Se

että tunteeni oli niin paljon syvempiä, teki myös väärinkäsitykselle
tilaa. Kummatkin taisi luulla jotain aivan muuta, tapani lähestyä saattoi kuvastaa vain sitä minkä perässä luulit olevani, eikä toimintatapoihisi kuulu sellainen?

Kai sekin että toimin suhteesi sykleittäin, eikä syyt sille
ollut että säädän siinä välissä jotain ja kun toinen tilanne
raukeaa, niin kokeilen taas onneani.

Se etten alussa tehnyt mitään vaikka halusin, johtui erosta
mikä oli meneillään ja mikä alkoi jo paljon ennen kuin sut tapasin (katseemme kohtasi). Lopullisen eron jälkeen meni ainakin kolme kuukautta kun tein sen aloitteeni, sain kämpän ja asioita hoidettua. Koko se aika oli jollain tapaa kidutusta, koska oli tarve tehdä jotain, nopeasti! Koska tunsin jo silloin jotain ikävän tapaista, odotin aina näkeväni sut siellä.
Ja sitten kun tein, tieto oli sekavan selkeä, ymmärrät mitä tarkoitan? Tai se tieto tuli myöhemmin Sitten päätin unohtaa ja antaa olla, no ainakin yritin.
Silti sain jotain signaaleja joiden toden perän vain tiedät, kelasin ihan liikaa asioita, sain vaan enemmän pääni sekaisin.

Vaikka viesti ei ollut paras idea, mietin sitä soittoasi silloin,
mitä sulla olisi ollut, kun en olisi saanut sitä viestiä, niin olisin soittanut takaisin. Sillä olisi voinut olla ratkaiseva merkitys, kaikki oli niin kuin sanoin.

Myönnän tein omat virheeni, ja se sai aikaan ennakkoluuloja.
Vaikka tuskin aivan kaikesta voi muakaan syyttää, vai voiko?

Kaikki mitä tästä ajattelet riippuu mitä sun päässä liikkuu, miten näit asiat, mitä tunsit.
12373
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

tuntuu menneen muillakin asiat vaikeaksi. Niistä pitäisi mielummin puhua kahdenkesken, eihän täällä mikään selviä. Tuossa viestissäsi on jotakin tuttua, jotakin outoa. Kohta, missä kirjoitat viesistä ei ole kovin selvä.

Virhe on kai siinä, että ei ole puhuttu. Asiat on jääneet epäselviksi molemmille. Eihän siitä ketään voi syyttää, ehkä toisella on paha mieli siitä, että asiat ovat jääneet roikkumaan epäselvinä ilmaan.

Äänestä
  • Pitäisi ehdottomasti.

    Äänestä

mullekin, mutten voi enää millään uskoa, että... Tai ehkä uskon hetken, se oli kaunis unelma, kaikesta huolimatta. Toivotan onnea.

Äänestä

Kaunis on unelma, ja sillä unelmalla on edelleen siivet..

Sopisi? miksi ei olisi?

Kiitos ja hyvää yötä.

Äänestä

Milloin soitto tapahtui?tai jotain muuta tarkennusta haluaisin?

Äänestä
  • Joskus 2010 syksy, eli aikaa jo on.

    Äänestä

  • 198? kirjoitti:

    Joskus 2010 syksy, eli aikaa jo on.

    Mihin viittaat nimimerkilläs? onko kysymysmerkki numero myös?

    Äänestä

  • 1982?? kirjoitti:

    Mihin viittaat nimimerkilläs? onko kysymysmerkki numero myös?

    On se numero. Se on syntymävuoteni. En tiedä tietääkö.

    Äänestä

  • 198? kirjoitti:

    On se numero. Se on syntymävuoteni. En tiedä tietääkö.

    3

    Äänestä

Anteeksi. En tajunnut. En mitään tuosta. En yhtään mitään.

Äänestä
  • Voi J...s, mä olen idiootti.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


198? kirjoitti:

että tunteeni oli niin paljon syvempiä, teki myös väärinkäsitykselle
tilaa. Kummatkin taisi luulla jotain aivan muuta, tapani lähestyä saattoi kuvastaa vain sitä minkä perässä luulit olevani, eikä toimintatapoihisi kuulu sellainen?

Kai sekin että toimin suhteesi sykleittäin, eikä syyt sille
ollut että säädän siinä välissä jotain ja kun toinen tilanne
raukeaa, niin kokeilen taas onneani.

Se etten alussa tehnyt mitään vaikka halusin, johtui erosta
mikä oli meneillään ja mikä alkoi jo paljon ennen kuin sut tapasin (katseemme kohtasi). Lopullisen eron jälkeen meni ainakin kolme kuukautta kun tein sen aloitteeni, sain kämpän ja asioita hoidettua. Koko se aika oli jollain tapaa kidutusta, koska oli tarve tehdä jotain, nopeasti! Koska tunsin jo silloin jotain ikävän tapaista, odotin aina näkeväni sut siellä.
Ja sitten kun tein, tieto oli sekavan selkeä, ymmärrät mitä tarkoitan? Tai se tieto tuli myöhemmin Sitten päätin unohtaa ja antaa olla, no ainakin yritin.
Silti sain jotain signaaleja joiden toden perän vain tiedät, kelasin ihan liikaa asioita, sain vaan enemmän pääni sekaisin.

Vaikka viesti ei ollut paras idea, mietin sitä soittoasi silloin,
mitä sulla olisi ollut, kun en olisi saanut sitä viestiä, niin olisin soittanut takaisin. Sillä olisi voinut olla ratkaiseva merkitys, kaikki oli niin kuin sanoin.

Myönnän tein omat virheeni, ja se sai aikaan ennakkoluuloja.
Vaikka tuskin aivan kaikesta voi muakaan syyttää, vai voiko?

Kaikki mitä tästä ajattelet riippuu mitä sun päässä liikkuu, miten näit asiat, mitä tunsit.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu