Aihe

Vaativa persoonallisuushäiriö

exexexex

Luulin pitkään olevani liitossa narsistisen ihmisen kanssa, oli paljon samanlaisia oireita mutta jostain syystä jokin ei klikannu...Kunnes exälleni diagnosoitiin vaativa persoonallisuus-häiriö. Silloin palaset loksahtivat paikoilleen ja ymmärsin vuosien terrorismin liitossamme. Onko kukaan kokenu samaa ja/tai voisiko osan täällä juttelevien puoliso/ystävä/vanhempi jne sairastaa tätä samaista sairautta? Kertoilkaahan kokemuksistanne

174

6303

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • maljojen_prinsessa

      En ole lainkaan yllätynyt, että voimme tehdä tavallaan liian nopeita päätelmiä siitä, millainen joku toinen on ja minkälainen hänen persoonansa on. Minä arvelen, että et todellakaan ole ainoa, joka on päätellyt tuntevansa narsistin, koska ihmisten persoonat ovat myvin monimuotoisia ja monimutkaisia, vaikka heillä ei olisi persoonallisuushäiriötä. Sitten noita persoonallisuushäiriöitäkin on hyvin monenlaisia ja vaikka olisi pääosin tietty persoonallisuushäiriö, niin piirteitä voi olla monestakin eri persoonallisushäiriöstä, esim. epävakaa persoonallisuushäiriö, jossa on narsistisia piirteitä. Diagnoosi voi muutenkin olla esim. piirteitä narsistisesta persoonallisuushäiriöstä.

      Kun lukee tätät pientä listaa persoonallisuushäiriöistä ja niiden kuvauksista, niin voi huomata, että tuntee monenlaisia piirteitä itsessään ja läheisissään. Silloin, kun persoonallisuuden piirteet menevät sinne vaikean puolelle, voi olla, että kyseessä on jo häiriö. Mutta mikä, se on ammattilaisten tehtävä päättää ja arvioida.

      Monien tällä palstallakin kirjoittavien kannattaisi perehtyä epävakaan, estyneen, riippuvaisen ja pakko-oireisen persoonan kuvauksiin. Olen ollut huomaavinani monenlaisia asioita, joista moni kertoo läheisensä kanssa elämisestä, kuten herkkä loukkaantuminen, suuttumisen säätelyn vaikeus, ihannointi ja vähättely, riittämättömyyden tunne, kontrollointi ja joustamattomuus.

      - Epäluuloiselle persoonallisuudelle on ominaista laaja-alainen muihin ihmisiin ja heidän tarkoitusperiinsä kohdistuva epäluulo. Epäluulon vuoksi henkilön on haluton uskoutumaan muille, ja hän voi tulkita viattomatkin huomautukset tai tapahtumat itsensä kannalta uhkaaviksi. Hänen on vaikea antaa anteeksi ja hän saattaa toistuvasti ja perusteetta epäillä puolisoaan tai partneriaan uskottomuudesta.

      - Eristäytyvästä persoonallisuushäiriöstä kärsivälle on ominaista laaja-alainen vetäytyminen ihmissuhteista ja rajoittunut tunteiden ilmaiseminen.

      - Epävakaalle persoonallisuudelle ("rajatila"- tai "borderline"-persoonallisuushäiriö) on tyypillistä laaja-alainen tunnetilojen ja minäkuvan epävakaus ja käytöksen huomattava impulsiivisuus. Ihmissuhteet ovat intensiivisiä ja epävakaita vaihdellen voimakkaasta ihannoinnista täydelliseen vähättelyyn. Käytökselle on ominaista hylätyksi tulemisen pelko, alttius ärtyä helposti, vaikeus kontrolloida suuttumusta, itsetuhoinen impulsiivisuus ja toistuvat itsemurhayritykset.

      - Estynyt persoonallisuus on voimakkaan ihmissuhteissa voimakkaan estoinen, kärsii jatkuvista riittämättömyyden tunteista ja on yliherkkä itseensä kohdistuvaan kielteiselle arvostelulle.

      - Riippuvainen persoonallisuus alkaa varhaisaikuisuudessa ja ilmenee korostuneena hoivatuksi tulemisen tarpeena, joka johtaa alistuvaan ja takertuvaan käyttäytymiseen sekä voimakkaaseen eroon joutumisen pelkoon. Yksin ollessaan hän tuntee itsensä avuttomaksi ja läheisen suhteen päättyessä hän pyrkii etsimään nopeasti hoivaa ja tukea antavan suhteen.

      - Pakko-oireisessa persoonallisuudessa on korostunut järjestyksen, täydellisyyden ja kontrollin tarve joustavuuden, avoimuuden ja tehokkuuden kustannuksella. Henkilö on ylitunnollinen ja joustamaton moraalisissa ja arvoihin liittyvissä asioissa, keskittyy korosteisesti yksityiskohtiin, sääntöihin ja aikatauluihin ja omistautuu työlle harrastusten ja ystävyyssuhteiden kustannuksella. Hänelle on vaikeaa delegoida tehtäviä muille ja kykenee työskentelemään toisten kanssa vain omilla ehdoillaan. Usein henkilö on jäykän saita ja itsepäisen säästäväinen.

      • lynett

        Sammaa mieltä siitä, että vaivat on monet ja niihin kannattaa tutustua jos tuntee tarvetta luokittelulle.
        "Pelkkä" masennuskin riittää jo tuottamaan tuhoisaa käytöstä (joillain oireilee ns "ulospäin) ja voi olla vaikea erotella, addikteista nyt puhumattakaan.


      • lynett
        lynett kirjoitti:

        Sammaa mieltä siitä, että vaivat on monet ja niihin kannattaa tutustua jos tuntee tarvetta luokittelulle.
        "Pelkkä" masennuskin riittää jo tuottamaan tuhoisaa käytöstä (joillain oireilee ns "ulospäin) ja voi olla vaikea erotella, addikteista nyt puhumattakaan.

        Ääääh.... uusi yritys

        http://www.smthl.net/narsismi ja rajatilat.pdf

        Jan-Henry Stenberg
        Psyk.lis., erikoispsykologi
        psykoterapeutti
        Tutkija
        HUS HYKS

        A. Pysyväisluonteinen sisäinen kokemus- ja
        käyttäymistapa, joka poikkeaa selvästi henkilön
        kulttuuriympäristön odotuksista ja ilmenee vähintään
        kahdella seuraavista alueista:

        1. kognitio (tavat havainnoida ja tulkita itseä, muita henkilöitä ja
        tapahtumia)
        2. affektiivisuus (emotionaalisten (tunne-)reaktioiden laajuus,
        voimakkuus, labiilius ja asianmukaisuus)
        3. vuorovaikutuskyky ja
        4. impulssikontrolli (yllykkeiden hallinta)

        B. Käyttäytymistapa on joustamaton ja ulottuu moniin
        henkilökohtaisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin.
        Persoonallisuushäiriön yleiset diagnostiset
        kriteerit (DSM-IV)…

        C. Käyttäytymistapa johtaa kliinisesti merkittävään
        kärsimykseen tai haittaan sosiaalisella, ammatillisella tai
        muulla tärkeällä toiminnan alueella.

        D. Käyttäytymistapa on vakaa ja pitkäaikainen, ja se on
        alkanut jo nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa.

        E. Käyttäytymistapa ei ole paremmin tulkittavissa muun
        mielenterveyden häiriön ilmenemismuodoksi tai
        seuraukseksi.

        F. Käyttäytymistapa ei johdu minkään kemiallisen aineen
        (esim. huumeen tai lääkkeen) suorasta fysiologisesta tai
        ruumiillisesta häiriöstä.

        ____
        Luokitukset vaihdelleet ajassa, nyt ICD 10 / DSM IV:

        OUDOT JA ERIKOISET : Skitsoidi, paranoidinen ja
        psykoosipiirteinen

        DRAMAATTISET, EMOTIONAALISET EPÄVAKAAT:
        Huomionhakuinen, epävakaa, narsistinen ja epäsosiaalinen
        AHDISTUNEET JA PELOKKAAT: estynyt, riippuvainen, pakkooireinen
        _____
        …narsismi
        - Arkikielessä narsismi ja histrionisuus (=huomionhakuisuus)
        sekoavat; naistenlehtien ”narsismi” ehkä lähempänä
        histrionisuutta

        - Toisaalta vaativuuden, perfektionismin ja narsimin yhteys

        - Oman liian kapean määrittelynsä tuovat ns. uhrijärjestöt

        - DSM-IV klusteri B persoonallisuushäiriöiden (narsistinen,
        epäsosiaalinen, huomiohakuinen, epävakaa) esiintyvyys on noin
        8 % yleisväestössä, miehillä ehkä vähän suurempi.

        - Sukupuoli –bias: oikein määriteltynä enemmän miesten häiriö

        - Epävakaus ja histrionisuus enemmän naisten häiriöitä

        - Em. häiriöt menevät huomattavastikin päällekkäin, tarkka
        erottelu vaikeaa ja usein ei edes tarkoituksenmukaista


      • A
        lynett kirjoitti:

        Ääääh.... uusi yritys

        http://www.smthl.net/narsismi ja rajatilat.pdf

        Jan-Henry Stenberg
        Psyk.lis., erikoispsykologi
        psykoterapeutti
        Tutkija
        HUS HYKS

        A. Pysyväisluonteinen sisäinen kokemus- ja
        käyttäymistapa, joka poikkeaa selvästi henkilön
        kulttuuriympäristön odotuksista ja ilmenee vähintään
        kahdella seuraavista alueista:

        1. kognitio (tavat havainnoida ja tulkita itseä, muita henkilöitä ja
        tapahtumia)
        2. affektiivisuus (emotionaalisten (tunne-)reaktioiden laajuus,
        voimakkuus, labiilius ja asianmukaisuus)
        3. vuorovaikutuskyky ja
        4. impulssikontrolli (yllykkeiden hallinta)

        B. Käyttäytymistapa on joustamaton ja ulottuu moniin
        henkilökohtaisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin.
        Persoonallisuushäiriön yleiset diagnostiset
        kriteerit (DSM-IV)…

        C. Käyttäytymistapa johtaa kliinisesti merkittävään
        kärsimykseen tai haittaan sosiaalisella, ammatillisella tai
        muulla tärkeällä toiminnan alueella.

