Mitä leikkaussalissa ja sen jälkeen tapahtuu?

_utelias_

Olin tuossa jonkin aikaa sitten selkäleikkauksessa ja näin jälkeen päin on alkanut sitten mietityttämään, että mitäs kaikkea siellä leikkaussalissa sitten tapahtui. Taju kun oli 'kankaalla', niin mitään muistikuvia ei siitä itsellä ole (ja hyvä niin!).

Lähinnä siis olisin kiinnostunut yleisestä kaavasta. Mitä sitten, kun potilas on tainnutettu? Mitä kaikkea tehdään (muuta kuin sitten itse leikataan) ja ketä kaikkia salissa on? Entä leikkauksen jälkeen? Kuljetetaanko heti heräämöön vai pidetäänkö jossain tarkkailun alla? Oma ensimmäinen hatara muistikuvani on siitä, kun saavuin heräämöön ja lääkärit/ hoitajat totesivat minun olevan aivan jääkylmä. Sen jälkeen olin taas monta tuntia sikeässä unessa. Mutta onko siis mahdollista, että heti toivat minut sinne heräämöön ja leikkaus oli vasta silloin äskettäin ohi?

Harmittaa, ettei minulla etukäteen oltu mitään tälläisiä yleisiä käytäntöjä kerrottu enkä niitä silloin sairaalassa tajunnut kysyä. Vasta kotona kun ajatukset kulkivat jo vähän selkeämmin, sain selityksen sille, että miksi kurkkuni oli ollut pari päivää leikkauksen jälkeen aivan käheä ja huulet ihan rohtuneet. Minulla oli siis tietenkin ollut hengitysputki.

En seuraile sairaalasarjoja, joten nämä käytännöt eivät ole minulle laisinkaan tuttuja, joten olisin todella kiitollinen, jos joku osaisi hieman valaista minua. Olen nimittäin äärettömän utelias. :)

10

5118

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • noppa75

      Saitko leikkauksesta "leikkauskertomuksen"? Leikkauskertomuksessa käsittääkseni kerrotaan koko leikkauksen kulku.

    • _utelias_

      En saanut. Olisikohan kenties siis pitänyt? Nipun papereita sain kyllä sairaalasta lähtiessäni, mutta siinä oli vain haavanhoito-ohjeet, aika jälkitarkastukseen sekä paperi, jossa luki leikanneen lääkärin nimi ja toimenpiteen nimi (sekä tietysti aika ja paikka). Ei siinä sen yksityiskohtaisempaa selostusta sitten kuitenkaan ollut..

    • 4leikkaustatakana

      Tahti on yleensä: sisään toimenpidehuoneeseen, nukutus/puudutus,leikkaus,haavojen sulku ja heräämöön. Itsellä tehty selkäydinpuudutuksella ja tuskin se hirveästi poikkeaa nukutuksesta.

    • Leikkauskertomus on yleensä varsin pintapuolinen, vaikeiden termien täyttämä kuvaus toimenpiteestä, joka on yleensä tarkoitettu muille hoitoalan ammattilaisille. Lain mukaan potilas tietysti saa itseään koskevat asiakirjat, mutta leikkauskertomuksesta ei kauheasti kostu jos ei ymmärrä termistöä tai tunne anatomiaa. Käsittääkseni jonkinlainen lääkärin lausunto kuitenkin tulee potilaalle toimenpiteen jälkeen viimeitään postissa. Riippuu tietysti myös leikkauskertomuksen sanelleesta lääkäristä kuinka tasokas se kertomus on.
      Myöskään sairaalasarjat eivät vastaa juurikaan sitä mitä leikkausosastolla työskentelevien lääkäreiden ja sairaanhoitajien arki on. Koetan nyt kuitenkin selittää perioperatiivisen sairaanhoitajan näkökulmasta mitä kulissien takana tapahtuu. Toivottavasti saan kirjoitettua asiat tarpeeksi selkeästi.

