pitää uskoa ja luovuttaa. Sulla meni niin lujaa että unohdit erään pienen ihmisen joka joskus kuvitteli että haettiin ja toivottiin keskinäistä yhteyttä mikä sitten
myöhemmin osoittautui harhaluuloksi.
Jäin sivustakatsojaksi jo kauan sitten, et piitannut yrityksistäni kertoa pahasta olostani.
Oli niin paljon muita, mielenkiintoisempia jotka saivat huomiosi.
Liian kauan on kulunut näin, meidän yhteys ei ole päässyt rakentumaan ja kun
hiljalleen luottamus on kadonnut on paras että jatkat kuten tähänkin asti olet tehnyt. Se oli sitä mitä halusit ja missä roolissa viihdyit. Minut se ajoi pois.
Et huomioinut koskaan tähänkään asti etkä koskaan huomannut mua. Olin sulle pelkkää ilmaa.
myöhemmin osoittautui harhaluuloksi.
Jäin sivustakatsojaksi jo kauan sitten, et piitannut yrityksistäni kertoa pahasta olostani.
Oli niin paljon muita, mielenkiintoisempia jotka saivat huomiosi.
Liian kauan on kulunut näin, meidän yhteys ei ole päässyt rakentumaan ja kun
hiljalleen luottamus on kadonnut on paras että jatkat kuten tähänkin asti olet tehnyt. Se oli sitä mitä halusit ja missä roolissa viihdyit. Minut se ajoi pois.
Et huomioinut koskaan tähänkään asti etkä koskaan huomannut mua. Olin sulle pelkkää ilmaa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
että omalla käytöksellään ihminen aina osoittaa mitä ajattelee toisesta ihmisestä. Ja sen edessä on sitten joskus nostettava kädet pystyyn kun voimat loppuvat.
Niin kävi itsellenikin.
toimitaan on paras kääntyä hiljaa poispäin ja antaa hänen olla niiden mieluisimpien ihmisten kanssa.
Voisi olla minun kirjoittamani. Paitsi etten ollut ilmaa ja minua kyllä huomioitiin... Mutta se vaikutti niin kovin päälle liimatulta, koska hän ei koskaan kuunnellut minua, puheet ja teot eivät kohdanneet emmekä enää mekään.
Kumpa jo osaisin mennä eteenpäin!
Kyllä me kohdattiin. "Törmäiltiin" ois parempi sana minusta tässä. Aika ei ole "täyttynyt" meidän kohdalla Myy. Usko vain minua,vanhaa kettua.
joillakin on vauhti liian kovaa
pysähdys on sen mukainen.
leikkiväisestä kaverista ...
Joskus jollain menee niin lujaa että unohtaa oikean ihmisen,
silloin on paras painaa pää hetkeksi alas ja ajatella
että muut ohittivat minut keltaisesta viivasta huolimatta
ja hän otti ne ohittajat vastaan
jättäen minut yksin.
Mutta jossain vaiheessa hän ehkä huomaa ...
Mä en vaan ollut se oikea. Miksi muuten aina tuhlata aikaa kostoihin? Ei mulla ole mitään halveksuntaa ketään kohtaan. Enkä ole ketään parempi. En vain halua anonyymijuttuja koska niistä ei ole mulle ollut mitään hyötyä tai apua. Miksi se olisi jokin loukkaus muille joille ne onnistuvat.
Pitääkö joka asiasta aina olla hyötyä ja apua? Sanoo et ei kiinnosta.
ihminen toimii noin, hänelle ei merkitse toisen ihmisen tunteet mitään.
Ei vaikka hän itse aiheuttaa surua ja mielipahaa.