Keskiyö

No kotoa sinua ei hae kukaan. eli mene sinne, missä on väkeä.

tanssi, syö jäätelöä, kuuntele ulkoilmakonserttia, käy vierailulla, .......
siellä niitä kumppaneita on, ovat yhtä lailla etsimässä onneaan niinkuin sinäkin.

internettikin on yksi mahdollisuus, mutta näin kesällä olisi toki romanttisempaa tavata ihmisiä ulkona ja auringossa. toreilla, kirpputoreilla, tapahtumissa......
nyt on paras aika vuodesta autta kohtaloaan.

minä uskon että sinä löydät itsellesi rakkaan, kunhan uskot itsekin! vauhtia siis käpälään ja ulos katselemaan. jopa kirjastossakin on ihmisiä.

Ei millään pahalla, mutta miksi kysymykseen ei voinut vastata juu tai ei, vaan piti tällaisia itsestäänselvyyksiä ladella. Tästä ei tullut hullua hurskaammaksi, mutta kiitos vaivannäöstä kuitenkin.

siksi kai, että ei ole olemassa valmiita reseptejä ihmisille.
minulla on tuntemuksia ja tunnen myös ihmisen auran, joku toinen näkee sen.

olisi liian vaarallista sanoa ihmiselle, että mene huomenna ravintolaan, etsi silmälasipäinen mies jolla on viikset, kerro hänelle kohtalosta ja te menette naimisiin.
lopullisen päätöksen tekee aina ihminen itse. hänelle saa vain vihjailla tai antaa tukea. tai ehkä estellä, jos on huono tunne.

mutta eihän me mitään kristallipalloja ja asiakkaita olla, se ei olisi oikeaa elämää. minä sanon sinulle sen, että avaudu itsellesi! itke ja naura, tanssi ja riehu, käytä niitä tunteitasi niinkuin viimestä päivää......