon ihmisiä ja suoraan kuulemma menee vessasta putki jokeen.
mutta tässä tulee pläjäys faktaa, iskee aika pahasti viljelijöitä nenille
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011062613951336_ul.shtml
mutta itse asiaan, tälläkin palstalla olemme saaneet lukea moneen kertaan kuinka viljelijät syyllistävät pietarin kaupunkia itämeren sastuttamisesta, siellä kun kuulemma asuu paljon ihmisiä ja suoraan kuulemma menee vessasta putki jokeen.
mutta tässä tulee pläjäys faktaa, iskee aika pahasti viljelijöitä nenille
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011062613951336_ul.shtml
Vastaukset 28
Vanhimmat
Viimeinkin se asia saatiin edes joninlaiseen kuosiin, juuh ja suomalaisten veronmaksajien rahoilla sitä on suureen ja mahtavaan naapuriin saatu semmonen laitos aikaan. Enää odottaa vuoroaan karjalan kannaksella viidenkymmenen vuoden aikana kärrätty kananpaskavuori noin 1000.000 kuutiota käsittelyä, siitä kasasta ei suomalainen ympätistökeskuksen tutkija löytännynnä minkäänlaisia päästöjä vaikka on vain kipattu metsään. Suomessa saa kananpaskaa levittä vain 2,5 tonnia hethtaarille muuten paukkuu fosforit yli.
Lisäksi uuden puhdistamon jälkeenkin 7% kaikista pietarin jätevesistä lasketaan suoraan Neva jokeen. Elikkä äkkiä laskien sama kuin Helsingin kaikki paskat laskettais suoraan mereen.
Vaikka sulla sen vaimon kanssa huonosti meneekin niin olettaisin sentään jommankumma teistä olevan lukutaitoisia, vai onko niin ettette ymmärrä luettua tekstiä. Tekstissähän sanottiin jontensakin näin että puhdistamo on valmistunut nyt eikä kymmeniä vuosia sitten, toivottavasti vaikutukset alkavat näkyä muutamien vuosien sisällä.
Jos tuo "vaimon kanssa " tarkoituksella laitto tuon linkin ,jossa iltalehti kerrankin kirjoittaa asiaa ja uskaltaa kertoa Pietarin jätevesihollosta oikeilla termeillä....
ja mitä se meille suomalaisille tulee maksamaan
kyllä olemme sitä mieltä että että ei kannattaisi kovin kovaa kritiikkiä esittää, nyt kun on muutaman päivää satanut, niin kyllä näkyy myös suomen maatilojen tunkioilta valumia tulevan. eräältäkin tunkiolta oli isäntä tullut traktorilla tielle eikä ollut hallinnut pehmeällä alustalla ajamista niin nyt virtasi iloinen puro tunkiolta tien reunaan ja oli kyllä sitä itteään, oikein polkupyörä sutas kun reunaan väistimme autoa.
TROLLEIHIN EI KANNATA VASTAILLA
tuossa laskeskelimma tuo edellämainittu kananlantakasa on mahdollista aumata noin 300 metriä pitkään aumaan joten käytännössä asia ei liene kovin merkittävä, taitaa löytyä ihan saman verran sateille avonaisia lantaloita myös täältä kotisuomesta.
ja vaimo on huomannut myös kukkapenkeissä semmoisen seikan että kanankakasta ravinteet liukenee huomattavan hitaasti esimerkiksi perunamaalle tuotuun lehmänsontaan verrattuna!
Onko vaimo oikein tutkinut laboratoriossa tuon liukenemis-asian, vai onko teillä itsellänne tarvittavat tutkimisvälineet, ja taito?
Mistäs olet lehmänsontaa saanut, ei sitä ainakaan kaupassa myydä?
VIELÄPÄ VÄÄRÄLLÄ PALSTALLA
Tosiaan olla voimakkaampaa kuin lehmän sonta.
Mutta kysyisinkin tältä vaimon kanssa kirjoittelevalta että minkähänlaiset lantalat mahtaa olla tiloilla tuossa nevajoen ympäristössä ja minkämoisia määriä levittävät hehtaarille.