        D. Käyttäytymistapa on vakaa ja pitkäaikainen, ja se on
        alkanut jo nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa.

        E. Käyttäytymistapa ei ole paremmin tulkittavissa muun
        mielenterveyden häiriön ilmenemismuodoksi tai
        seuraukseksi.

        F. Käyttäytymistapa ei johdu minkään kemiallisen aineen
        (esim. huumeen tai lääkkeen) suorasta fysiologisesta tai
        ruumiillisesta häiriöstä.

        ____
        Luokitukset vaihdelleet ajassa, nyt ICD 10 / DSM IV:

        OUDOT JA ERIKOISET : Skitsoidi, paranoidinen ja
        psykoosipiirteinen

        DRAMAATTISET, EMOTIONAALISET EPÄVAKAAT:
        Huomionhakuinen, epävakaa, narsistinen ja epäsosiaalinen
        AHDISTUNEET JA PELOKKAAT: estynyt, riippuvainen, pakkooireinen
        _____
        …narsismi
        - Arkikielessä narsismi ja histrionisuus (=huomionhakuisuus)
        sekoavat; naistenlehtien ”narsismi” ehkä lähempänä
        histrionisuutta

        - Toisaalta vaativuuden, perfektionismin ja narsimin yhteys

        - Oman liian kapean määrittelynsä tuovat ns. uhrijärjestöt

        - DSM-IV klusteri B persoonallisuushäiriöiden (narsistinen,
        epäsosiaalinen, huomiohakuinen, epävakaa) esiintyvyys on noin
        8 % yleisväestössä, miehillä ehkä vähän suurempi.

        - Sukupuoli –bias: oikein määriteltynä enemmän miesten häiriö

        - Epävakaus ja histrionisuus enemmän naisten häiriöitä

        - Em. häiriöt menevät huomattavastikin päällekkäin, tarkka
        erottelu vaikeaa ja usein ei edes tarkoituksenmukaista

        Kiitos.


      • xcch

        Maljojen-prinsessa, minun narsusta löytyy näitä kaikkia, mutta tuo vaativa ja pakko oireinen on vähemmistönä. Jotkin osat niistäkin sopivat, kuten tuo joustamattomuus.


      • xcch
        lynett kirjoitti:

        Ääääh.... uusi yritys

        http://www.smthl.net/narsismi ja rajatilat.pdf

        Jan-Henry Stenberg
        Psyk.lis., erikoispsykologi
        psykoterapeutti
        Tutkija
        HUS HYKS

        A. Pysyväisluonteinen sisäinen kokemus- ja
        käyttäymistapa, joka poikkeaa selvästi henkilön
        kulttuuriympäristön odotuksista ja ilmenee vähintään
        kahdella seuraavista alueista:

        1. kognitio (tavat havainnoida ja tulkita itseä, muita henkilöitä ja
        tapahtumia)
        2. affektiivisuus (emotionaalisten (tunne-)reaktioiden laajuus,
        voimakkuus, labiilius ja asianmukaisuus)
        3. vuorovaikutuskyky ja
        4. impulssikontrolli (yllykkeiden hallinta)

        B. Käyttäytymistapa on joustamaton ja ulottuu moniin
        henkilökohtaisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin.
        Persoonallisuushäiriön yleiset diagnostiset
        kriteerit (DSM-IV)…

        C. Käyttäytymistapa johtaa kliinisesti merkittävään
        kärsimykseen tai haittaan sosiaalisella, ammatillisella tai
        muulla tärkeällä toiminnan alueella.

        D. Käyttäytymistapa on vakaa ja pitkäaikainen, ja se on
        alkanut jo nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa.

        E. Käyttäytymistapa ei ole paremmin tulkittavissa muun
        mielenterveyden häiriön ilmenemismuodoksi tai
        seuraukseksi.

        F. Käyttäytymistapa ei johdu minkään kemiallisen aineen
        (esim. huumeen tai lääkkeen) suorasta fysiologisesta tai
        ruumiillisesta häiriöstä.

        ____
        Luokitukset vaihdelleet ajassa, nyt ICD 10 / DSM IV:

        OUDOT JA ERIKOISET : Skitsoidi, paranoidinen ja
        psykoosipiirteinen

        DRAMAATTISET, EMOTIONAALISET EPÄVAKAAT:
        Huomionhakuinen, epävakaa, narsistinen ja epäsosiaalinen
        AHDISTUNEET JA PELOKKAAT: estynyt, riippuvainen, pakkooireinen
        _____
        …narsismi
        - Arkikielessä narsismi ja histrionisuus (=huomionhakuisuus)
        sekoavat; naistenlehtien ”narsismi” ehkä lähempänä
        histrionisuutta

        - Toisaalta vaativuuden, perfektionismin ja narsimin yhteys

        - Oman liian kapean määrittelynsä tuovat ns. uhrijärjestöt

        - DSM-IV klusteri B persoonallisuushäiriöiden (narsistinen,
        epäsosiaalinen, huomiohakuinen, epävakaa) esiintyvyys on noin
        8 % yleisväestössä, miehillä ehkä vähän suurempi.

        - Sukupuoli –bias: oikein määriteltynä enemmän miesten häiriö

        - Epävakaus ja histrionisuus enemmän naisten häiriöitä

        - Em. häiriöt menevät huomattavastikin päällekkäin, tarkka
        erottelu vaikeaa ja usein ei edes tarkoituksenmukaista

        "- Em. häiriöt menevät huomattavastikin päällekkäin, tarkka
        erottelu vaikeaa ja usein ei edes tarkoituksenmukaista "

        juuri näin..

        "- Oman liian kapean määrittelynsä tuovat ns. uhrijärjestöt"

        Tämä ei pitäne paikkaansa, kyse on oppineitten "pilkasta" kokevat mustasukaisuutta.

        Sama tilanne vallitsee alkoholisimin puolella, mutta vertaistuki AA-kerho tai vastaava hoitomudot esim. minnesota malli, ovat yli 30x parempi raitistaja verrattuna psykiatrivetoisiin parantoloihin.


      • dazu

        Sä heittelet noita persoonallisuuksia tähän ihan sattumanvaraisesti, kuin ne olisi jotenkin samallalailla eroavia.
        Epävakaa on melkein sama, kuin narsistinen ja menee samaan satsiin. Riippuvainen, estynyt ja pakko-oireinen ihan eri juttuja, eikä narsismia.


    • _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

      Hyvä lynett! Hyvä esitys ja parasta asiantuntemusta!

    • häiriö on häiriö

      Persoonallisuushäiriö on aina yhteydessä henkilön omaan perittyyn luonteeseen ja ilmenevät yksilön oman persoonan mukaisesti. Kahta samanlaista narsistia tai vaativaa personallisuushäiröistä ei ole. Eri asteisia häiriömuotoja ja sekoituksia on runsaasti ja jokainen ilmentää niitä vielä omaleimaisella persoonllisuudellaan.

      luokitukset romukoppaan.

    • jarvili

      Moikka! Mulla oli ihan sama juttu. Luulin, että kyse on narsismista, kunnes erovaiheessa tehdyssä olosuhdeselvityksessä selvisi, että exällä on todettu ja 10v ennen mua just tämä vaativa persoonallisuus-häiriö. Ei se helvetti ole ihan täysin ohi vieläkään.. Mutta pahin on takana.. Laita viestiä - olis kiva vaihtaa ajatuksia!
      - jarvili

    • liikaaliikaa

      voitko kertoa tarkemmin millasta suhteenne oli kun itseänikin mietittänyt samat asiat- Toi terrorisointi nimittäin kiinnosti. Eron ollessa vireillä exäni rupesi terrorisoimaan ja käyttäytyi aivan uskomattomalla tavalla minua nöyryyttäen ja kiusaa tehden. Kuitenkin joku ontuu tossa narsisti sanassa koska hän pystyi kuitenkin fyysiseen läheisyyteen 100%. Ja tietääkseni narsistin kanssa on kylmää. Jäi kiinnostamaan ja nyt olemme erossa

      • 5+6

        Narsistin kanssa ei välttämättä ole ollenkaan kylmää. Narsisti osaa käyttää läheisyyttäkin manipulointi-keinona, ja lisäksi näytellä tarvittaessa rakastavaa ja intiimiä. Eräs narsistityyppi on kovasti seksin perään, sitä on oltava jatkuvasti. Pakko siinäkin on jossakin kontaktissa olla toisen kanssa.


    • freestyle2

      Loppujen lopuksi, jos tehdään diagnoosi persoonallisuushäiriöstä, niin onko sillä diagnoosillä mitään väliä, jos toinen on kuspää. Ei se diagnoosi muuta henkilöä miksikään, jos hän ei itse halua!
      Olen ollut tekemisissä henkilön kanssa kenellä oli narsistisiä piirteitä vaikka kuinka, mutta hänet diagnosoitiin joksikin muuksi, en tosin muista miksi.
      Kuulemma hänen härönsä on vain erittäin älykkäillä ihmisillä ja sitä ei ole voitu tutkia, koska niin älykkäitä ihmisiä on todella vähän.
      Hän kuulemma voisi olla mensan jäsen, jos vain haluasi bla, bla, blaa...
      Minulle hän oli kuspää ennen diagnosia ja myös sen jälkeen.....

      • tottavie

        Samaa mieltä. Eikö olis helpompi käyttää vaan kaikille pers. häiriöisille jotain yleisnimitystä. Kaikkien niitten kanssa on vaikea elää kuitenkin, eikä ketään voi muuksi muuttaa jollain hienolla dignoosilla. Menee vähän hiusten halkomiseksi tommonen eri häiriöisten oireitten luettelointi. Mielestäni narsisti on oikein hyvä nimike. Vai on parempia ehdotuksia?


      • ex-depressiivinen
        tottavie kirjoitti:

        Samaa mieltä. Eikö olis helpompi käyttää vaan kaikille pers. häiriöisille jotain yleisnimitystä. Kaikkien niitten kanssa on vaikea elää kuitenkin, eikä ketään voi muuksi muuttaa jollain hienolla dignoosilla. Menee vähän hiusten halkomiseksi tommonen eri häiriöisten oireitten luettelointi. Mielestäni narsisti on oikein hyvä nimike. Vai on parempia ehdotuksia?

        No mulla oli ensin sisäänpäin kääntynyttä käytöstä vakavassa masennuksessa.. sitten terapian avulla opin pienin askelin ulospäin tuomaan esille sitä vihaa sisältäni ja silloin mun oli vaikeaa alkuun kontrolloida sitä käytöstä. Olin kuin aikuinen pieni lapsi joka vasta opetteli vihan tunteen tunnistamista ja ilmaisua.

        sain silloin hallitsemattomia vihan purkauksia ja mieheni leimas että olen terpiassa muuttunut narsistiksi.. VÄÄRIN! mutta eipähän hän voinut ymmärtää joten raahasin hänet terapiaani mukaan että sai ymmäryksen asioihin ja sai purkaa myös omaa oloaan ja hämmennystään tilanteessa joka on raskasta myös puolisolle.


    • .

      F60.5

      Tunnen kaksi tapausta vanhan miehen ja nuoren naisen, joka eivät ole mitään sukua keskenään ja kumpikaan eivät tunne toisiaan, mutta ovat käytökseltään kuin samasta puusta veistetyt.

      Kannattaa tutustua eri persoonallisuushäiriöihin, niissä on eroja.

      http://myrskykari.tripod.com/persoonallisuushairio.html#10

      • A

        Kiitos.


      • LK

        Tuo on kyllä tosi hyvä sivusto, joskus aiemminkin selaillut...

        Mutta niin, aika vähän on varsinaista hyötyä maallikkodiagnosoinnista. Lähinnä näkisin että diagnoosit on hoitoa varten.


    • xcch

      Kyllä on toki eroja, varsin tuntematon personallisuushäiriö on sellainen jossa henkilö on tavattoman kiltti, ei suutu koskaan, hymyilee aina. On uskollinen, suostuu puolison ehdotuksiin heposti, lähtee matkaan vaikka metsään rankkasateella jos toinen niin haluaa. Tunnen tällaisen tapauksen.

      Tätä ei ole ilmeisesti edes luokiteltu persoonallisuus häriöksi, varmaan sillä joku nimi on. :)

      • A

        Osa tällaisista ihmisistä osaa jopa puolustaa itseään tarvittaessa. Arviot heidän määrästään vaihtelevat suuresti.


      • aadeadas

        Riippuvainen tai läheisriippuvainen. Läheisriippuvainen ei ole häiriö.


      • A
        aadeadas kirjoitti:

        Riippuvainen tai läheisriippuvainen. Läheisriippuvainen ei ole häiriö.

        Ei niin. Läheisriippuvuus on ihan vaan sairaus ja siitä voi parantua.


    • Sinde vm-82

      Voiko ihminen, neliöjuuri, olla niin kamalan narsistinen, ettei seurassa voi edes olla? Nähdä kaupan kassalla, kävellä ulkona vastaan kadulla, saati asua lopunelämänsä jonkun sijaishuoltovirheen takia jossakin oudossa nk. kognitiossa tai yleisimmin, avarassa maailmassa.
      Ei lapsia, ei aikaa, vain psykologista shittiä, työtä ja uraa, uranainen, arki ja perhe. Ei me hei niissä tarvita tätäkään apua. Ja sitten vetoaisit affektiivisesti todellisuuteen, turvallisuuteen ja tulevaisuuteen. Mitä vikaa tässä voisi olla, priima? Ei ole kenelläkään niin pitkälle fokusointikykyä tai muitakaan malleja. Malleja, vailla tunteita ja päämääriä. Kun coping-keino ei aina anna aikaa tai ajasta kiinni, kenenkään keho ei ole sellainen robotti. Mua pelottaa tässäkin nyt taas nöyryyttäminen ja kerjäläisyys. Eniten mua kiinnostaa, onko narsismin määritelmä todellakin Kaikki näkee minut- Olen yksin-ajatus?

