http://yle.fi/alueet/teksti/helsinki/2011/06/teiniaidit_tyollistavat_lastensuojelua_porvoossa_2676863.html
Teinivanhemmilla kaikilla kaikkki hyvin?
Teinivanhemmilla kaikilla kaikkki hyvin?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
no ei ehkä kaikilla ja toivon myös että itse en ajaudu tuohon tilanteeseen, rupeaisin ryyppäämään ja jättäisin muksun heitteille. Ei kiitos.
Tein sinun jatkuvista asiattomista viesteistäsi ilmoituksen, tiesitkö että suurin osa sinun vastauksistasi ovat kunnianloukkausta??!!
"Lapsiperheiden sosiaalityöhön esitetäänkin ensi vuodelle viittä uutta vakanssia."
Mulla olisi pari ehdotusta noihin avoimiin virkoihin. Päivi Räsänen ja Timo Soini.
mitenkäs silti alkoholisti vanhempien top on silti 30:n vuoden päälle?
On myös ongelmia yhteiskunta rakenteessa, kuten oheisessa artikkelissa mainitaan, köyhyy ja vahva syrjäytyminen. Nyt mentiin vielä leikkaamaan kaikkea mahdollista mitä tavallinen kansalainen tarvitsee, koulutus, terveyspalvelut, päivähoito.
Lisäksi lastensuojelun työntekijöiden omavaltainen toimintatapa varmasti nostaa kynnystä pyytää apua, koska jokainen pelkää lapsensa huostaanottoa.
"Lisäksi lastensuojelun työntekijöiden omavaltainen toimintatapa varmasti nostaa kynnystä pyytää apua, koska jokainen pelkää lapsensa huostaanottoa. "
Täyttä potaskaa.
Käytännön tasolla virheitä ei tehdä niin paljoa kuin jotkut antavat ymmärtää. Ainakin oman kouluni oppilaissa on tapauksia, joihin sosiaalitoimi saisi terävämminkin puuttua. Niin moni vain mieluiten etsii syyllisiä ulkopuolelta, ei itsestä.
Enpä ole myöskään huomannut, että juuri kukaan hölmöileväkään vanhempi sanoisi: "Kyllä. Huostaanotto oli oikea ratkaisu."
Tuo on taas niin tapauskohtaista, yhdestä perheestä lähti poika koska ei pärjännyt koulussa, siis tietenkään ei tarjottu avustajaa tai mietitty erityisluokkaa.
Samaisessa kylässä kaksosten hyvin sairas äiti (fyysisesti) antoi lapsensa vain hetkeksi huostaan koska heillä oli ennestään kaksi lasta eikä isä olisi millään pystynyt yksin huolehtimeen vastasyntyneistä kaksosista, huom. tässäkään tapauksessa ei tarjottu perhetyötä tai edes kodinhoitajaa, kaksoset ovat nyt neljä vuotiaita, äiti on parantunut täysin jo yli kolme vuotta sitten.
Kolmas tarina, edelleen samalla paikkakunnalla äiti kirjaimellisesti hylkäsi lapsensa, LS. ei ottanut millään tavalla huomioon isän pyyntöä saada huoltajuutta, miehellä ei ole alkoholiongelmaa tai muutakaan päihde ongelmaa, käy työssä, asuu omassa maksetussa asunnossa, olisi ottanut vuorottelu vapaan lasten kanssa olemiseen kaikin puolin kunnon kansalainen jolla lapset ovat kuitenkin olleet jokatoinen viikonloppu, mutta hänen vanhemmuustaitonsa ei kuulemma riitä lapsiensa hoitamiseen.
Kaikki nämä lapset ovat menneet samaan kodinomaiseen sijaishuoltoon, mistä tiedän faktat, olen kyseisen paikkakunnan perhetyöntekijä, olemme näiden asiakkaiden kanssa yrittäneet hakea oikeutta, myös sairaalan tarkkailu viikolla on nämä kaikki perheet pärjänneet hyvin, yhtä väärin päin laitettua vaippaa lukuuottamatta! tämä on joissain kaupungeissa/kunnissa valitettava totuus, tämä kaikki alkoi kun lastensuojelu lakiin tuli muutos.