Onko levitys kosteaan maahan tai jopa routaiseen maahan kielletty?
Onko vesistöjen laidoilla riittävät suojavyöhykkeet?
Lannan ja lannoitevalmisteiden sisältämät nitraatit voivat
pilata pinta- ja pohjavesiä. Siksi lannan ja muiden maataloudessa
lannoitteina käytettävien aineiden käytölle on
rajoituksia, jotka perustuvat valtioneuvoston asetukseen
(931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin
pääsyn rajoittamisesta (nitraattiasetus). Rajoitukset koskevat
kaikkia viljelijöitä.
Mitoita lantala vaatimusten mukaan
Lantaloihin pitää mahtua 12 kuukauden aikana kertyvä
lanta lukuun ottamatta lantaa, joka jää laidunnuksessa lailaitumelle
laidunkauden aikana. Nitraattiasetuksen mukaiset
lantalan mitoitusperusteet on esitetty taulukossa 6, jossa on
ohjetilavuudet eri tuotantoeläinten virtsalle, lietelannalle ja
kuivikelannalle. Biokaasulaitoksen sivutuotteena syntyvä
mädätetty lanta on pääsääntöisesti verrattavissa lietelantaan.
Lantalan koko voi olla pienempi, jos käytössäsi on mitoitukset
täyttävä yhteislantala tai pihattotyyppinen kuivikepohja
tai asianmukaiset suppeat jaloittelualueet. Pienempi
lantalakoko on mahdollinen myös, jos luovutat lantaa toiselle
viljelijälle varastoon tai heti hyötykäytettäväksi tai jos
luovutat lantaa sellaiselle lannan hyödyntäjälle (esim. kompostointi-
tai biokaasulaitos), jolla on ympäristönsuojelulain
mukainen lupa ottaa lantaa vastaan. Ilmoita etukäteen riittävän
ajoissa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jos
suunnittelet lantalan mitoitusvaatimuksesta poikkeamista.
Jatkuu...
Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja voi antaa tarvittaessa
määräyksiä ympäristönsuojelulain (86/2000) 84 §:n nojalla.
Jos lantaa syntyy tilalla alle 20 m3 vuodessa, voit varastoida
lannan tiivispohjaisella alustalla tai esimerkiksi siirtolavalla,
joka on katettu.
Kotieläinsuojan toiminta ei saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaraa.
Myöskään jaloittelualueiden sijainti, käyttö
tai hoito ei saa vaarantaa pinta- tai pohjavesien laatua.
Varastointitilojen ja lantakourujen tulee olla vesitiiviitä, eikä vuotoja saa tapahtua varastojen tyhjennyksen tai lannan siirron
aikana. Kuormaa lanta ajoneuvoon aina tiivispohjaisella
alustalla. Lastauspaikka tulisi kattaa, jos käytät sitä jatkuvasti.
Katteeksi käy myös kevytpeite.
Rakennusteknisiä määräyksiä ja ohjeita lantalan rakentamiseen
löydät maa- ja metsätalousministeriön rakentamisohjeesta
(MMM-RMO-C4).
4.2 Lannoita rajoitusten mukaan
Teetä typpianalyysi ja tee muistiinpanoja
Teetä lannasta typpianalyysi (kokonaistyppi ja liukoinen
typpi) vähintään viiden vuoden välein. Tarvitset erillisen
typpianalyysin jokaisesta lantalajista, jota tilalla syntyy yli
20 m3 vuodessa. Pidä kirjaa lannoitukseen käytetyistä typpimääristä
ja saaduista satotasoista.
Noudata lannanlevityksen rajoituksia
Levitä lanta pellolle siten, että estät valumat vesiin mahdollisimman
tehokkaasti. Rajoitukset koskevat lannan lisäksi
myös muun muassa perunan solunestettä, puhdistamolietettä
ja sokeritehtaiden lietteitä. Huomaa, että ympäristötukeen
sitoutuneilla ehdot voivat olla alla esitettyjä tiukemmat.
Lannan levitys on kielletty 15.10.–15.4. välisenä aikana.
Jos maa on sula ja kuiva, eikä ole vaaraa valumista tai maan
tiivistymisestä, voit levittää lantaa 15.11. asti ja aloittaa levittämisen
jo 1.4. Nurmikasvuston pintaan et kuitenkaan
saa levittää lantaa 15.9. jälkeen. Jos levität lantaa tai muuta
orgaanista lannoitetta syksyllä sadonkorjuun jälkeen, pitää
lanta mullata tai pelto kyntää välittömästi, viimeistään vuorokauden
kuluessa.
Syksyllä saat levittää kuivikelantaa enintään 30 tonnia hehtaarille,
naudan lietelantaa enintään 20 tonnia hehtaarille,
sian lietelantaa enintään 15 tonnia hehtaarille tai siipikarjan
ja turkiseläinten lantaa enintään 10 tonnia hehtaarille. Kalenterivuoden
aikana voit kuitenkin levittää lantaa enintään
sellaisen määrän, joka vastaa kokonaistypeltään 170 kg/ha/
vuosi. Laske kokonaistyppi lanta-analyysin osoittaman kokonaistyppipitoisuuden
avulla. Ota levityksessä huomioon
lisäksi taulukossa 7 olevat kasvilajikohtaiset liukoisen typen
lannoitusrajoitukset.
Karjanlannan pintalevitys on aina kiellettyä peruslohkolla,
jonka kaltevuus on yli 10 %. Voit arvioida keskimääräisen
kaltevuuden itse. Lohkon tasaisemmilla osilla voit levittää
lantaa pintaan. Lannan levittämistä ei katsota pintalevitykseksi,
jos pelto kynnetään tai lanta muutoin muokataan
yhden vuorokauden kuluessa. Pintalevitystä ei ole tässä yhteydessä
myöskään lannan levittäminen sijoituslaitteella,
injektoimalla tai jos lanta levitetään letkulevittimellä viljan
oraille, öljykasvien taimille tai nurmikasvustoon. Tee letkulevitys
nurmille kuitenkin viimeistään toista säilörehusatoa
varten tai heti kuivaheinän korjuun jälkeen, jos hyödynnät
odelmasadon.
Huomaa typpilannoituksen levitysrajoitukset
Mitoita ja toteuta typpilannoitus keskimääräisen satotason,
viljelyvyöhykkeen ja viljelykierron mukaan siten, että maan
ravinnetasapaino säilyy. Huomaa, että typpilannoitetta ei
saa levittää lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään
maahan. Vesistöjen varsilla tehtävää typpilannoitusta
on rajoitettu. Typpilannoitus on kokonaan kielletty 5
metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan 5 metrin leveydellä
typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus
ylittää 2 %.
Noudata typpilannoituksessa liukoisen typen käyttömäärille
annettuja enimmäisrajoja. Jos käytät lantaa, muista myös,
ettei lantaa saa levittää kalenterivuodessa enemmän kuin se
määrä, joka vastaa kokonaistypeltään 170 kg/ha/v. Liukoisen
typen rajat ovat kasviryhmäkohtaisia ja ne on esitetty
taulukossa 7. Huomaa, että ympäristötuessa on tiukemmat
lannoitemäärärajat, jotka löytyvät ympäristötuen sitoumusehdoista.
http://www.mavi.fi/attachments/mavi/julkaisut/5ndBeR1Sg/taydentavat_ehdot_viljelytapa_ja_ymparistoehdot.pdf
http://beta.yle.fi/kyylabarometri/
"Kesä on suomalaisen parasta aikaa, jolloin ihmiset lomailevat ja liikkuvat normaalia enemmän niin maalla kuin kaupungissa. Samalla testataan ihmisten sietokykyä: Miten puistoissa pitää käyttäytyä? Kuinka lähellä mökkiä on sopivaa marjastaa? Saako nakuna uida? Kyyläbarometrillä testaat, kuinka hyvin siedät kesäelämöintiä ja miten itse toimisit? Selvitä samalla, missä menevät jokamiehenoikeuksien ja järjestyslain asettamat kesäelämän rajat.
Testaa, oletko sikamies vai jokamies?"