      Miten potilaan leikkauspäivä alkaa, riippuu hieman sairaalasta ja suoritettavasta leikkauksesta. Myös se, tuleeko potilas suoraan leikkausosastolle aamulla (päiväkirurgiset ja leikkaukseen kotoa eli leiko potilaat) vai saapuuko hän perinteisen mallin mukaan vuodeosaston kautta, vaikuttaa paljon.
      Molemmissa tapauksissa selvitetään potilaan senhetkinen tilanne kuten viimeisimmät tutkimukset (laboratoriokokeet, röntgenkuvat, perusmittaukset ym), tehdyt esivalmistelut kuten ravinnotta olo ja esilääkitys, perussairaudet, allergiat, aikaisemmat tehdyt toimenpiteet/nukutukset jne.
      Jos potilas saapuu osastolle ennen toimenpidettä, osaston sairaanhoitaja kertoo nämä asiat leikkauksessa mukana oleville sairaanhoitajille ennenkuin luovuttaa potilaan. Päiki- ja leikopotilaat haastattelee leikkausosaston sairaanhoitaja.

      Leikkausosaston henkilökunnasta on potilasta saliin vastaanottamassa yleensä toimenpiteessä mukana olevat sairaanhoitajat (joita tavallisesti on kolme eli anestesia-, instrumentti- ja valvova hoitaja) sekä mahdolliset sairaanhoidon opiskelijat. Lisäksi leikkaustiimiin kuuluu anestesialääkäri, kirurgi ja lääkintävahtimestari.
      Mukana on usein myös eri alojen, eri vaiheessa olevia opiskelijoita jotka ovat vain tutustumassa leikkaussalimaailmaan tai osallistuvat toimenpiteeseen ohjaavan lääkärin tai sairaanhoitajan antaman ohjauksen turvin.
      Lisäksi taustalla vaikuttavat mm. laitoshuoltajat, välinehuoltajat, osastosihteeri ja osastonhoitaja. Vaikka he eivät osallistu itse toimenpiteeseen, myös heidän työpanoksensa on tärkeä prosessin toimivuuden ja potilasturvallisuuden kannalta.

      • Anestesiahoitaja huolehtii potilaan puuduttamisesta, nukuttamisesta ja elintoimintojen valvomisesta sekä lääkitsemisestä yhdessä anestesialääkärin kanssa. Anestesialääkäri antaa määräykset, jotka anestesiahoitaja sitten toteuttaa.
        Instrumenttihoitaja avustaa kirurgia toimenpiteen aikana ja on useinmiten pukeutunut steriiliin leikkaustakkiin ja -käsineisiin kuten kirurgigin. Hän mm. luo steriilin alueen leikkausliinoilla ennen toimenpiteen aloitusta, pitää instrumentit järjestyksessä ja huolehtii steriliteetin säilymisestä leikkauksen aikana. Muuten toimenkuva riippuu kovasti tehtävästä leikkauksesta ja siitä onko mukana useampi lääkäri tai opiskelijoita. Kirurgi on vastuussa hoidon lääetieteellisestä toteutuksesta. Kirurgien ja sairaanhoitajien välillä on paljon kirjoittamattomia sääntöjä siitä mitä kukin itse leikkaukseen osallistuva saa tehdä.
        Valvova hoitaja tai tuttavallisemmin "passari" puolestaan valmistaa potilaan leikkausalueen desinfioimalla sen, huolehtii toimenpiteeseen liittyvistä paperitöistä ja kirjaamisesta, otetuista näytteistä sekä leikkaussalin puhelinliikenteestä. Lisäksi hän voi tuoda varastosta tavaraa leikkauksen aikana sillä hän on ainoa sairaanhoitaja joka saa poistua hetkellisesti salista.
        Leikkaustiimi yhteistyössä huolehtii myös potilaan oikeasta leikkausasennosta, usein tiimin apuna on tällöin myös lääkintävahtimestari. Useissa paikoissa lääkintävahtimestari huolehtii myös röntgenkuvien ja mahdollisten valokuvien ottamisesta toimenpiteen aikana. Hän on yleensä myös se henkilö joka laittaa potilaalle kipsin toimenpiteen jälkeen jos se on tarpeen. Tarvittaessa myös hoitajat ja lääkärit pystyvät lääkintävahtimestareille kuuluvan työn hoitamaan, koska esimerkiksi päivystysaikaan tai kiireisinä päivinä lääkintävahtimestaria ei ole aina saatavilla.
        Laitoshuoltajat siivoavat leikkaussalin toimenpiteen jälkeen. Välinehuoltajien vastuulla on leikkauksessa käytettävien instrumenttien sekä laitteiden kunnossapito, pesu ja sterilointi.
        Jälleen, kunkin henkilön tehtävät hieman vaihtelevat eri paikoissa, mutta pääpiirteittäin jako menee näin.