      • voi_olla_niin_kamala

        Haluatko sinä omenan jossa on kaunis kuori, mutta sisältä täysin mätä.
        Haluatko?
        Narsismi ei ole vika, vaan on ominaisuus. Rikkinäisen voi korja, mutta narsismia ei.
        Jos ei ole tunteita, voiko tuntea jotain?


      • A
        voi_olla_niin_kamala kirjoitti:

        Haluatko sinä omenan jossa on kaunis kuori, mutta sisältä täysin mätä.
        Haluatko?
        Narsismi ei ole vika, vaan on ominaisuus. Rikkinäisen voi korja, mutta narsismia ei.
        Jos ei ole tunteita, voiko tuntea jotain?

        Me vaativat persoonallisuudet ajattelemme, että ihmisten pitäisi lakata alistumasta. Meillä on tapana mieltää ihminen olennoksi, joka alistuu liian helposti, mistä syntyy paljon ongelmia. Senpä tähden tahtoisimme kaikin soveliain voimin rohkaista kaikkia ihmisiä olemaan alistumasta. Meitä useinkin närkästyttää, että ihmiset helposti alistuvat heille osoitettuihin perusteettomiin vaatimuksiin, mihin taas vaativasta persoonallisuudestamme käsin asetamme heille vaatimuksen olla alistumatta. Tämä voi vaikuttaa ensikuulemalta ristiriitaiselta, mitä se kieltämättä varmastikin onkin. Lienee. Lopuksi tahdon vielä kiittää kaikkia ja kiitänkin joitakin.

        http://www.youtube.com/watch?v=ZDLksM5qu8w&feature=related


    • yxex

      Kiitos sinulle ystävä A! :)

      Kautta rantain kommentistasi tuli mieleeni, että tässä palstamaailmassa me kaikki olemme tärkeitä, muodostaen (tuoden) kukin oman ainutlaatuisen näkemyksemme kollektiivisen pohdintamme osaksi. Tästä hyötyy sekä yksilö että ryhmä.

      Kollektiivisuutemme nopeuttaa asioiden oivaltamista, ainakin minulle on käynyt näin (koska olen oppinut myös kamujen oppimisesta) josta kiitos kaikille palstalaisille!

      Ja kuten yksittäinen ihminen tarvitsee elämässään kaikenlaisia tunteita, tarvitsee palstakin toimiakseen erilaisia persoonia, vihaisista iloisiin, tylyistä rakkaudellisiin. Ryhmäkuria unohtamatta ;)

      • A

        Ihminen ei ole yksilö. Yksilö on fiktio.

        Todellisuudentaju on sosiaalisten suhteiden tajua. Ne ovat näkymättömiä, mutta ne ovat oikeasti olemassa, toisin kuin yksilö.

        Jos elämä olisi sieni, niin yksilö olisi itiöemä.

        Voimaa!


      • Ojentaa palkinnon
        A kirjoitti:

        Ihminen ei ole yksilö. Yksilö on fiktio.

        Todellisuudentaju on sosiaalisten suhteiden tajua. Ne ovat näkymättömiä, mutta ne ovat oikeasti olemassa, toisin kuin yksilö.

        Jos elämä olisi sieni, niin yksilö olisi itiöemä.

        Voimaa!

        "Yksilö on fiktio."

        Hieno nerokkuus. Kiitos A!


      • A
        Ojentaa palkinnon kirjoitti:

        "Yksilö on fiktio."

        Hieno nerokkuus. Kiitos A!

        Niin, ihan tavallinen asia jonka tavallinen ihminen heti ymmärtää. Meille on vaan niin paljon puhuttu "yksilön" "vapaudesta" ja muista taikauskoisista ufojutuista että altteimmat meistä ovat alkaneet uskoa niihin.

        Ihminen voi hyvin kun hänellä on tilaisuus tasavertaisiin sosiaalisiin suhteisiin.


    • 14

      Luulen, että olen tuntenut tällaisen henkilön vuosikymmeniä. Hän on aina nähnyt kovasti vaivaa antaakseen itsestään ja läheisistään täydellisen vaikutelman. Erinomaisuutta todistellessaan hän on tehnyt itsensä naurettavaksi tajuamatta sitä itse. Paksupäinen päättäväisyys, itsekkyys ja suureelliset vaatimukset itseä sekä ympäristöä kohtaan ovat johtaneet hänet kohtuuttomiin vaikeuksiin, erikoisiin tulkintoihin ja ratkaisuihin kaikilla rintamilla. Hän on tehnyt omasta ja ympärillään olevien ihmisten olemisesta tragikoomisen tukalaa, usein helvetillistä.

      Korttitalo alkoi horjua, kun hän otti sinänsä luonnollisen tapahtuman kontrollin menettämisenä. Tällöin elämä luhistui peräjälkeen kaikilla osa-alueilla. Viimeisenä petti fyysinen terveys, mikä oli hänestä paitsi suuri vääryys, myös lääkäreiden vika.

