"kansallisettuet pois26.6.2011 14:21 0 Avaa Sulje Myös minä etelän viljelijänä ihmettelen miksi tukia maksetaan järjettömän paljon, sitä myöskin ihmettelen, että miksen minä viljelijänä saa niitä.
Tiedätkö että etelän AB-tukialueille ei viljanviljelyyn makseta kansallisia tukia. Ne ovat käytännöllisesti katsoen eu-maksamia tukia. Toisin on c-alueella, jossa ylivoimaisesti suurin osa maksetuista tuista on kansallisia kokonaan suomen maksamia tukia.
Että älkää ihmiset syyllistäkö etelän viljelijöitä. Ne tukien rohmuajat ovat c-alueen tukihuijarit, jotka joka tuutista MTK suurimpana kaiuttimenaan levittävät probakandaansa pohjoisen vaikeuksista jota todellisuudessa ei ole. Samalla ollaan hyvin hiljaa siitä, että etelän vastaava tila saa tukia murto-osan siitä, mitä vastaava tila pohjoisempana saa. Vieläpä siten, että etelän viljelijät eivät pahemmin norkoile veronmaksajan pussilla toisin kuin pohjoisen viljelijät, joillekka suurin osa maksetaan suomen kansallisista varoista. "
Tiedätkö että etelän AB-tukialueille ei viljanviljelyyn makseta kansallisia tukia. Ne ovat käytännöllisesti katsoen eu-maksamia tukia. Toisin on c-alueella, jossa ylivoimaisesti suurin osa maksetuista tuista on kansallisia kokonaan suomen maksamia tukia.
Että älkää ihmiset syyllistäkö etelän viljelijöitä. Ne tukien rohmuajat ovat c-alueen tukihuijarit, jotka joka tuutista MTK suurimpana kaiuttimenaan levittävät probakandaansa pohjoisen vaikeuksista jota todellisuudessa ei ole. Samalla ollaan hyvin hiljaa siitä, että etelän vastaava tila saa tukia murto-osan siitä, mitä vastaava tila pohjoisempana saa. Vieläpä siten, että etelän viljelijät eivät pahemmin norkoile veronmaksajan pussilla toisin kuin pohjoisen viljelijät, joillekka suurin osa maksetaan suomen kansallisista varoista. "
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tuet rehuvilja..
B 697
C2 621
Lähde: Maatalouskalenteri 2009
Tuet kasvinviljelytilalla
Rypsi
B 584
C1 668
Mallasohra
B 542
C1 596
Kevätvehnä
B 542
C1 586
Rehuvilja
B 542
C1 526
Mutta tosiasiassa kasvipuolella erot tuissa per hehtaari muutamia kymppejä tukialueiden väillä, lähes samat lähes koko maassa. Suurin ero tulee tuosta että kotieläintila saa noin 100 euroa/ha enemmän kuin kasvitila. Mutta tuosta tuesta niin mitä pohjoisemmaksi mennään niin sitä suurempi %-osuus tuosta hehtaarituesta on kansallisesti rahoitettua, etelässä suurempi osa tuesta on EU-maksupalautusta.
Mutta ero tosiaan ei kasvipuolella ole kummoinen, todellinen ero on kotieläinpuolella.
Ihmettelen suuresti tuota karjatiloille maksettavaa 100€/ha suurempaa tukea??? Miten esim. rypsi liittyy niiden karjatilojen eläinten ruokintaan, taikka ruis??? Nyt tällä 100€ eurosella per hehtaari kilpaillaan vuokrapelloista aivan päättömästi. Käytännössähän nuo karvatilojen tuet valuu vuokrapeltojen omistajille kaupunkiin, perikunnille ja eläkeläisille. Joten siltä pohjalta olisi hyvä, jos tukia leikattaisiin, ensiksi tuo karvatiloille annettu kilpailuetu pois!
http://www.evira.fi/attachments/kasvintuotanto_ja_rehut/metsanviljely/lamposummakartta/lamposummakartta_100.pdf
Nyt vuorostani ihmettelen luetun ymmärtämistäsi... mitä ihmettä lämpösummalla on tekemistä tuo karvatiloille maksetun 100€/ha suuremman tuen kanssa???? Sama lämpösumma kait tulee ksvinviljelytilalle, kuin sinne karjatilallekin samalla alueella? Tälläisten talousnerojenko kansa me vielä joudutaan painimaan, huh!
tilalliseksi, huolesi haihtuu ja päivä tuntuu paljon valoisammalta kun ei tarvitse kadehtia karvatilan 100 euroa.
Eduskunnassa asiaa...
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
"Edellisissä tukineuvotteluissa esitetyt tilamallilaskelmat eivät vastaa olemassa olevaa käytäntöä. Laskelmat olivat tarkoitushakuisia, ja niiden avulla haluttiin hävittää tukierot eri tukialueiden väliltä."
"Jos 40-lehmäisen maitotilan tukieron suhteuttaa käytäntöön, niin sillä ostaisi Maaseudun Tulevaisuuden lukijoiden suosikkiauton (Volvo V 70) joka neljäs vuosi. Rahaa jäisi vielä käyttökuluihinkin. "
"C-alueen tuotannon kasvu perustuu poikkeuksellisen korkeisiin tukiin, eli siellä tuotannon kannattavuus on erinomainen. C-alueella maksetaan sekä tuotantoa sopeuttavaa tukea investointituen muodossa että tuotantoa ylläpitävää tukea 142-tuen muodossa. Suomeen on luotu C-alueelle Euroopan parhaiten kannattava maidontuotanto, ja samalla A- ja B-alue on painumassa Euroopan huonoimmin kannattavaksi. "
"Jos tukieron kaventaminen Etelä-Suomen ja C-alueen välillä on mahdotonta, mielestämme ainoa vaihtoehto on luopua kansallisen tuen maksamisesta koko Suomessa. Tasapuolisuuden vuoksi ja markkinatilanteen tasaamiseksi tuotantoon sidottu kansallinen tuki tulee poistaa kaikilta alueilta ja tuottajahintaa tulee nostaa niin maidon kuin naudanlihankin osalta niin, että kaupan osuus pienenee. Tällöin kuluttajahinta pysyy nykytasolla ja verovarat säästyvät tukien vähenemisen myötä. "
liiketaloudellinen tappio C alueella SUUREMPI !!!