        Toimenpiteen valmistelu aloitetaan yleensä ennen kuin potilas on saapunut leikkausosastolle, joissain tapauksissa jopa edellisenä päivänä. Ensimmäisenä toimenpiteessä mukana olevat hoitajat ja lääkintävahtimestari tarkistavat potilaan tiedot (mitä leikataan, millä tekniikalla, ikä, paino, pituus jne). Suuriin leikkauksiin lääkärit voivat antaa myös etukäteen listan tavaroista joita tarvitaan. Näiden tietojen perusteella he valmistelevat leikkaussalin. Tällöin kerätään varastoista etukäteen mahdollisimman tarkkaan koko toimenpiteen aikana tarvittavat instrumentit, välineet ja lääkkeet. Laitteiden toimivuus myös testataan ennen niiden käyttöön ottoa. Myös salin järjestys ja leikkaustaso muutetaan tarvittaessa niin, että työskentely on mahdollisimman helppoa sillä jokaisessa toimenpiteessä on oma kaavansa joka mukaan jokainen henkilö, laite ja instrumenttipöytä salissa sijoitetaan. Lyhyissä toimenpiteissä valmistelut vievätkin usein enemmän aikaa entä itse toimenpide.


      • miss_medicate kirjoitti:

        Anestesiahoitaja huolehtii potilaan puuduttamisesta, nukuttamisesta ja elintoimintojen valvomisesta sekä lääkitsemisestä yhdessä anestesialääkärin kanssa. Anestesialääkäri antaa määräykset, jotka anestesiahoitaja sitten toteuttaa.
        Instrumenttihoitaja avustaa kirurgia toimenpiteen aikana ja on useinmiten pukeutunut steriiliin leikkaustakkiin ja -käsineisiin kuten kirurgigin. Hän mm. luo steriilin alueen leikkausliinoilla ennen toimenpiteen aloitusta, pitää instrumentit järjestyksessä ja huolehtii steriliteetin säilymisestä leikkauksen aikana. Muuten toimenkuva riippuu kovasti tehtävästä leikkauksesta ja siitä onko mukana useampi lääkäri tai opiskelijoita. Kirurgi on vastuussa hoidon lääetieteellisestä toteutuksesta. Kirurgien ja sairaanhoitajien välillä on paljon kirjoittamattomia sääntöjä siitä mitä kukin itse leikkaukseen osallistuva saa tehdä.
        Valvova hoitaja tai tuttavallisemmin "passari" puolestaan valmistaa potilaan leikkausalueen desinfioimalla sen, huolehtii toimenpiteeseen liittyvistä paperitöistä ja kirjaamisesta, otetuista näytteistä sekä leikkaussalin puhelinliikenteestä. Lisäksi hän voi tuoda varastosta tavaraa leikkauksen aikana sillä hän on ainoa sairaanhoitaja joka saa poistua hetkellisesti salista.
        Leikkaustiimi yhteistyössä huolehtii myös potilaan oikeasta leikkausasennosta, usein tiimin apuna on tällöin myös lääkintävahtimestari. Useissa paikoissa lääkintävahtimestari huolehtii myös röntgenkuvien ja mahdollisten valokuvien ottamisesta toimenpiteen aikana. Hän on yleensä myös se henkilö joka laittaa potilaalle kipsin toimenpiteen jälkeen jos se on tarpeen. Tarvittaessa myös hoitajat ja lääkärit pystyvät lääkintävahtimestareille kuuluvan työn hoitamaan, koska esimerkiksi päivystysaikaan tai kiireisinä päivinä lääkintävahtimestaria ei ole aina saatavilla.
        Laitoshuoltajat siivoavat leikkaussalin toimenpiteen jälkeen. Välinehuoltajien vastuulla on leikkauksessa käytettävien instrumenttien sekä laitteiden kunnossapito, pesu ja sterilointi.
        Jälleen, kunkin henkilön tehtävät hieman vaihtelevat eri paikoissa, mutta pääpiirteittäin jako menee näin.