TROLLI
Tunkio on avokomposti. Karjaeläinten lanta ja kuivikkeet koottiin 1600-luvulla syksyisin lounais-Suomen puulattianavetoista tunkioksi. Tunkioille on tyhjennetty usein myös huusien[3]alustat, jotka sijaitsivat lähellä tunkiota. Lanta kasattiin tunkiolle kerroksittain sekoitettuna kuivikkeeseen (esimerkiksi hakoihin tai olkiin), jolloin se kompostoitui paremmin. Nykyajan navetoissa käytetään tunkioiden sijasta lietelantajärjestelmiä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tunkio
Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86
12 § (9.4.2010/253)
Eräät toiminnot 12 § (9.4.2010/253)
7) maa-, karja-, turkis- ja metsätalous;
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000086
Esimerkki:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=20720
Tunkioita ei enää ole ja ympärisölupa lietealtaille edellyttää jos kysymyksessä on kattamaton allas että lietteenlevityksen välinen sadevesi niihin mahtuu.
on vielä näitä avonaisia lantaloita maaseudun navettojen takana, kertoisitko ystävällisesti mihin nuo sadevedet niistä menee?
ETENEE
Demarit ne osaavat tuon rahanlahjoittamisen taidon , Halonen etunenässä
viemässä superrikkaalle venäjälle miljoonia ekuja , että yks ämmänsä kanssa sais mollata maaseutua.
Sukellas ÄMMÄS kanssa katsoon ITÄMEREN POHJALLE kuinka paksu kerros
sinne on sitä PIERTARIN mönjää kertynyt , ja tuu sitten soittaa harppuas uudestaan.
Osaisiko DEMARIT jotain rakentavaakin esittää , ettei aina tätä mustalla daffinointia joka paikkaan pidä olla.
Ovat tekemässä pyyteetöntä työtä itämeren eteen, ei siellä olla veronmaksajien rahoilla liikkeellä.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/pietarissa-juhlittiin-puhtaan-meren-puolesta/art-1288398371939.html
Trolli on internet-slangisana, jolla tarkoitetaan viestiä, jonka tarkoitus on ärsyttää ihmisiä, aiheuttaa ristiriitoja, saada vastaukseksi fleimejä tai ennalta-arvattavia viestejä taikka peittää kirjoittajan puutteet käsiteltävänä olevan asian tuntemuksessa. Trolliksi voidaan kutsua myös henkilöä, joka kirjoittaa tälläisia viestejä
Netiketti suosittelee olemaan ruokkimatta trollia. Tämä tarkoittaa käytännössä trollin jättämistä omaan arvoonsa ja suhtautumista trollaaviin viesteihin tai viestiketjuihin kuten niitä ei olisi koskaan kirjoitettukaan. Tämä on usein vaikeaa, koska muutaman ihmisen trollaantuminen riittää keskustelun laajenemiseen
Kysymykseen mielellään odottaisi asiallista vastausta.
Ja ihan asiallinen kysymys, mitä tekemistä demareilla on tuon kananlantakasan suhteen, he tuskin ovat sitä aiheuttaneet?
Demarit lupasivat kiinnittää erityistä huomiota nuorten lapsiperheiden jaksamiseen maatiloilla, ei porvarihallitus saanut kerrassaan mitään hyvää aikaan Suomen maatalouden suhteen viime hallituskaudella!
JOS AIHE KIINNOSTAA, TEE UUSI ALOITUS
"Itämeren tila ei osoita elpymisen merkkejä, vaan vesi on sameaa, rannat limaisia ja leväkukinnat toistuvia? Itämeren onkin väitetty joutuneen ”takalukkoon”, josta paluuta entiseen ei enää ole. Tämä johtuu sisäisestä kuormituksesta.
Sisäinen kuormitus syöttää ravinteita pohjilta veteen
Itämeren pohjan sedimenttiin on vuosisatojen ajan varastoitunut valtava määrä eloperäisen aineen sisältämiä ravinteita. Sisäinen kuormitus tarkoittaa erityisesti fosforin vapautumista pohjasedimentistä hapettomissa olosuhteissa. Tämän sisäisen kuormituksen suuresta merkityksestä Itämerellä kertoo se, että pintavesien ravinnetasot vaihtelevat vuosittain enemmän kuin jokivesien ja muun valuman vaihteluilla voi selittää.
