Mielestäni purkkarini pikkudieseli käy liian kylmänä. Esimerkiksi pidemmänkin ajon jälkeen sylinterin ulkopinta ja sylinterikansi ovat käsin kosketeltavissa, jopa viileähköjä verrattaen lohkoon. Lohko on kyllä kuuma, mutta siellä ei jäähdytysvesikään kierrä.
Nykyinen jäähdytysveden kierto: merivesikaivo-kumisiipipumppu-sylinterivuori-kansi-->pakoputkeen.
Ajattelin seuraavanlaista ratkaisua: Kumisiipipumpun jälkeen letkuun tulisi Y-haara, joista toisesta haarasta menisi letku sylinterille ja kannelle, kuten ennenkin. Toiseen haaraan tulisi venttiili, jonka jälkeen letku ja taas uusi Y-haara. Jälkimmäisen Y-haaran toiseen haaraan tulisi sitten sylinterikannelta letku ja kolmas haara johtaisi veden pakoputkeen. Eli näin saisin säädettyä venttiilillä virtausta ohi sylinterin ja kannen, suoraan pakoputkeen, jotta lämpötilan saisi nousemaan. Kannen jälkeiseen letkuun, ennen Y-haaraa tulisi laittaa tietenkin vielä lämpömittari.
Siispä, miltä tämä kuullostaa, pitäisikö suunnitelmaa parantaa vielä jotenkin? Mikä olisi hyvä jäähdytysveden lämpö sylinterikannen jälkeen, vai pitäisikö mittaus tapahtua kannen sisältä vesikanavasta? Kannessa olisi nimittäin ehkä mahdollisuus saada mittarin anturi vesikanavaan.
En halua ruveta asentamaan koneeseen lämmönvaihdinta ja toista vesipumppua. Kone on kuitenkin aika vanha, nimittäin vuodelta -71. Eikä kannata ehdottaa koneen vaihtoakaan. Koneen vaihto tulee kyllä eteen, mutta antaa sen palvella vielä kun toimii.
Termostaattiakin ajattelin, jonka avulla merivesi kiertäisi koneessa myös suljettua kiertoa, mutta tällöinhän pakoputki ei saisi jäähdytysta tarpeeksi?
Ideoita kaivataan, kiitos!
Nykyinen jäähdytysveden kierto: merivesikaivo-kumisiipipumppu-sylinterivuori-kansi-->pakoputkeen.
Ajattelin seuraavanlaista ratkaisua: Kumisiipipumpun jälkeen letkuun tulisi Y-haara, joista toisesta haarasta menisi letku sylinterille ja kannelle, kuten ennenkin. Toiseen haaraan tulisi venttiili, jonka jälkeen letku ja taas uusi Y-haara. Jälkimmäisen Y-haaran toiseen haaraan tulisi sitten sylinterikannelta letku ja kolmas haara johtaisi veden pakoputkeen. Eli näin saisin säädettyä venttiilillä virtausta ohi sylinterin ja kannen, suoraan pakoputkeen, jotta lämpötilan saisi nousemaan. Kannen jälkeiseen letkuun, ennen Y-haaraa tulisi laittaa tietenkin vielä lämpömittari.
Siispä, miltä tämä kuullostaa, pitäisikö suunnitelmaa parantaa vielä jotenkin? Mikä olisi hyvä jäähdytysveden lämpö sylinterikannen jälkeen, vai pitäisikö mittaus tapahtua kannen sisältä vesikanavasta? Kannessa olisi nimittäin ehkä mahdollisuus saada mittarin anturi vesikanavaan.
En halua ruveta asentamaan koneeseen lämmönvaihdinta ja toista vesipumppua. Kone on kuitenkin aika vanha, nimittäin vuodelta -71. Eikä kannata ehdottaa koneen vaihtoakaan. Koneen vaihto tulee kyllä eteen, mutta antaa sen palvella vielä kun toimii.
Termostaattiakin ajattelin, jonka avulla merivesi kiertäisi koneessa myös suljettua kiertoa, mutta tällöinhän pakoputki ei saisi jäähdytysta tarpeeksi?
Ideoita kaivataan, kiitos!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Anna vain käydä "kylmänä". Raakavesijäähdytteiseen koneeseen kertyy aina kattilakiveä (googlaa se pentu), ja sen kertyminen lisääntyy lämpötilan nostamisen yhteydessä. Optimilämpötila (tai siis korkein järkevä) on n. 60 astetta celsiusta. Hyötysuhde on silloin huono, mutta moottori pysyy pitempään ajokuntoisena.
Ja uuden moottorin tulisikin sitten olla "makeavesijäähdytteinen" (eli suljetulla kaksipiirisellä jäähdytyskierrolla varustettu) jolloin hyötysuhde paranee (eli polttoaineenkulutus laskee), vain täydellinen idiootti ostaa/tekee raakavesijäähdytteisen moottorin mikäli pystyy itse valitsemaan!
Johan oli taas tajunnanvirtaa peräkammarin LKV-penskalta!
Jos koneesi on -71 tms. niin on aika yksi hailee mikä sen käyntilämmöt on kun kerran on tähän asti selvinnyt. Isommat fiksaukset edellyttäisivät käytännössä koneen avaamista ja putsaamista kaikin puolin. Tai uutta konetta kuten itsekin totesit.