        Toimenpiteen valmistelu aloitetaan yleensä ennen kuin potilas on saapunut leikkausosastolle, joissain tapauksissa jopa edellisenä päivänä. Ensimmäisenä toimenpiteessä mukana olevat hoitajat ja lääkintävahtimestari tarkistavat potilaan tiedot (mitä leikataan, millä tekniikalla, ikä, paino, pituus jne). Suuriin leikkauksiin lääkärit voivat antaa myös etukäteen listan tavaroista joita tarvitaan. Näiden tietojen perusteella he valmistelevat leikkaussalin. Tällöin kerätään varastoista etukäteen mahdollisimman tarkkaan koko toimenpiteen aikana tarvittavat instrumentit, välineet ja lääkkeet. Laitteiden toimivuus myös testataan ennen niiden käyttöön ottoa. Myös salin järjestys ja leikkaustaso muutetaan tarvittaessa niin, että työskentely on mahdollisimman helppoa sillä jokaisessa toimenpiteessä on oma kaavansa joka mukaan jokainen henkilö, laite ja instrumenttipöytä salissa sijoitetaan. Lyhyissä toimenpiteissä valmistelut vievätkin usein enemmän aikaa entä itse toimenpide.

        Kun potilas lopulta saapuu saliin, hänet siirretään leikkaustasolle. Anestesiahoitaja kiinnittää valvontalaitteet potilaaseen ja laittaa laskimokanyylin jos sellasita ei potilaalla ole valmiina. Normaali arsenaali on verenpaine, pulssi, veren happisaturaatio ja EKG. Pidemmissä toimenpiteissä valvotaan myös potilaan lämpöä, unensyvyyttä, lihasrelaksaatiota ja virtsaneritystä joita varten on omat mittarinsa. Valvova hoitaja tai instrumenttisairaanhoitaja asettaa tarvittaessa potilaalle virtsakatetrin.
        Viimeistään tässä vaiheessa myös anestesialääkäri soitetaan paikalle. Ennen varsinaista nukuttamista voi antaa potilaalle puudutuksen joko selkäytimeen tai tiettyihin hermoihin, sekä asettaa epiduraalikatetrin kivunhoitoa varten jos toimenpiteestä toipuminen sitä vaatii.
        Potilas voidaan nukuttaa ja pitää unessa usealla eri tavalla eli erilaisilla anestesiamuodoilla. Tietysti on myös paljon toimenpiteitä joissa potilas voi olla puudutuksen turvin hereillä. Anestesiamuodon valinta riippuu jälleen potilaasta (mm ikä, yhteistyökyky, sairaudet) ja tehtävästä toimenpiteestä.
        Yleensä nukuttaminen tapahtuu niin että potilas hengittää puhdasta happea maskin kautta samalla kun anestesialääkäri antaa nukutuslääkkeet kanyylin kautta suoneen (kipulääke, relaksantti, anesteetti). Nukahtaminen tapahtuu muutamassa sekunnissa sen jälkeen kun varsinainen anesteetti eli nukahtamisen aiheuttava lääke on annettu. Tämän jälkeen oma hengitys yleensä lakkaa, joten joko anestesiahoitaja tai -lääkäri avustaa hengitystä maskin ja hengityspalkeen avulla. Kun lihasrelaksantti on vaikuttanut riittävästi, anestesialääkäri turvaa hengityksen intubaatioputkella tai kurkunpäämaskilla (larynxmaski). Käsin hengityspalkeella ventiloimalla, potilaan rintakehän liikkeitä tutkimalla sekä stetoskoopin avulla varmistetaan vielä että hengitysputki on oikeassa paikassa sekä istuu potilaan kurkkuun hyvin. Kun tilanne on hyvä, potilas kytketään hengityskoneeseen ja anestesialääkäri asettaa hengityskoneen säädöt potilaalle sopiviksi.
        Anestesian aikana kaikki annetut lääkkeet ja nesteet sekä tietyt hengityskoneen ja mittauslaitteiden antamat arvot (yleensä 5min välein) kirjataan paperiselle anestesiakaavakkeelle tai kerätään laitteista automaattisesti sähköiseen potilastietokantaan.

        Kun potilas on unessa, asetetaan hänet lopulliseen leikkausasentoon. Yleensä asennon laitossa käytetään erilaisia tukia ja pehmusteita. Potilasta lämmitetään peitolla johon lämpöpuhallin puhaltaa lämmintä ilmaa sisälle. Kun asento on valmis, leikkausalue paljastetaan ja valvova hoitaja desinfioi alueen. Tarvittaessa voidaan myös ajella ihokarvoja tai hiuksia. Samalla instrumentoiva sairaanhoitaja tekee omia valmistelujaan, kuten tekee kirurgisen käsidesinfektion ja pukeutuu hengityssuojaimeen, steriiliin leikkaustakkiin sekä käsineisiin. Jos leikkauksen aikana käytetään röntgensäteitä, hän pukee leikkaustakin alle myös lyijysuojat. Erityistä puhtautta vaativissa leikkauksissa puetaan yleensä kaksinkertaiset leikkauskäsineet sekä äärimmäisissä tapauksissa myös "avaruuskypärä".