    • viestin aloittaja

      exexexex kirjoittaa: Erostani on pari vuotta ja vieläkin aika ajoin vanhat haavat muistuttavat olemassa olostaan. Terrorismilla takoitan syviä loukkauksia esim. exäni mielestä olin huono äiti enkä ansaitse lapsia, kun en hänen mielestään tehnyt esim normaalia työaikaa (tällä tarkoitan arkityötä 8-16). En olisi saanut harrastaa mitään, ystäviäni sain tavata ja sukulaisia mutta lasten kanssa. Milloin vaatteeni olivat naurettavat tai hiukseni "eihän tuon näköisen kanssa viitsi ihmisten ilmoille lähteä". Mykkäkouluja milloin mistäkin, kerran esim. söin hänen mielestään väärin. Saattoi olla puhumatta päiviä. Saita hän oli rahojen kanssa, ollessani hoitovapaalla minun olisi pitänyt huolehtia 4 henkisestä perheestä yksin muutamalla sadalla eurolla kuussa. Esimerkkejä on vuosista niin paljon että ei ole edes järkeä niitä tänne kirjoittaa. Mutta hänen kanssaan ei ole asiaa jota en olisi kokenut. Hyvinä päivinä hän oli ihana ja hauska, mutta loppuajoista kun niitä hyviä päiviä tuppasi olemaan HIEMAN liian harvoin.

      Nykyinen mieheni on joutunut paljon hommia tekemään että on saanut minut jälleen luottamaan parisuhteeseen, terveeseen sellaiseen. Siltikin aika-ajoin tuntuu etten luota mihinkään, kehenkään saati itseeni. Arvet jäivät ja varmaan pysyvät lopunikäni. s.posti jos haluatte jutella, etenkin jarvili sekä liikaaliikaa on chilipippuri76-@suomi24.fi

    • lottamari<3

      Ei vastaa minusta ihan vaativaa persoonallisuutta tuo sinun kuvauksesi. Vaativa persoona ei ole tuollainen, kyse on tainnut olla jostain muusta. Vaativa persoonallisuus ei ole koskaan hauska ja hän töksäyttelee sanoja ja ajatuksiaan miten sattuu, eikä niissä ole hiukkaakaan empaattisuutta tai tunnetta takana. Vaativa persoona on kuin horroksessa, hän on erittäin hiljainen ja lähes mykkä ja häneltä on vaikea saada vastausta ja häntä on vaikea saada juttelemaan. Toisinaan hän voi saada puheripulin, jos hänelle on tiedossa jotain mukavaa.

      Harvemmin hän kiinnittää myöskään toisen ulkomuotoon ja asuun mitä huomiota, hän ei piittaa sellaisista asioista ja arvoista. Rahasta ja mammonasta hän kiinnostuu keskustelemaan, hän voi selittää yksityiskohtaisesti mitä joku maksoi, kuinka hän taas säästi kun teki niin ja niin ja millä tavalla sinunkin kannattaa tehdä. Hän vaatii toiselta säästäväisyyttä, ei ymmärrä tuhlausta ja elää kurinalaista kaavoihin kangistunutta elämää. Hän on jäykkä, huumorintajuton, äärettömän tylsä ja innostumaton. Vaativa persoonallisuus elää tarkkaan suunniteltua elämää, muutokset kauhistuttavat häntä ja hän hermostuu niistä ja tulee vihaiseksi. Hän mapittaa, tilastoi, merkitsee muistiin, säästää kaiken ja pyrkii säästämään pahan päivän varalle olemalla nuuka ja saita.

      Vaativa persoona ei välitä muista ihmisistä, hän on tunteeton ja kylmä ja hänellä ei ole empatiaa. Hän on hyvin narsistinen ja itseään ajatteleva, edes omat lapset eivät hänelle merkitse muuta kuin miten he elämässään pärjäävät ja miten keräävät omaisuutta. Vaativa peroona on ylihuolehtiva, mutta tunteeton. Hyvin etäinen, omissa oloissaan elelevä. Muiden seura ei häntä kiinnosta ja hän viihtyykin parhaiten omassa seurassaan ja maailmassaan. Muiden pitää lähestyä häntä, hän ei koskaan lähesty muita.

      Vaativa persoona on kylmä ja joskus jopa julma, hän ei arvosta ketään, hän aliarvioi kaikkea, hän näkee kaikessa epäkohtia ja hänen lempisanoja on täytyy, täytyisi, miksei, minä teksin, minä sanoisin. Hän uskoo tietävänsä ja osaavansa tehdä kaiken paremmin kuin kukaan muu, ei luota kenenkään taitoon tai älyyn ellei ole korkeammin koulutettu kuin hän ja asema kunnioitusta herättävä.

      Kaiken kaikkiaan erittäin hankala ja vaikea ihminen, joka ei sovellu parisuhteeseen tai jonka on saatava erittäin kiltti, alistuva tai tyhmä kumppani.

      • M.B.

        "Kaiken kaikkiaan erittäin hankala ja vaikea ihminen, joka ei sovellu parisuhteeseen tai jonka on saatava erittäin kiltti, alistuva tai tyhmä kumppani."