Y-haara säätöventtiili pakoputkeen termari koneen kiertoon lienee ihan hyvä käytännön toimi, sekin tuon ikäisellä koneella hätävarjelun liioittelua Lämpömittari paikkaan, jossa se luotettavimmin mittaa koneelta lähtevää vedenlämpöä.
Kattilakiven kertyminen kanaviin tuskin ainakaan _laskee_ lämpöjä, joten LKV-penska voisi googlata suoria kattilakivettömiä putkia sen osalta kunnes _ymmärtää_ mistä mussuttaa.
Voi vittu mikä tampio!
"Jos koneesi on -71 tms. niin on aika yksi hailee mikä sen käyntilämmöt on kun kerran on tähän asti selvinnyt."
...Ja seraavaan hengen vetoon rupeat toteamaan, että voi olla ihan hyvä ruveta värkkäämään jotain y-haara ja hanavirityksia!! Kerro nyt miksi ihmeessä, jos kone on pelittänyt hyvin jo 40 vuotta!?!?
No juuri niin, joten eiköhän viisain kommentti tullut taas välittäjältä? Eli antaa sen koneen vaan käydä samoilla lämmöillä kun tähänkin asti!
Luetun ymmärtäminen välittäjän oppipojalla hukassa?
Tuossa sanottiin aika selkeästi, että tilanne lähtökohtaisesti ei vaadi toimenpiteitä, mutta jos välttämättä haluaa lämpöjä nostaa niin kierron säätöön on keinoja. Ja kävihän tuolla ilmi sekin, että alkuperäisellä kysyjällä oli syy saada lämpöä ylöspäin.
Eli lue vähän tarkemmin ennen ***** kommenttejasi.
Välittäjän oppipoika olikin välittäjä_älköövee. Tuollainen vähäinen lämmönnosto vettä kierrättämällä voisi olla tarkoitettu vain talviajoihin.
Eikös liian kylmänä käynti myöskin lyhennä koneen elinikää? Olisi mukavaa saada koneeseen juuri se "paras" käyntilämpötila.
Raakavesijäähdytteisen moottorin hälyttimen anturi on sellainen joka hälyttää muistaakseni 65 asteessa. Kone ruostuisi puhki nopeasti jos sitä käytettäisiin makeavesijäähdytteisen koneen lämpötiloissa. Itse muutin koneen makeavesijäähdytteiseksi jolloin hälytinkin piti muuttaa 95 asteessa toimivaksi.
Välittäjä_aLKV tuomitsi aikoinaan myös jäähdytystavan muutostyöt : D
... niin ja konehan on kestänyt vasta sen 40 vuotaa...???
herää jo pahvi!
No koneessa on alunperin ollut veden kierrätyssysteemi, jossa saa valittua joko suljetun kierron, tai "avoimen" jolloin kierrätetään suoraan putkesta ulos. Mielestäni tämä on tyhmä ja varmaan jonkun muunkin edellisen omistajan mielestä, koska se on poistettu. Vain jumissa oleva kierrätyksen nupikka on tallella. Eli ei ole alunperin tarkoitettu käytettävän noin kylmänä. Savutusta saisi varmasti pienennettyä kun palotapahtuma käy oikeassa lämmössä??
Suurin syy miksi haluaisin hieman nostaa koneen lämpöä, on pakoputkesta tuleva savu. Kylmässä vedessä ja kylmällä koneella savuttaa enemmän. Koneen lämmettyä savutus hieman pienenee. Eikä savu ole öljysavua. Itseasiassa kone kuluttaa öljyä erittäin vähän ikäisekseen ja nekin varmaan tiivisteiden välistä. Suutin kyllä aiheuttaa osansa savutuksesta, mutta tähän ruiskutusventtiiliin ei ole enään saatavana uusia kärkiä. Täytyy jossain vaiheessa etsiä uusi sopiva suutinrunko, mutta se ei ihan halvaksi varmaan tule. Aloitin viime vuonna käyttämään LE:n polttoaineen lisäainetta ohjeen mukaan suhteessta 1:1000 ja sininen savutus pieneni vähän. (sininen savutushan voi myös johtua suuttimesta, eikä pelkästään männänrenkaista).
Haluan vaan varmistaa, ettei tuo veden ohivirratus mitenkään hajottaisi konetta. Tuommoinen systeemi olisi nimittäin todella helppo asentaa, eikä tulisi suuri tappio vaikkei savutus pienenisikään paljoa.
Vielä sen verran, että kone oli mulla auki vuosi sitten, kun vaihdoin kannentiivisteen. Vaikutti hyväkuntoiselta. Kannen vesikanavista tuli ruostetta n. 200-300g, mutta paljon jäi vielä rautaa.
Raakavesijäähdytteinen ei saa käydä edes 60-asteisena merivedessä. Syöpyminen nopeutuu ratkaisevasti jo 55 asteen tienoilla, eli ei sen kuumemmaksi saa päästää.
Selvä homma, ei liian kuumaksi! :) Pistän ihan ekas lämpömittarin kiinni niin näen mitä se vesi tällä hetkellä on. Jos liian kylmä, niin nosta varovasti ja alle 55 asteiseksi :)
Kiitos!