        Instrumenttipöydät voidaan valmistaa etukäteen ennen leikkausta, tai potilaan saliin saapumisen jälkeen. Pöytien ja kaikkien niiden päällä olevien välineiden tulee olla steriilejä, joten vain steriiliksi pukeutunut henkilö saa koskettaa instrumenttejä. Pöydän valmistaminen tapahtuu niin että pöydälle asetetaan aluksi steriili liina. Tämän jälkeen valvova hoitaja avaa paketteja koskematta pakettien sisäpintaan tai niinden sisällä oleviin tavaroihin. Instrumenttihoitaja ottaa tavarat paketista joko steriileillä hanskoilla suojatuilla käsillä tai steriilillä instrumentilla niin, että hän puolestaan koskettaa ainoastaan paketeissa oleviin tavaroihin.


      • miss_medicate kirjoitti:

        Kun potilas lopulta saapuu saliin, hänet siirretään leikkaustasolle. Anestesiahoitaja kiinnittää valvontalaitteet potilaaseen ja laittaa laskimokanyylin jos sellasita ei potilaalla ole valmiina. Normaali arsenaali on verenpaine, pulssi, veren happisaturaatio ja EKG. Pidemmissä toimenpiteissä valvotaan myös potilaan lämpöä, unensyvyyttä, lihasrelaksaatiota ja virtsaneritystä joita varten on omat mittarinsa. Valvova hoitaja tai instrumenttisairaanhoitaja asettaa tarvittaessa potilaalle virtsakatetrin.
        Viimeistään tässä vaiheessa myös anestesialääkäri soitetaan paikalle. Ennen varsinaista nukuttamista voi antaa potilaalle puudutuksen joko selkäytimeen tai tiettyihin hermoihin, sekä asettaa epiduraalikatetrin kivunhoitoa varten jos toimenpiteestä toipuminen sitä vaatii.
        Potilas voidaan nukuttaa ja pitää unessa usealla eri tavalla eli erilaisilla anestesiamuodoilla. Tietysti on myös paljon toimenpiteitä joissa potilas voi olla puudutuksen turvin hereillä. Anestesiamuodon valinta riippuu jälleen potilaasta (mm ikä, yhteistyökyky, sairaudet) ja tehtävästä toimenpiteestä.
        Yleensä nukuttaminen tapahtuu niin että potilas hengittää puhdasta happea maskin kautta samalla kun anestesialääkäri antaa nukutuslääkkeet kanyylin kautta suoneen (kipulääke, relaksantti, anesteetti). Nukahtaminen tapahtuu muutamassa sekunnissa sen jälkeen kun varsinainen anesteetti eli nukahtamisen aiheuttava lääke on annettu. Tämän jälkeen oma hengitys yleensä lakkaa, joten joko anestesiahoitaja tai -lääkäri avustaa hengitystä maskin ja hengityspalkeen avulla. Kun lihasrelaksantti on vaikuttanut riittävästi, anestesialääkäri turvaa hengityksen intubaatioputkella tai kurkunpäämaskilla (larynxmaski). Käsin hengityspalkeella ventiloimalla, potilaan rintakehän liikkeitä tutkimalla sekä stetoskoopin avulla varmistetaan vielä että hengitysputki on oikeassa paikassa sekä istuu potilaan kurkkuun hyvin. Kun tilanne on hyvä, potilas kytketään hengityskoneeseen ja anestesialääkäri asettaa hengityskoneen säädöt potilaalle sopiviksi.
        Anestesian aikana kaikki annetut lääkkeet ja nesteet sekä tietyt hengityskoneen ja mittauslaitteiden antamat arvot (yleensä 5min välein) kirjataan paperiselle anestesiakaavakkeelle tai kerätään laitteista automaattisesti sähköiseen potilastietokantaan.