B-alue -26 400
C2-alue -27 200
kasvuolosuhteiden vaikutus voitaisiin oikeudenmukaisesti tasata, tulisi a ja b alueiden tukia leikata n. 10 - 12 % nykyisestä. Ja käyttää nämä varat c alueen hyväksi.
Tässä on vuosien 2001-2010 eli 10 vuoden keskisadot TE-keskuksittain. Kun mennään 10 vuoden jaksolla niin yksittäiset katovuodet alueille peittyvät ja pitemmän ajan keskiarvo kertoo sen satotasoeron.
Mutta tässä taulukko:
Ohra Kaura
Uusimaa 3450 3220
VarsinaisSuomi 3740 3700
Satakunta 3710 3390
Häme 3500 3470
Pirkanmaa 3310 2970
KaakkoisSuomi 3210 3120
EteläSavo 2960 2860
PohjoisSavo 3070 2800
PohjoisKarjala 2870 2690
KeskiSuomi 2840 2750
EteläPohjanmaa 3690 3250
Pohjanmaa 3740 3470
PohjoisPohjanmaa 3090 2870
Kainuu 2560 2800
Lappi 2290 2200
Noistahan siis Uusimaa ja VarsinaisSuomi A-aluetta, Satakunta, Häme, Pirkanmaa, KaakkoisSuomi ovat A/B ja Pirkanmaa taitaa olla osin myös B/C, ilmeisesti EteläSavo myös B/C. Mutta karkeasti "etelää" ovat siis Uusimaa, VarsinaisSuomi, Satakunta, Häme, Pirkanmaa ja KaakkoisSuomi. No mites sadot? Korkeimmat ohrasadot Pohjanmaalla, sitten Varsinais-Suomi ja Satakunta ja sitten EteläPohjanmaa. Ainoat merkittävästi alemmat sadot ovat Kainuu ja Lappi mutta tukialueraja on reilusti alempana. Vastaavasti kaurassa VarsinaisSuomi ykkönen ja Pohjanmaa kakkonen. Tonnin satotasoeroon päästään vasta Lapissa.
Entäs nurmirehut? Taulukko on tässä, taas 10 vuoden sato eli vaihtelut tasoittuneet:
Kuivaheinä Säilörehu
Uusimaa 3910 16090
VarsinaisSuomi 3830 16720
Satakunta 4030 18050
Häme 4030 19310
Pirkanmaa 3480 17230
KaakkoisSuomi 3750 19510
EteläSavo 3410 19180
PohjoisSavo 3530 17300
PohjoisKarjala 3460 17190
KeskiSuomi 3660 16620
EteläPohjanmaa 3700 19580
Pohjanmaa 3620 17240
PohjoisPohjanmaa 3250 16790
Kainuu 2920 14360
Lappi 2880 14160
Ykkösenä säilörehussa porskuttaa EteläPohjanmaa, sitten KaakkoisSuomi ja Häme sekä EteläSavo. Mm Pohjanmaan ja PohjoisPohjanmaan satotasot korkeammat kuin Uudenmaan ja VarsinaisSuomen.
Mutta että? Miten se on mahdollista että noin huonoissa kasvuolosuhteissa noin pienellä lämpösummalla c-alueella vedetään parempi hehtaarisatoja kuin ab-alueella??? Ja ihan turha tulla toteamaan että "voimaperäisyys" tai jotain, suurinpiirtein samoilla mennään koko maassa. Se vaan että jos ymmärtää minimitekijän lain vaikutuksen pellon sadonmuodostukseen niin tajuaa kyllä jos on vähänkään järkeä päässä että se lämpösumma ei ole ainoa autuaaksi tekevä asia.
puhetta ollut, tonni viljassa, yksi tuoderehusato vähemmän, miltei kuukausi lyhyempi laidunkausi (viherruokinta) kaikki johtuu että C alueella on yli kymmenen termistä lämpöpäivää vähemmän kuin A/B alueella..
Rehuvilja.
KeskiSuomi 2840 2750
VarsinaisSuomi 3740 3700
Niinhän se menee.
Tosiasiassa edes se 12% tukien siirto C-alueen hyväksi ei riittäisi jos haluttaisiin olla tasapuolisia. Tärkeintä olisi vähentää A ja B alueiden tukea vaikka C alueen tukea ei lisättäisikään, jotta C alue saisi tasapuolisemmat kilpailumahdollisuudet tuotannon pienentyessä muilla alueilla.
viljelijän pahin vihollinen on toinen viljelijä. Surullista:( Jos maailmassa olisi vain kaksi ihmistä jäljellä ja molemmat suomalaisia maajusseja, niin kumpikin toivois toisen kuolemaa, jotta sais sen pellot. Sitä ennen ne olis toisilleen kateellisia, jos toinen tienais euronkin toista enemmän...
tienaisivat yhtä paljon, ne olisivat toisilleen kateellisia siitä että toinen sai ne euronsa vähemmällä työllä.