Itämeren syvimmät osat ovat lähes pysyvästi luontaisesti hapettomia. Tämä johtuu syväveden hitaasta vaihtuvuudesta ja pinnalta vajoavan eloperäisen aineen happea kuluttavasta vaikutuksesta. Hapettomien pohjien laajuus kuitenkin vaihtelee pitkällä aikavälillä huomattavasti. Tämä johtuu mm. Itämereen tulevan makean ja suolaisen veden vaihteluista ja erityistä merkitystä on suolapulsseilla.
Suotuisissa tuuli- ja ilmanpaineolosuhteissa suolapulssit työntyvät Pohjanmereltä ja Skagerrakista Tanskan salmien läpi varsinaisen Itämeren syvänteisiin, tuoden Itämereen suuren määrän hapekasta vettä. Tällöin Itämeren altaan happitilanne väliaikaisesti paranee. Uusi raskas vesi kuitenkin työntää vanhaa hapetonta ja ravinteikasta vettä tieltään, huonontaen erityisesti Suomenlahden tilaa".
http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/uhat/rehevoityminen/fi_FI/itameren_rehevoitymisen_noidankeha/
Jäi tuo linkki juttuun pois.
Sehän on hienoa kun itänaapurikin saa jätevesiään puhtaammaksi suomalaisten maksamilla systeemeillä. Vaikka kyllä siellä vielä työsarkaa riittää, niin hyvä alkuhan tuokin on. Mutta ei olla meilläkään laakereilla levätty, suuria kehitysaskelia on otettu. Esimekiksi maatalouden käyttämän lannoitefosforin määrä on pudonnut kolmannekseen entisestä. Typenkin määrä on alentunut kymmeniä prosentteja. Ympäristötuen myötä on otettu käyttöön lukuisia parannuksia, esimerkiksi lannan levityksen, muokkauksen, suojakaistojen, lannoituksen ynnä muiden muodossa. Ja entistä huimempia kehitysaskelia ympäristötukeen ja toimenpiteisiin kaavaillaan viranomaisten työpöydillä.
Suomalaiset maksoi varmaan nykyrahaksi muutettuna miljardi sotakorvaukset eikä nykytiedon mukaan olleet edes sotaan syyllisiä. Nyt annanne kymmeniä miljoonia venäjän jätevesijärjestelmien kunnostamiseen, eikä täällä ole ketään siitä kirjoitellut miten ne ovat suomalaisen veronmaksajan rahoja, mutta kun valtio maksaa osan suomalaisten, siis suomalaisten, ruokalaskusta, on se "törkeää", "rikollista" ja ties mitä, siis rahaa joka jää omaan maahamme.
Jotenkin tuo tuntuu käsittämättömältä.
Arvoisa ketjun avaaja ja kaikki muut palstalle kirjoittajat! Lähtekää joukolla viikonvaihteessa Farmari näyttelyyn Poriin. Siellä on jaossa paljon tietoa maataloudesta. Kun on tietoa niin luulee vähemmän. Siellä on todelliset maatalouden asiantuntiat paikalla. Laittakaa ne koville niin tuista, ympäristöasioista kuin vaikkapa monikerrosviljelystä. Ja näkee siellä niin karjaa kuin koneitakin.
Ei sieltä kuule kovin herkällä maatalouden ammattilaista löydä nykyään vaan on krääsäkauppiaat ja makeiskojut paikan vallanneet.
Joo isäntien kokot, meillä ainakin isäntä polttelee ilman lupia milloin ei saisi polttaakaan puunoksat kun putsailemassa metsää, mutta joo autonrenkaita tai vastaavaa harvempi kai tuhoaa luvattomassa kokossa :)
Miten määritellään luvaton kokko jos ei ole palovaroitusta kuten tänä vuonna tai kokko ei ole kovin suuri.'
"isäntä polttelee ilman lupia milloin ei saisi polttaakaan puunoksat kun putsailemassa metsää".
Ketä kieltää polttamasta puunoksia jos ei ole palovaroitusaika.