        Kun potilas on unessa, asetetaan hänet lopulliseen leikkausasentoon. Yleensä asennon laitossa käytetään erilaisia tukia ja pehmusteita. Potilasta lämmitetään peitolla johon lämpöpuhallin puhaltaa lämmintä ilmaa sisälle. Kun asento on valmis, leikkausalue paljastetaan ja valvova hoitaja desinfioi alueen. Tarvittaessa voidaan myös ajella ihokarvoja tai hiuksia. Samalla instrumentoiva sairaanhoitaja tekee omia valmistelujaan, kuten tekee kirurgisen käsidesinfektion ja pukeutuu hengityssuojaimeen, steriiliin leikkaustakkiin sekä käsineisiin. Jos leikkauksen aikana käytetään röntgensäteitä, hän pukee leikkaustakin alle myös lyijysuojat. Erityistä puhtautta vaativissa leikkauksissa puetaan yleensä kaksinkertaiset leikkauskäsineet sekä äärimmäisissä tapauksissa myös "avaruuskypärä".

        Instrumenttipöydät voidaan valmistaa etukäteen ennen leikkausta, tai potilaan saliin saapumisen jälkeen. Pöytien ja kaikkien niiden päällä olevien välineiden tulee olla steriilejä, joten vain steriiliksi pukeutunut henkilö saa koskettaa instrumenttejä. Pöydän valmistaminen tapahtuu niin että pöydälle asetetaan aluksi steriili liina. Tämän jälkeen valvova hoitaja avaa paketteja koskematta pakettien sisäpintaan tai niinden sisällä oleviin tavaroihin. Instrumenttihoitaja ottaa tavarat paketista joko steriileillä hanskoilla suojatuilla käsillä tai steriilillä instrumentilla niin, että hän puolestaan koskettaa ainoastaan paketeissa oleviin tavaroihin.

        Kun instrumenttipöydällä on toimenpiteen aloittamiseen tarvittavat välineet ja potilaan iho on desinfioitu, instrumenttihoitaja peittää potilaan paperisilla leikkausliinoilla joiden yhdellä reunalla on tarra. Tarran avulla liina pysyy potilaan ihossa kiinni. Toimenpidealue siis ympäröidään näillä liinoilla ja loppu potilaasta jää liinojen alle. Poitlaan pään yllä on yleensä ns. anestesiakaari jonka päälle osa peittelyistä nostetaan jotta anestesiahoitajalla on näköyhteys potilaan kasvoihin. Peittelyn jälkeen instrumenttihoitaja ja valvova hoitaja yhdessä kiinnittävät letkut ja johdot esimerkiksi leikkausimuun ja suonien polttamiseen käytettävään diatermiaan niin että liinojen päällä olevat johdot pysyvät myös steriileinä. Kun potilas on valmis leikkaukseen, kirurgi kutsutaan paikalle.

        Koko steriiliys käsite ja sen ymmärtäminen voi olla vaikeaa sellaiselle joka ei ole leikkaussalissa tai vastaavassa käynyt silloin kun toimenpidettä tehdään. Tarkoituksena kuitenkin on mikrobitasojen pitäminen mahdollisimman alhaisena jotta potilaalle ei pääsisi syntymään tulehdusta leikkausalueelle. Steriiliydessä ei myöskään voida tehdä kompromisseja. Instrumentti on joko steriili tai epästeriili. Jos instrumentti kontaminoituu, sitä ei voida enää käyttää ennen kuin se on steriloitu uudestaan.

        Toimenpide jakautuu kaikessa yksinkertaisuudessaan kolmeen eri osaan. 1) Avaukseen, jossa iho ja muut toimenpidealuetta peittävät ja ympäröivät kudokset avataan. Avauksessa yleensä käytetään veistä, pinsettejä, saksia ja diatermiaa eli polttoa jolla voidaan joko hyydyttää vuotoja tai leikata kudosta. 2) Itse toimenpiteeseen jossa poistetaan/korjataan se asia joka potilaalle aiheuttaa vaivaa. Toimepiteen aikana potilaaseen asetetaan usein haavahaka jolla pidetään kudoksia pois leikkausalueelta. Verenvuotoa ja muita eritteitä imetään leikkausimulla tai imeytetään leikkaustaitoksiin. Tarvittaessa otetaan näytepaloja, asetetaan vierasesineitä (esim. ruuvit, levyt, naulat murtumien korjauksessa). 3) Sulkuun, jossa tehty haava suljetaan kerroksittain neulan avulla erilaisilla kirurgisilla langoilla ja peitetään lopuksi sidoksilla.

