Elämää kaksoimarginaalissa..

Jos on uskossa ja sattuu olemaan homo, niin sen asian kanssa on vain elettävä. Seurakunnassa on vaikeampaa päästä vaikutusvaltaisille paikoille, mutta elämää seurakunnan ulkopuolella homoseksuaalisuus ei nykyään enää haittaa.

Näin alkuun, kiva että aloitit uuden ja erilaisen keskustelun :) Itse en ole kokenut elämääni kovin hankalaksi, mutta itseäni askarruttaa tulevan ammattini ja seksuaalisen suuntautumiseni yhdistäminen. Valmistun muun muassa diakoniksi eikä minulla itselläni ole kokemusta siitä, miten seksuaalisten vähemmistöjen edustajat otetaan seurakunnan työyhteisöissä vastaan. Itse koen, että se olisi voimavara, mutta minusta tuntuu, että sitä ei nähdä sillä tavalla. Olen kuullut juttuja ihmisiltä, jotka ovat kokeneet, että seksuaalisen vähemmistön edustajan on lähes mahdotonta työskennellä seurakunnassa. Seurakunnat tietenkin poikkeavat toinen toisistaan, mutta täytyy kyllä myöntää, että itselläni on aikalailla ennakkoluuloja siinä asiassa.

Monet papit ja työntekijät voivat kyllä puolustaa seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksia, mutta on eri asia edustaa itse työntekijänä tuota vähemmistöä. Olen ihminen, joka ajattelee, että kaikki on mahdollista ja pelkään, että minun ehkä naiivikin ajatteluni saa minut todella pettymään. Olen saanut pienen maistiaisen siitä, millaista voi olla työskennellä uskonnollisessa työpaikassa seksuaalivähemmistön edustajana. Kyseessä ei ollut seurakunta, mutta pointtina siellä oli se, että en saanut kertoa olevani naisen kanssa kihloissa enkä saanut puhua siitä, että kuinka se meidän naimisiinmeno olisi hieman eri asia kuin miehen ja naisen kesken. Syynä oli se, että tämä paikka opetti asioita kuten Raamatussa sanotaan ja heille se tarkoitti sitä, että naiset eivät voi mennä keskenään naimisiin ja niin edelleen. Asia tuli esille, kun lapset alkoivat minulta kyselemään, että olenko miehen kanssa kihloissa, koska he näkivät sormessani sormuksen. En halunnut heille valehdella, joten päätin kertoa totuuden ja siitä syntyi sitten syntyi keskustelua. Karuinta siinä oli se, että lapset ottivat asian vastaan hyvin tyynesti ja ymmärsivät sen, että se on hieman eri asia kahden naisen kesken kuin miehen ja naisen kesken. Mutta siis tällaista voi sattua ja kaikkeen joutuu varautumaan.

Muuten olen ollut pelkästään iloinen siitä, millainen ja mikä olen ja usko on toiminut minulle tärkeänä voimavarana. Itselläni on käynyt niin, että uskoni on pelkästään vahvistunut vuosien varrella, mutta ehkä ajattelutapani uskonasioissa onkin hieman erilainen kuin muilla.. Minulle tärkeintä on lähimmäisenrakkaus ja se, että "minun Jumalani" rakastaa meitä jokaista juuri sellaisena kuin olemme.

Mie olen saanu kokea vähän raadollisempaa puolta uskovana ja lepakkona vapaata suunta edustavassa seurakunnassa. Oon ollu aikaisemmin hyvinkin aktiivinen seurakuntalainen eri työmuodoissa ja vastuutakin saanut sen mukaan. Ainoa asia oli se, että jouduin elämään valheessa enkä voinut kenellekkään kertoa, että tykkään tytöistä. Kun tapasin vaimoni samassa seurakunnassa niin kaapissa eleily ja salailu ei meille kummallekkaan tullut edes mieleen vaihtoehtona. Sen jälkeen kun me molemmat "tulimme kaapista ulos", alkoi meillä helvetillinen elämänvaihe jota en toivoisi kenenkään muun kokevan. Tuntui kuin me ja meidän elämämme olisi vapaasti riepoteltavissa. Saimme lukuisten tekstiviestejen, puheluiden ja sähköpostien kautta päivittäin kuulla, kuinka sairaita ja iljettäviä me olemme Jumalan silmissä. Jossain vaiheessa sitä ei enää jaksanu lähteä kotoa ulos, kun pelkäsi kohtaavansa ihmisiä ja että joutuu kuulemaan tuota samaa kasvotusten. Kyllä sitä näin jälkeenpäin on pohdiskellut, että mikä minussa muuttui niin radikaalisti sen jälkeen kun olin rehellinen ja kerroin asiat niinkuin ne on.. JOtenkin se tuntuu oudolta, että minut olisi hyväksytty jos olisin jaksanut ja voinut feikata sen sijaan, että puhuisin totta siitä kuka olen.


