Oon lukenut täältä muiden juttuja ja huomannut että mulla on kaikki maholliset ujoudet ja se vituttaa nyt itseäni suunnattomasti.
Jos meen yleiseen vessaan(vaikka jossain raflassa), niin en pysty kusemaan kun jännittää että muut kuulee lorotukseni. Kaupassa ruokaa ostamassa olen ihan paniikissa, kauhee hiki ja on vaan pakko päästä pois sieltä ihmisten ilmoilta. Ulos kotootani en viitsi lähteä, kun tuntuu että kaikki kyylää minua jne.
Alkoholi auttaa asiaa, mutta en mä voi joka päivä ryypätä! En tiedä sit pitäskö uskaltautua lääkäriin sanomaan että antaa jotain pillereitä jolla tämän saamarin ujouden saa pois, mutta kun en kehtaa lääkäriinkään mennä. Mä olen ihan umpitunnelissa tän asian kanssa ja tuntuis että tää vain pahenee vuos vuodelta. Kuten arvata saattaa, niin mulla ei ole tyttöystävää tai muitakaan ystäviä kun oon niin pirun sulkeutunut kun oon niin pirun ujo. En varmaan koskaan tule saamaankaan tyttöystävää, ellei keksitä jotain pilleriä joka vie mun ujouden. Humalassa oon kokeillut puhua vastakkaiselle sukupuolelle kun silloin uskaltaa paremmin, mutta eihän naiset tykkää kännisistä miehistä jotka sönköttää...mutta kun en uskalla puhua selvin päin, se tuntuu tyhmältä...eikä muo oikein kiinnosta pitää yhteyttä kehenkään selvin päin.
Elämä on kamalaa kidutusta aina kun joutuu olla tekemisissä muiden ihmisten kanssa selvin päin!
Jos meen yleiseen vessaan(vaikka jossain raflassa), niin en pysty kusemaan kun jännittää että muut kuulee lorotukseni. Kaupassa ruokaa ostamassa olen ihan paniikissa, kauhee hiki ja on vaan pakko päästä pois sieltä ihmisten ilmoilta. Ulos kotootani en viitsi lähteä, kun tuntuu että kaikki kyylää minua jne.
Alkoholi auttaa asiaa, mutta en mä voi joka päivä ryypätä! En tiedä sit pitäskö uskaltautua lääkäriin sanomaan että antaa jotain pillereitä jolla tämän saamarin ujouden saa pois, mutta kun en kehtaa lääkäriinkään mennä. Mä olen ihan umpitunnelissa tän asian kanssa ja tuntuis että tää vain pahenee vuos vuodelta. Kuten arvata saattaa, niin mulla ei ole tyttöystävää tai muitakaan ystäviä kun oon niin pirun sulkeutunut kun oon niin pirun ujo. En varmaan koskaan tule saamaankaan tyttöystävää, ellei keksitä jotain pilleriä joka vie mun ujouden. Humalassa oon kokeillut puhua vastakkaiselle sukupuolelle kun silloin uskaltaa paremmin, mutta eihän naiset tykkää kännisistä miehistä jotka sönköttää...mutta kun en uskalla puhua selvin päin, se tuntuu tyhmältä...eikä muo oikein kiinnosta pitää yhteyttä kehenkään selvin päin.
Elämä on kamalaa kidutusta aina kun joutuu olla tekemisissä muiden ihmisten kanssa selvin päin!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Yritä ottaa ittees niskasta kiinni ja käy kertomassa huolesi lekurille.
Jospas se onkin vain paniikkihäiriö.
Tänä päivänä tuntuu että joka toinen ihminen tästä jonkun verran kärsii.
Vaimolla iski vastaavia oireita ja voin sanoa että huonommaksi menee ellei asialle tee jotain.
En kyllä väitä ettet voisi siitä itekseskin selvitä, mutta se tie on paljon pidempi.
Tuntemasi fiilikset ovat oikeasti täysin oikeita toimintoja ja tunteita - vain väärään aikaa.
Et varmasti ole mitään menettänyt ja paremmaksi muuttuu kun saat apua vaivaa.
Ihmisiä me vain ollaan, sisimmältään heikkoja taidamme olla kaikki. Yksinäisyys itsessään on kyllä aika hankala juttu koska silloin on liikaa aikaa tuijottaa omaa itseään. Opi rakastamaan itseäsi. Pyri hyväksymään itsesi, heikkona, jännitäjänä, mutta vahvistuvana.
Sama vessa probleema on minullakin mutta mitä sitten - onhan se aika intiimiä se vessassakäyntikin.
Älä turhaan ujostele, vaan meet nyt lääkärille ja sanot, että tarviit pillereitä. Onhan niitä vaikka kuinka paljon olemassa. Luulis että netissäkin on lääkäriklinikoiden sivuja, jotka on erikoistuneet ujouden hoitoon. Se on aika yleinen ongelma eikä siinä oo mitään hävettävää. Itse ainakin pidän paljon enemmän ujoista tyypeistä kuin sellaisista jotka koko ajan esittää jotain ja ovat äänessä, mutta tietty jos ujous haittaa tavallista kommunikaatiota niin ymmärrän ettei oo helppo tavata ihmisiä ja tutustua. Ei kannata vaikeuttaa omaa elämäänsä turhan takia, koska apua on saatavilla. Tsemppiä matkaan!
Olisikohan tuo oikeastaan sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Tuohon kyllä saattaisi olla apua lääkkeistä ja terapiasta. Sosiaalisista peloista kärsiville on oma web-sivusto http://www.pelokkaat.net
Vastako sä muiden kirjoituksia lukiessasi löysit itsestäsi "kaikki mahdolliset ujoudet?"
Yksi ujouden laji sinulta ainakin puuttuu:arkuus käytellä alatyylisiä sanoja.
Miten puhuttelet vanhempia ihmisiä?
Sanotko mahdollisesti:"Vittu...mä...kehtaa, ujostutta, vittu.
Kokeilehan selvi päin oloa!Varmaan sä koulua käyt, tai duunaat jotain muuta!? Jouduthan tapaamaan ihmisiä päivittäin. Eikä sua ole vielä kukaan meinannutkaan syödä.
Minulla on myös ongelmia ujouteni tähden...Olen lähes aina hiljaa ihmisten ilmoilla, olen "näkymätön", kaupassa olo tuntuu ahdistavalta, ystäviä ei ole...Monta kertaa olen aikonut soittaa lääkärille mutta en ole uskaltanut..