        Ennen kuin haava suljetaan, varmistutaan siitä että kaikki toimenpiteessä käytetyt instrumentit, neulat ja taitokset löytyvät. Nämä on laskettu ennen toimenpidettä ja lasketaan tässä vaiheessa uudestaan. Näin varmistutaan että mitään ylimääräistä ei jää potilaan sisään.
        Kun haava on suljettu, poistetaan peittelyssä käytetyt steriilit lakanat ja pyydetään anestesialääkäri paikalle. Jos potilas on unessa, anestesialääkäri vähentää unta ja mahdollista relaksaatiota ylläpitäviä lääkkeitä niin, että potilas alkaa heräämään ja hengittämään itse. Tämän jälkeen potilas voidaan irroittaa hengityskoneesta anestesialääkärin luvalla. Kun potilaan oma hengitys on palautunut riittävästi, hengitysputki voidaan poistaa, vaikka potilas ei olisikaan muuten hereillä.

        Kun potilaan tila on vakaa, hänet siirretään takaisin omaan vuoteeseen ja viedään heräämöön. Eli mitään pitkää tarkkailuaikaa leikkaussalissa ei ole. Yleensä potilas on haavan sulun jälkeen salissa vielä 10-15min ennen kuin hänet siirretään pois. Jos näyttää siltä, että potilas ei jaksa hengittää tarpeeksi itse, hänet voidaan siirtää myös teho-osastolle heräämään. Anestesiahoitaja- ja lääkäri vievät potilaan yhdessä heräämöön tai teholle, jossa potilaaseen kytketään uudestaan joitain monitoreita. Ainakin pulssia, happisaturaatiota ja verenpainetta seurataan. Heräämössä on aina vähintään kaksi hoitajaa jotka tarkkailevat siellä olevia potilaita.
        Kun potilas on hereillä ja kivuton, tila on vakaa eikä haava vuoda, hänet voidaan siirtää takaisin osastolle.

        Kun potilas on siirretty pois salista, valvova sairaanhoitaja tarkistaa toimenpiteen aikana tekemänsä kirjaukset. Instrumenttihoitaja ohjaa toimenpiteessä käytetyt välineet välinehuoltoon jossa välinehuoltaja pesee, pakkaa ja steriloi välineet uudestaan käyttövalmiiksi. Tämä välinehuollossa tehtävä prosessi kestää useamman tunnin. Lisäksi valvova hoitaja ja instrumenttihoitaja täydentävät salin kaappeihin käyttämiensä tarvikkeiden tilalle uudet tarvikkeet niin, että kaikkea tarvittavaa on saatavilla myös seuraavan toimenpiteen aikana.


    • _utelias_

      Suuret kiitokset sinulle miss_medicate noinkin pitkästä ja kattavasta selityksestä! Johan tässä yksi jos toinenkin asia selkiintyi. :)

    • Minulla on edessä pian mahahaavaleikkaus, len 72 vuotias naishenkilö.
      Monisairas, haava ei ole vuodessa umpeutunut lääkehoidolla,
      syöpää ei ole ainakaan vielä.
      Onko jollain kokemusta tästä leikkauksesta ja miten selviää siitä?
      Pelko on kova tietysti.
      Kiitos jos vastaat.

    • VimpulanPimpula

      Sirkkaliisa:
      - vagotomia, jossa katkaistaan suolahapon eritystä säätelevät hermot, jolloin haponeritys vähenee, ja haava pysyy poissa. Vagotomian jälkeen noin 85% potilaista on jatkossa oireettomat.

      - ventrikkeliresektio, jossa poistetaan osa mahalaukkua ja yhdistetään jäljellä oleva mahalaukku pohjukaissuoleen tai ohutsuoleen.

      Nykyisellä leikkaustekniikalla leikkaukseen aina liittyvää riskiä on pystytty pienentämään merkittävästi. Tätä riskiä arvoitaessa on otettava huomioon, että jatkuvasti uusiutuvan haavan sairastaminen ei sekään ole aivan vaaratonta.

      Elikkä se kiertäjähermo katkaistaan leikkauksessa!!

      Onnea leikkaukseen ja toipumiseen!
      Toivottavasti leikkaus helpottaa!
      KOvasti vointeja!! :)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      130
      9962
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      52
      2901
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      178
      2690
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      23
      2074
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      15
      1834
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      16
      1657
    7. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      16
      1562
    8. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      16
      1520
    9. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      13
      1518
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1348
    Aihe