Olen muistaakseni joskus muulloinkin lukenut jonkin vähän samantyyppisen tekstin jossakin osiossa.
Kerropa hivenen tarkemmin tuosta toimenkuvastasi perhetyöntekijänä. Mikä taho on työnantajasi?
Näin arvelinkin.
Äläs nyt hoppuile, toimenkuva riippuu hieman työntekijän koulutuksen suuntautumisesta, itse kun olen lähihoitaja/vapaa-ajan ohjaaja oma työnkuvani on lähinnä käytännöllistä tukea, lasten kanssa ulkoilua että äidit saa nukkua, tai tehdä kotiaskareita rauhassa. Lisäksi meillä on yhteistä toimintaa kahtena päivänä viikossa joilloin kokoamme avustettavat perheet, teemme yhdessä ruuan, lapset saavat leikkiseuraa lisäksi meillä on usein äideille jotain pientä omaa tekemistä jollain me jäämme lasten kanssa ja vetäjä tekee äitien kanssa milloin mitäkin. Avustan myös jonkin verran tukiasioissa,asuntoasioissa ja tietenkin näissä LS. tapauksissa. Itseni on merkattu meidän organisaatiossa nimenomaan lastensuojelun alaisuuteen.
En väitäkkään tuon huostaanotto hulluuden olevan yleistä jokapaikassa mutta täällä meidän kylällä se on valitettavaa totta :/
Omat kokemukseni sosiaalipuolen kanssa työskentelystä osoittavat enemmänkin sitä, että asioihin pitäisi puuttua terävämminkin.
Suurin ongelma taitaa olla se, että ongelmatilanteissa lastensuojeluilmoituksen tekeminen on lähes välttämätöntä. Muuten ei asioissa tapahdu mitään. Toimintaan tarvittaisiin erilaisia välimuotoja, jotta huostaanotto ei olisi niin yleistä.
Tietänet kuitenkin hyvin senkin, ettei läheskään jokainen huostaanotto tarpeetonkaan ole.
En tietenkään missään nimessä ole sitä mieltä että kaikki huostaanotot olisivat tarpeettomia, suurin osan ovat aivan varmasti ihan aiheellisia.
Mietin vaan juuri sitä ennaltaehkäisyä, joka on lähestulkoon mitätön, vaikka itse pyytäisit apua esim. vilkkaan lapsen kasvatusneuvoja, saattaa vastaus olla että koska ei ole lastensuojelullista huolta ei apua tipu. Eli asioiden annetaan mennä siihen pisteeseen että tapauksesta tulee lastensuojeluasia.
Lisäksi jos puhumme nyt ihan perinteisesta vanhemmuudesta, ei päihde/syrjäytmis ongelmaa ainakin itse äitinä olen kokonut yhteiskunnan vaatineen liikaa. Jos menemme ajassa ihan siis vaikka 5-10v taakse päin, oli vanhemmuus vapaampaa, nykyää on ihan ihme stantardeja, äidin ei pelkästään tarvitse uhrata itseään ja minuuttaan kokonaan lapsille koska sivussa on on oltava huippukokki joka tekee terveelliset mutta edulliset ruuat, kodinhoitaja joka siinä ohelle tekee kaikki pyykeistä tiskeihin. Miehen kuuluu tienata paljon, hoitaa lapsia illat, joka viikonloppu on totta kai oltava jossain lasten kanssa reissussa. Paineet on varmasti kovat, sitten jos niiden alla sortuu on avun hakeminen muutenkin usein jo kova kynnys ja vastaus saattaa olla ei teille mitään hätää ole.
Käsittääkseni treellä on ulkoistettu perhetyö itse saa soittaa suoraan työntekijälle kertoa omasta tarpeestaan ja toiveistaa, sillä ei ole mitään yhteyttä lastensuojeluun.