Olin täydellinen nolla ennenkuin aloitin kamppailemisen. Nyt itsetuntoni on kohonnut lajimenestyksen myötä, uskallan jutella naisille kapakassa ja pääsen riita tilanteista eroon itsevarmasti esiintymällä.
Tämä kaikki on Muay Thai KICKBOXINGin ansiota ja olen sille velkaa koko elämäni. Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Ns. Pyjamalajit rappeuttavat itsetunnon väärinharjoiteltuna... Olen yrittänyt monesti kertoa Muay Thain mahdista mutta saan vain mutaa päälleni karate/judo/aikido-lajien harrastajilta.
Tämä kaikki on Muay Thai KICKBOXINGin ansiota ja olen sille velkaa koko elämäni. Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Ns. Pyjamalajit rappeuttavat itsetunnon väärinharjoiteltuna... Olen yrittänyt monesti kertoa Muay Thain mahdista mutta saan vain mutaa päälleni karate/judo/aikido-lajien harrastajilta.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Jotkut ns. pyjamalajit on yhtä rankkoja ja fyysisiä lajeja kuin thainyrkkeilykin. Etupäässä sanoisin vaikka brasilian ju-jutsu ja judo, sekä hokutoryu ju-jutsu.
Muay thai on hyvä laji, muttei kuitenkaan sovi kaikille. Hyvä että olet siitä löytänyt hyvää itsetuntoa. Tule koittamaan BJJ:tä, ja huomaat että se on yhtä rankkaa.
Jos vertaat 20 vuotta thainyrkkeilyssä kilpaillutta ja yhtä pitkään judossa kilpaillutta, kummallakohan on pää kehnommassa kunnossa. Muay thain mahtia? :D
No en ole kyllä tavannut yhtään sekopäistä Muay Thai potkunyrkkeilijää. Mutta sen sijaan judokoilla on sisäelimet tosi heikkona tatamille pamahtelusta!
Muay Thai on myös siitä hyvä että se opettaa taistelemaan.
tämä poju on. Et todellakaan harrasta muay thaita. Jos todella olet harrastanut ko.lajia, tietäisit jotain myös muista lajeista. Thai hommelit ei ole sen kummempia kuin muutkaan kovat lajit. Seuraa poika hieman maailman menoa. Raahaa se perseesi joskus seuraamaan vapaaottelu kisoja. Huomaat kyllä, että tämä sinun ihailemasi laji on vain yksi laji muiden joukossa. Ei yhtään sen tehokkaampi kuin muutkaan kovat lajit jne. Taitaa olla nuo kehumasia naisasiatkin pelkkkää tumppuun vetoa netissä. Se on niin, että kun sitä tussua saa tarpeeksi, niin se paskan puhuminenkin vähenee samassa suhteessa. Todelliset taistelijat ei koskaan aliarvioi muita lajeja.
Minun kokemukseni mukaan esim. karate oli höpötystä kickboxingiin verrattuna. Harrastin aikoinani vuosien ajan karatea, joten tiedän mistä puhun.
Karaten tekniikat oli niin kaukana todellisuudesta, että niiden avulla ois nakkikopilla taistellessa luultavasti ottanu turpaan.
Nyt pari vuotta kickboxingia harrastaneena voin sanoa, että kickboxing on puolet opettavaisempaa, kuin karate. Johtuu äärettömästä sparraamisen määrästä.
Sparratessa kehittyy ottelusilmää ja siinä joutuu oikeasti torjumaan todellisia hyökkäyksiä. Karaten oppien mukaan hyökkäys loppuu aina automaattisesti osuman jälkeen. Todellisuus on ihan jotain muuta.
Siinä mielessä olen samaa mieltä, että yleensä nämä kaikki lajit on fyysisesti suurinpirtein yhtä rankkoja. Ongelmana vain on, että itseluottamus ei kasva rankoilla treeneillä vaan saavutetulla todellisella tuloksella.
Kun tietää, että taistelu taidot on parantuneet ja, että pystyis tarvittaessa pärjäämään tappelussakin, niin itsetunto on korkeammalla.
Karaten harhaopeilla karatekoille tulee sellainen harha, että he luulevat pärjäävänsä tappelussa. Yleensä se kuitenkin karisee tosi tilanteessa. Siinä samalla katoaa itsetuntokin olemattomiin.
Luultavasti tulee todella paska fiilis siitä, että on vuosien ajan "harjoitellu" itsepuolustusta, mutta siitä ei ole ollu juuri mitään hyötyä.
Tietenkään kaikki eivät harrasta näitä lajeja oppiakseen tappelemaan vaan kasvattaakseen itseään ihmisenä. Siinä mielessä karate oli hyvä, että siinä opetettiin hyvin tuota taistelemisen henkistä puolta.
En minäkään ole tavannut sekopäisiä kamppailulajiharrastajia, mutta harvemmin kovassa lyöntilajissa on pitkän päälle ketään "ydinfyysikkoa".
Totta kyllä judossa on nivelet kehnossa kunnossa pitkän uran jälkeen, mutta tosiasiassa kaikissa fyysisesti rankoissa lajeissa paikat kärsii. Sisäelimet nyt ei kuitenkaan edes heitoista pahemmin kärsi, siellä on lihaksia tukemassa sen verran paljon, ja tatami pehmentää.
Samoin myös judo ja ju-jutsu opettaa taistelemaan. Aika tietämätön oot jos aliarvioit näitä lajeja, joissa matsaaminen on suuressa osassa.
Kickboxing on hemmetin kova laji ei siinä mitään, mutta se on myös laji jossa harrastajat saavat kestävyydestään hieman suuruudenhullun asenteen.
On nimittäin täysin eri asia saada kiertopotku ohimoon kun on kypärä päässä (olikos Kickboxingisssa vielä jalkateräsuojatkin) kuin saada se sama potku kadulla kengän kärjestä siinä ei tyrmäys (hengenlähtö) ole kaukana.
Sama pätee lyönteihin ei ihmisen pää kestä kuin pari kolme kunnon iskua paljaalla nyrkillä. Hanska nimittäin suojaa uskomattoman paljon... Sitäpaitsi jos oman hengenpuolesta tapellaan niin perinteisten lajien harrastajat (karate, jujutsu, jne..) ei ole tarvetta hyökätä nyrkeillä... on niitä paljon vaarallisempiakin tapoja, tämä siis tietysti kun on ihan oikeasti henki kyseessä.
Kickboxing harrastajat ovat kehässä kovia ja karateka joka ei ole tottunut täyskontaktiin ei välttämättä pärjää kehässä mutta katu on kuitenkin ihan eri paikka.
Oma lukunsa on tietysti ettei kokeneet kehäketut ole tappeluissa hyökkäävä osapuoli ovat sen tarmonsa sinne salille jo hukanneet. Miltei aina hyökkääjä on joku ylimielinen idiootti, joka ei varmasti ole tottunut siihen että joku tappelee kunnolla vastaankin.
Ensinnäkään kickboxingissa ei torjuta potkuja tai lyöntejä päällä. Kaikki päähän osuneet iskut johtuvat puolustautujan virheestä ja kokemattomuudesta. Vaikka päässä on kypärä, niin se ei suojaa juurikaan muulta, kuin naarmuilta&kallon murtumilta. Potku päähän tyrmää ihan yhtä varmasti kypärä päässä, kuin ilman sitä. Voin jopa väittää, että kukaan kickboxeri ei ole niin suuruudenhullu, että olettais kestävänsä potkuja tai lyöntejä päähän.
Kickboxingin vahvuus on siinä, että siinä ei tehdä tyhmiä oletuksia. Kukaan täyspäinen kickboxeri ei ajattele, että laitampas kädet alas. Kyllä minä ne sitten kerkeän nostaa, kun hyökkäys tulee. (karatessa näin tehdään)Kickboxingissa pidetään maksimaalinen suojaus päällä koko ajan. Toisin, kuin esimerkiksi karatessa. Luultavasti karatekan päähän on helpompi upottaa kiertopotku, kuin kickboxerin.
Eihän kehä ottelu ole tietenkään koskaan mikään katutappelu simulaatio, mutta voin 100% varmuudella väittää, että se on lähempänä sitä, kuin karatessa opetetut kaksinkamppailut.
Mitä tulee tuohon kokeneiden kehäkettujen hyökkäys intoon, niin olet oikeassa. Kickboxingissa on varsinkin hyvin tarkkaa, ettei kamppailutaitoja käytetä väärin. Suomen potkunyrkkeilyliitto on luultavasti paljon hanakampi puuttumaan jäsentensä tekemiin pahoinpitelyihin, kuin monet muut kamppailulaji liitot. Jos aktiivinen ottelija syyllistyis johonki, niin luultavasti kaatus ottelu ura nopeasti.
Kick boxing on aivan tajutonta sähellystä. Thai boxing ei ole, suojien takia ja se vähentää säheltämistä ja on realistisempaa ja lähellä karatea, jossa vedetään täydellä kontaktilla. Olen otellut paljon kick boxin suojien kanssa ja mielestäni kyse ei ole varsinaisesta täyskontaktilajista, koska suojat on aivan liian hyvät. Vähemmät suojat tuo sitä tosielämän makua enemmän, kun ruumis vaikeroi tuskasta. Mä en voi ymmärtää mitä ihmeen sparraamista niissä tappelutilanteissa on. Jos on aikaa sparrailla voi ihan yhtä hyvin kävellä tiehensä. Kaikki tappelutilanteet, joissa olen ollut on ollut aivan tappitilanteita ja niissä ei vedellä mitään kiertopotkuja päähän. Tappelussa molemmat osapuolet on yleensä niin adrenaaliinihuurussa, että tehdään sitä tekniikkaa mikä tulee vaistomaisesti mieleen. Tapelkaa nyt ensin että tiedätte mistä puhutte.
En mitenkään haluaisi kritisoida noita sinun näkemyksiäsi, mutta tiedoksesi, että thai boxing ja kickboxing ovat todella lähellä toisiaan. Meillä on toisinaan ollut myös thai boxingia harjoituksissamme.
Suurin ero näiden välillä on luultavasti se, että thai boxingissa käytetään myös polvia ja kyynärpäitä. Muuten se on täsmälleen samanlaista sähellystä, kuin kickboxingikin. Sitä paitsi kickboxing on jalostettu karatesta, joten se on aika lähellä sitä.
Toisin, kuin luulette, niin kickboxingissa ei piilouduta niiden suojien taakse vaan ne suojaavat vastustajaa loukkaantumiselta. En minä pelkäis tehdä niitä samoja suojauksia vaikkei minulla kickboxing suojia oliskaan.
En viestissäni ottanutkaan kantaa siihen, että potkitaanko niitä sivupotkuja tositilanteessa vai ei. Olen joutunut muutaman kerran tositilanteessa puolustautumaan ja tiedän millaista se on.
Mitäpä jos yleistäisit hieman vähemmän? Kaikki karate ei ole samanlaista kuin se mitä harrastit, ja tuskinpa edes kaikissa harrastamasi karatetyylin seuroissa ole samanlaiset painotukset.. Joissain seuroissa harjoitellaan otellessa täydellä kontaktilla, ei rajoiteta käytettäviä tekniikoita (pysyen toki maalaisjärjen rajoissa). Sitten on aika varmasti seuroja, jotka ottelevat vain kilpakaraten säännöillä ja seuroja joissa harjoitellaan lähes pelkästään kataa, ja sitäkin kilpakatailu mielessä.. Ja monenlaisia välimuotojakin löytynee, eli karate taitaa olla hyvin paljon samanlainen käsite kuin kung fukin, eli sisältö vaihtelee tosi paljon. Melko varmasti voinee sanoa että löytyy niin erilaiset karatetyylit että kickboxingin ja hanmoodon välilläkin on vähemmän eroavaisuuksia..
Tään ketjun vois kyllä poistaakin.. :P
minä kun luulin että kypärän tarkotus on suojata päätä eikä vastustajan jalkaa =)
Ja kyllä se aikamoisen suojan antaa osumaltä kun on ensin se jalkasuoja ja sit kypärä vielä välissä.
Ainakin kickboxing liiton oman kotisivun mukaan amatööri matseissa tyrmäys tulee todella harvoin.
Vaikka kuinka osaa torjua niin aina joskus se potku kuitenkin läpi tulee...
Tämä mielestäni tarkoittaa joko ette osaa potkaista taikka sitten että se kypärä ihan oikeasti antaa aikamoisen suojan.
Itse olisin taipuvainen siihen kypärän antamaan suojaan...
Noniin tämä topicci on nyt kovaa vauhtia muuttumassa offtopiciksi.
Mutta jokatapauksessa olen samaa mieltä tämän thaikkumiehen kanssa ettei karatesta ole varsinaiseksi itsepuolustukseksi. Se on enemmänkin taideliikuntaa.
Muay Thai kickboxingissa harjoittelumetodit ovat todella edistyneitä verrattuna perinteisiin lajeihin jossa tehdään potkuja ilmaan rivissä. Muay Thaissa mitataan mieskunto realistisessa otteluskenaariossa jossa molemmat osapuolet antavat parastaan.
Se on minusta tärkein syy Muay Thai nyrkkeilyn voittokulkuun.
..ei nimittäin kestä nyrkkikään" ei ainakaan minun" jos lyöt päähän.
Ja sulla varmaankin oli laaja kokemus sekä karatessa että muay thaista.... Voit varmasti myös kertoa mihin kaikkiin tyylisuuntiin olet karatessa tutustunut (siis enemmänkin kuin kerran nähny baarissa ihmisen joka tunsi jonkun karatekan... =) )
Toisekseen et kauheesti enempää vois väärässä olla jos väität karatea baletiks...
muay thai ei ole ip laji, tosin et varmaan niin väittänytkään. Ottelulajina kyllä vallan mainio ja viihdyttävä.
Thainyrkkeilyssä on muuten amatööritasolla enemmän suojia kuin kickboxingissa. Esim rintapanssari.
olit ennen tyypillinen nössykkä mut nyt kun oot treenannu hiphop-shortsilajia niin sulla on yht'äkkiä kilahtanu se päähän? Ja muut lajit on sit pyjamalajeja?
Avaa silmäs.
...lökäpöksyhoppari, joka taistelee vain näppiksen välityksellä ;))))
-T
tuo viimmeinen kommentti oli hyvä. Kyllä huomaa, että kouluista on alkanut kesäloma ja tekemisen puute vaivaa. Pikku pointtina: Todellisessa karatessa ei jäädä sparrailemaan ja kikkailemaan, vaan homma hoidetaan kuntoon kerralla. Tämä vaatii tietenkin TODELLISEN itsepuolustustilanteen. Ei sen sijaan etteikö matsaamisesta "Säännöillä" olisi hyötyä. Mielestäni se on hauskaa ja siinä oppii ottamaan tällejä vastaan, ettei mene heti pupu pöksyyn jos joku sattuu "hiukan tuuppasemaan".
Hyvää kesää!
Itse olen harrastanut aikoinani vuosien ajan karatea ja voin sanoa, että tuosta sinun kirjoituksestasi paistaa läpi kokemattomuus. Nykyisin harrastan kickboxingia.
Tuo lausahduksesi "Todellisessa karatessa ei jäädä sparrailemaan ja kikkailemaan, vaan homma hoidetaan kuntoon kerralla." on juuri tyypillinen karatekan lausahdus.
Voihan tuo tietenkin toimia, jos on hyvä tuuri. ;-) Todellisessa tilanteessa on valitettavasti yleensä sen verran häiriötekijöitä, ettei tuollanen täydellinen tekniikka juuri koskaan toimi. Toisin sanoen et pysty tekemään tekniikkaa niin puhtaasti, että homma hoituis kerralla kuntoon.
Karatessa ongelmana onkin, että siinä aina oletetaan homman hoituvan heti kerralla kuntoon. Niinsanotusti jäädään hyökkäyksen jälkeen "jököttämään" eli oottelemaan vaikka todellisuudessa pitäs myllyttää niin kauan, kun toinen vielä liikkuu. Toinen probleema on, ettei tilan puutetta huomioida mitenkään. Esimerkiksi kapakassa ei ole tilaa ottaa etäisyyttä vastustajaan.
Kritisoit kirjoituksessasi "säännöillä" ottelemista. Ainakin karate otteluissa on huomattavasti enemmän sääntöjä, kuin kickboxingissa. Esimerkiksi se, että hyökkäys loppuu osumaan, jota ei edes saa lyödä/potkaista täysillä perille. Siinä mielessä todella paha, että se jää alitajuntaan. Todellisessa tilanteessa sitten ruvetaan turhaan jarruttelemaan iskua ja kaiken lisäksi lopetetaan hyökkäys kesken kaiken.
Onko kenellekkään tullut mieleen että molemmat osa puolet saattavat olla osittain oikeassa. Itselläni on taistelu laji taustaa vain muutaman vuosi, mutta itselleni on muotoutunut semmoinen käsite että vaikka miten treenaisi pelkkää itsepuolustusta niin ei siitä ole paljoa hyötyä jos ei ole hajuakaan millaista on olla "tappelussa" ennen kaikkea millaisen paineen alla siinä on. Toisaalata jos treena pelkästään otteluita varten niin on aika kusessa jos kaveri ottaakin veitsen esiin tai yllättää takaa kynervarsikuristuksella.
Juu kyllähän minä tuon tiedän, että noissa lajeissa on omat hyvät puolensa. Olen harrastanut sekä karatea, että kickboxingia vuosien ajan. Karaten vahva puoli on se, että siinä kiinnitetään enemmän huomiota taistelemisen henkiseen puoleen.
Näissä valmiissa "itsepuolustus" tekniikoissa, joita harjoitellaan saleilla on sellainen huono puoli, että niissä ei yleensä oteta kovin hyvin huomioon eri tilanteita. Nuo tekniikat toimivat vai silloin, jos puolustautumis tilanne on juuri samanlainen, kuin harjoitus tilanne.
Yleensä todelliset tilanteet kuitenkin eroavat huomattavasti harjoitellusta. Pitäis ehkä kiinnittää enemmän huomiota näiden tekniikoiden soveltamiseen käytännössä.
Mitä tulee tuohon mainitsemaasi tilanteeseen.
"Toisaalata jos treena pelkästään otteluita varten niin on aika kusessa jos kaveri ottaakin veitsen esiin"
Tuollaisessa tilanteessa en suosittele vastaan tappelemista vaan perääntymistä keinolla millä hyvänsä. Epäilen, että ei ole olemassa lajia, jossa tuollainen tilanne voitaisiin hoitaa turvallisesti.
Tuo toinen mainitsemasi tilanne "yllättää takaa kynervarsikuristuksella." on kyllä melko marginaalinen. Jotta olet joutunut tuollaiseen tilanteeseen, niin sinun täytyy olla itse tehnyt jotakin sen eteen. Harvemmin kukaan hyökkääjä käy yllättäin tuollalailla kiinni tuntemattomiin ihmisiin.
Erikseen on tietenkin naisten kimppuun käyvät puskaraiskaajat, mutta epäilen, ettei juuri mikään tekniikka pelitä jos raiskaaja on 50 kiloa painavampi, kuin uhri.
Taisin ilmaista itseäni väärin, tai sitten on lukihäiriö. Tarkoitan TODELLISESSA itsepuolustustilanteessa ei jäädä ihmettelemään vaan hoidetaan homma niin ettei vahingoituta. Jos joku opittu tekniikka ei jostain syystä toimi täytyy varastossa olla pussillinen uusia....mutta ei jäädä "matsailemaan"
En tainnut mielestäni kritisoida ottelemista jollain "säännöillä". Sanoin edellisessä kirjoituksessa pitäväni siitä. Harrastamassani tyylilajissa otellaan kolmella eri säännöillä.
Kokemusta ei ole kyllä kauheasti karttunut, olen tämän sorttisten harrastusten parissa ollut vuodesta 1983.
Hyvää kesää kuitenkin!
mainitsematta mitä mielestäni todellinen karate on. Se on jokaisen korvien välissä. Jos se ei pelaa ei pelaa hiottu tekniikkakaan, kun sitä joutuu käyttämään. Minulle on aivan sama, miten ja millä tekniikoilla homman hoidan kunhan se TOIMII. Siinä ei voi mestaritkaan väittää, että tein väärin.
Kesää kuitenkin...
Hyvää kesää vain sinullekkin. =)
Vanha kunnon hmd on nykyään mauithaui. Kaverihan vaihtaa lajia lennossa.
Asiahan on niin, että varsinkin kadulla pätee sääntö, että älä vittuile isomalle mutta jos vittuilet niin varmasti toimivimpia lajeja ovat MMA-, paini, nyrkkeily, bjj. Osaavaa nyrkkeilijää vastaan on aika vaikeata ja nuo muut toimivat todennäköisyyteen vedoten, että n.80% tappeluista päätyy painimiseksi ym.
Karatea on todella montaa tyylisuuntaa ja sieltä löytyy myös kovia "kehässä" ottelijoita. Katso vaikka K1:sivuilta.
Lopullisesti kaikki on yksilöstä ei lajista kiinni. Jo tietty asenne (agressiivisuus ym.) voi ratkaista tappelun.
Tuo 2v lajitaustalla en paljon Elvistelisi koska aina löytyy kovempia mutta en välttämättä minä kun olen tällainen hiirulainen!