Joanna.

Arvaas mikä. Ikävä. Hän on pippuri&suola, unienahmija, (uniin tulee), laava ja lasi. Timantin lailla, tuo parhaiten esiin, kaipauksen. Yhtäkään katsetta, yhtäkään kertaa kun hän on koskettanut en unohda; en lähellekään, en edes vähää. Hänen ihonsa. Mietin miltä se tuntuisi omallani. Haluan koskettaa. Oppia tuntemaan jokaisen solunkin. Hänen jokainen sanansa liikuttaa jotain minussa. Kuin olisin sielusta vain puolet, ilman häntä.

En halua muita vaikka saisinkin. Jos joku muu koskettaa muistan hänet. Aina. Ehkä hän ei usko. Ehkä hän ei tunne minua. Luulee että olen tehnyt hänestä kuvan, josta pidän, juuri tietynlaisesta. Ei niin. Hän on ihminen ei sen enempää eikä vähempää. Kuten minäkin. Ei täydellisiä ihmisiä ole.

Meillä olisi varmaan vaikeaa. Ehkä minä en pystyisikään, olemaan hänelle sellainen kuin haluaisin. Ehkä hän tuottaisi pettymyksiä. Ehkä minä hänelle myös. Silti. Hän on aivan ihana. Erityisesti vaikeana. Se mikä ärsyttää muissa, hänessä ei. En yritä saada, häntä itselleni. Vaikka haluaisinkin. En ole niin itsekäs. Ja tuskinpa hän haluaisi samaa. Mietin silti. Kaipauksen hiljaiset äänet, rauhallisesti, hiljaa, kuolevaisen ja kuolemattoman väliltä. Sydämeen sattuu. Nimi muutettu. Kummankin.
064
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Dan. kirjoitti:

Arvaas mikä. Ikävä. Hän on pippuri&suola, unienahmija, (uniin tulee), laava ja lasi. Timantin lailla, tuo parhaiten esiin, kaipauksen. Yhtäkään katsetta, yhtäkään kertaa kun hän on koskettanut en unohda; en lähellekään, en edes vähää. Hänen ihonsa. Mietin miltä se tuntuisi omallani. Haluan koskettaa. Oppia tuntemaan jokaisen solunkin. Hänen jokainen sanansa liikuttaa jotain minussa. Kuin olisin sielusta vain puolet, ilman häntä.

En halua muita vaikka saisinkin. Jos joku muu koskettaa muistan hänet. Aina. Ehkä hän ei usko. Ehkä hän ei tunne minua. Luulee että olen tehnyt hänestä kuvan, josta pidän, juuri tietynlaisesta. Ei niin. Hän on ihminen ei sen enempää eikä vähempää. Kuten minäkin. Ei täydellisiä ihmisiä ole.

Meillä olisi varmaan vaikeaa. Ehkä minä en pystyisikään, olemaan hänelle sellainen kuin haluaisin. Ehkä hän tuottaisi pettymyksiä. Ehkä minä hänelle myös. Silti. Hän on aivan ihana. Erityisesti vaikeana. Se mikä ärsyttää muissa, hänessä ei. En yritä saada, häntä itselleni. Vaikka haluaisinkin. En ole niin itsekäs. Ja tuskinpa hän haluaisi samaa. Mietin silti. Kaipauksen hiljaiset äänet, rauhallisesti, hiljaa, kuolevaisen ja kuolemattoman väliltä. Sydämeen sattuu. Nimi muutettu. Kummankin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu