muutama kesä sitten leikin vielä mummon kerrostalon hisseillä pikkuveljeni kanssa. Kerran hississä minua alkoi pelottaa niin pahasti että siitä lähtien olen alkanut välttämään hissejä jotka eivät ole lasia. Sitten minua alkoi ahdistaa pienet tilat ja esim putket minne pitäisi mennä. Vessatkin ovat hankalia ellei ole sitten kotona. Siihen vessaan uskallan mennä. Sen jälkeen tuli ahtaan paikan kammo ja jonkinlainen OCD varmaan. Esim minun huoneeni pitää olla joko sotkuinen tai sitten kokonaan siisti kun ennen se oli sitä väliä. Kaiken pitää olla täydellistä ja modernia.Ruuankin pitää olla ravintola tasoita. Uusin oire on ovet. Minun huoneen ovi pitää olla kesällä kokonaan kiinni ja talvella melkein kiinni jos se on auki minua ahdistaa. Pitää kuulua aina saman laista ääntä paikasta riippuen. Jyrkät portaat ovat kanssa pahoja. Kuvittelen että putoan ja minuun sattuu. Pitää mennä varovasti. Kipu on yksi juttu mitä saa minut voimaan pahoin jo pelkästä ajatuksesta. Jos luen kirjaa missä on joku vähänkään tavalisesta poikkeava henkilö minua alkaa pelottaa tai jos on zombeja, Hirviöitä tai muuta raaka ja pelottavaa. No katsoin SAW-3D ja näin kolmena peräkkäisenä yönä samaa painajaista. Vampyyrit ja Robotit eivät minua pelota tai se jos ihminen tappaa jonkun ellei tappajassa ole vähänkään jotakin erikoista. Toisaalta nautin taas kun toisiin sattuu ja kun saa satuttaa toisia. Pelkään vähän koikeita paikkoja tai sellaisia josta voisi pudota ja voisi jäädä sinne jumiin. Kuolema on minulle paha asia kanssa Apua mitä minä teen?
Mitä tämä on?
APUA MITÄ TEEN?
050
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.