Itse olen huomannut, että nämä kokemukset ovat kuitenkin vahvistaneet niin minua itseä ihmisenä ja suhdettani Jumalaan. Nyt ollaan onneksi löydetty kotiseurakunta paikallisesta kirkosta ja siellä on hyvin otettu vastaan.

Oot Adalmiina rohkea, kun sä oot valinnu opiskella kirkon työntekijäksi! Kyllä se vaan niin on, että ei muutosta asenteissa voi tapahtua ellei ole ihmisiä jotka ovat valmiita tekemään sen eteen töitä, vaikka se ei helppoa olekkaan.

Niin, kyllähän miekin olen joutunut paljon miettimään sitä, että kuka ja millainen Jumala on ja onko mulla ihan väärä kuva Jumalasta? Onko Jumala sellainen joka heittää minut helvettiin sen takia, että rakastan naista? Mutta kaiken pohdinnan jälkeen olen kuitenkin ihan eri tavalla saanut kasvaa uskossa ja uskon myös että noiden kokemusten kautta oon oppinut paljon uutta lähimmäisen rakkaudesta ja anteeksi antamisesta. Vaikka turha tässä pyhistellä on, välillä on tuntunut että haluaisin antaa kaikille samalla mitalla takaisin :D

Mie luulen, että ihmiset on niin sokeita ja vilpittömästi hukassa tuon asian suhteen, että he eivät tajua tekojensa seurauksia. Suurin osa varmaan uskoo tekevänsä oikein julistaessaan homoutta synniksi. Tuntuu, että ihmiset eivät itse pohdi tätä homoseksuaalikysymystä miltään muulta kantilta kuin siltä mitä on iät ja ajat opetettu...

Oon miettinyt sellasta, että Raamatussa opetetaan, kuinka hedelmästä puu tunnetaan.. Miksi ihmiset ei huomaa mitä hedelmää synnyttää nykyinen tapa opettaa ja puhua homoseksuaalisuudesta seurakunnissa? "Kunnon uskovat" kun saavat sen opetuksen myötä oikeuden arvostella ja riepotella homoja. Ja sen seurauksena suurin osa kiertää Jumalan kaukaa ja valitettavan usea on jopa päättänyt elämänsä itse. Onko tämä se mitä Jumala tahtoo?

On vaarallista, kun Raamatusta tulee ase, jolla lyödään jo valmiiksi lyötyjä.

Kyllä minuakin turhauttaa välillä näistä asioista puhuminen, kun tuntuu ettei mikään kuitenkaan koskaan muutu.. Mut nimenomaan hiljeneminenkään ei ole vaihtoehto..

Olen myös sitä mieltä, että ei ketään kuulu ahdinkoon ajaa, ei edes sen perusteella, että luulee tekevänsä oikein. Tuskinpa Jumala haluaa, että ketään vainotaan ja syrjitään, siltikään vaikka ei homoseksuaalisuutta hyväksyisikään. Mielestäni niin sanottu Jumalan tahdon toteuttaminen ei ole toisten alistamista ja ihmisoikeuksien viemistä vaan nimenomaan lähimmäisenrakkauden julistamista ja kaikkien hyväksymistä.

Mitä sä adalmiina ajattelet että lähimmäisenrakkaus on käytännössä tässä asiassa? Olen paljon kuullut sitä, että homoseksuaalisuutta julistetaan synniksi sen takia, että lähimmäistä nimenomaan rakastetaan. Ei haluta, et ihmiset menee "harhaan".. Mut hassua on vaan se, että kukaan ei suostu näkemään tällasesta lähimäisen akkaudesta syntyvää hedelmää.. Ei asioista tarvi samaa mieltä olla, mutta eri asia on miten sitä mielipidettään tuo julki..

Mun mielestä olisi kiva vaihtaa ajatuksia paremmin sun kans vaikka s.postilla.... Itse kun en tunne muita uskovaisia lajitovereita itseni ja vaimoni lisäksi.. JOs halut niin laittele s.postia [email protected]

Olisi kiva tietää miten homous ja kristinusko sopivat yhteen. Miten homo perustelee itselleen, että voi olla uskovainen ja homo yhtäaikaa. Koska kristinusko perustuu raamattuun, niin missä raamatussa sanotaan, että homoseksuaalisuus on normaalia tai sallittua. Miten homo voi olla sinut itsensä ja kristinuskon kanssa. Jos nyt ei enää keskusteltaisi siitä, miten homoja syrjitään, vaan miten homot kokevat homouden ja kristinuskon sopivan yhteen.

Mä en tiedä johtaako tästä aiheesta keskustelu koskaan muuhun kuin kiivaaseen väittelyyn ja pahaan mieleen.. Raamatun kohdista en lähde väittelemään, kun siitäkään ei oman kokemukseni perusteella synny mitään rakentavaa. Mulle itselle kuitenkin on tärkeintä se rauha jota koen asiasta Jumalan edessä, eikä sitä rauhaa muiden kyseenalaistaminen horjuta.

Mä oon helluntailainen nuori ja oon lesbo. Uskon Jeesukseen ja Raamatun Jumalaan ja mulla on tosi ristiriitasia tunteita. En pystyis elää suhteessa naisen kanssa. Oon kyllä siihenkin erehtynyt, mutta se vaan rikko mua ja en pystyny olla lähellä Jumalaa sillon. Oon kyllä kertonu joillekin seurakunnassani ja hyvin ne on sen asian ottanu.. Ei se oo väärin et lintu lentää pään yli mut se on jos antaa sen tehä pesän oman pään päälle. Uskon että tuutte vielä kuulee musta joskus myöhemmin, koska uskon että Jumala auttaa mua vaikka nyt onkin vaikeeta itsetunnon kanssa. Tärkeintä on että omatunto on kohallaa ja että voi elää ilman syyllisyyttä Jumalan kasvojen eessä.

Lesbouden tai homouden tmv. hyväksyvä on kuin eräs Jeesusken opetuslapsi. Hän on Juudas Iskariotin kaltainen. Seuraa Jeesusta näennäisesti ja sitten kun tulee tosi eteen niin jättää Jeesuksen ja kavaltaa Hänet.

Jeesus oli ja on 100% Raamatun profetioiden täyttymys ja Hän on myös Jumalan lain säätäjä. Sillä Jeesus on Jumala. Isä, Poika ja Pyhä Henki on Kolminaisuus ja Raamattu on laki, katoamaton ja muuttumaton totuus

Jeesus oli luomassa luomakuntaa, myös miestä ja naista ja asettamassa heidät lisääntymään ja täyttämään maan. Mies ja nainen, Aadama ja Eeva ensimmäisenä suhteena on 100% Jumalan mielen mukainen suhde. Siksi Jumalan laki pitää syntinä, vääryytenä ja tuomittavana kaiken muun kuin mies nainen suhteet.

Jos sinä elät uskovana lesboilet tai homoilet niin olet langennut syntiin ja olet Jumalan lain rikkoja. Lain rikkomisesta tulee tuomio. Siis käänny pois synnistäsi ja turvaudu syntiesi anteeksisaamiseen Jeesusken veren kautta.

Raamatussa on sinulle kehoitus ja varoitus: " Älä anna armon olla yllykkenä lihalle." Siis älä luota, että Jumalan armo riittää sinulle loputtomiin ja saat jatkaa synnissä. Älä petä itseäsi. Tee kääntymys pois synnistäsi, tunnusta syntisi jollekin luotettavalle uskovalla niin se vapauttaa sinua ahdistuksesta. Jumala haluaa nostaa sinut pois loasta johon harhauttavat puheet eri seksuaalisuunnista on sinut langettanut.

Saatanan palvojissa harjoitetaan homo ja lesbo-orgioita ja tämäkin todistaa että saatana on koko asian takana.

Tulee muistaa mitä Juudas Iskariotille tapahtui. Rahat lensi kilisten temppelin lattialle ja häne meni ja hirtti itsensä. Olen jutellut homoseksuaalien kanssa jotka ovat kertoneet avomiehensä tehneen itsemurhan, joutunut mielisairaalaan, alkoholisoitunut...

Kaikki luonnoton seksuaalisuus ahdistaa ja synkät tilastot ovat vain lisääntyneet vaikkka Suomen laki hyväksyy nämä seksuaalisuustyypit nykyään. Eli syynä ei ole ollut rajoiteet vaan synti itsessään.

Lue Raamattua.
Apua voit hakea Ari Puonti nimiseltä pastorilta. Hän on ex-gay ja voi varmasti neuvoa sinua olitpa lesbo, homo tai bi.

Uskovat vapautaa JEESUS