        Jotenkin mun lempparilausahduksia nämä tällaiset :) Ehkä se on se kyyninen minä, joka näistä tykkää...

        Omasta mielestään ne vaativat eivät edes vaativia ole, vaan realisteja ja järki-ihmisiä.


      • A
        M.B. kirjoitti:

        "Kaiken kaikkiaan erittäin hankala ja vaikea ihminen, joka ei sovellu parisuhteeseen tai jonka on saatava erittäin kiltti, alistuva tai tyhmä kumppani."

        Jotenkin mun lempparilausahduksia nämä tällaiset :) Ehkä se on se kyyninen minä, joka näistä tykkää...

        Omasta mielestään ne vaativat eivät edes vaativia ole, vaan realisteja ja järki-ihmisiä.

        Vaadin kunnioitusta!

        Itsekunnioitusta ja elämänkunnioitusta.


      • vaativa_vaatija

        Lottamari on kyllä todella pihalla koko asiasta. Itselläni on tuo persoonallisuushäiriö enkä todellakaan ole kuvauksesi mukainen ihminen. Melkein alkoi naurattamaan koko viestisi. En tiedä minkälaiseen kusipäähän olet oikein törmännyt. Nämä on taas näitä "ammattilaisia", jotka muka tietävät kaiken. Tai sitten tuntemallasi henkilöllä on muitakin häiriöitä persoonassa.


      • dizel

        Kuvaus sopii paremminkin johonkin sosiopaattiin...tai ainakin useimmat kohdat.


      • M.B.
        vaativa_vaatija kirjoitti:

        Lottamari on kyllä todella pihalla koko asiasta. Itselläni on tuo persoonallisuushäiriö enkä todellakaan ole kuvauksesi mukainen ihminen. Melkein alkoi naurattamaan koko viestisi. En tiedä minkälaiseen kusipäähän olet oikein törmännyt. Nämä on taas näitä "ammattilaisia", jotka muka tietävät kaiken. Tai sitten tuntemallasi henkilöllä on muitakin häiriöitä persoonassa.

        Näin "kaikentietävänä", tunnetko olevasi vain realistinen ja järki-ihminen?


      • vaativa_vaatija
        M.B. kirjoitti:

        Näin "kaikentietävänä", tunnetko olevasi vain realistinen ja järki-ihminen?

        Minultako kysyt asiaa?


      • M.B.
        vaativa_vaatija kirjoitti:

        Minultako kysyt asiaa?

        Sinulta :) En ole päässyt kysymään koskaan keneltäkään vaativalta vaatijalta, että mieltä itsestään ovat.. Jotenkin ne puheenaiheet ohjautuu aina jonnekin muualle ja luonnollinen keskustelunkulku ei aina ole luontevaa katkaista kysyä töksäyttämällä.. Varsinkaan jos ei ole sotatilaa tieten tahtoen etsimässä, vaan ehkä lähinnä välttelemässä..


      • vaativa_vaatija
        M.B. kirjoitti:

        Sinulta :) En ole päässyt kysymään koskaan keneltäkään vaativalta vaatijalta, että mieltä itsestään ovat.. Jotenkin ne puheenaiheet ohjautuu aina jonnekin muualle ja luonnollinen keskustelunkulku ei aina ole luontevaa katkaista kysyä töksäyttämällä.. Varsinkaan jos ei ole sotatilaa tieten tahtoen etsimässä, vaan ehkä lähinnä välttelemässä..

        Miten tuohon sitten vastaisi. Olen aina ollut lähinnä tunneihminen enkä aina niin järkeväkään monissa asioissa, mutta iän myötä minusta on tullut enemmän järki-ihminen ja paljon realistisempi. En olisi vielä viitisen vuotta sitten uskonut, että näin käy, mutta minkäs teet. Tietenkin tunteetkin vielä ohjaavat jossain asioissa. Tiedostan kyllä sen, että olen epärealistinen joissakin vaatimuksissani itseäni ja toisia kohtaan. Joten en voi väittää, että nämä kaikki oireet olisivat jotain järkeviä ja realistisia asioita. Tai että vaativa persoona olisi jotenkin totaalisen järki-ihminen tai realisti. Eipä ihmiset ole mitään koneita, jotka tekevät aina kaiken oikein ja täydellisesti. Sitä vaan ei aina tahdo muistaa. Täysin realistinen ihminen varmasti muistaa, että meissä kaikissa on vikaa ja se pitää hyväksyä. Kukaan ei ole täydellinen... Paitsi minä. ;) Viimeiset kaksi sanaa oli sitten ihan huulenheittoa. Piti varmistaa, ettei joku kukkahattutäti saa hermoromahdusta kirjoituksestani.


      • lottismari
        vaativa_vaatija kirjoitti:

        Miten tuohon sitten vastaisi. Olen aina ollut lähinnä tunneihminen enkä aina niin järkeväkään monissa asioissa, mutta iän myötä minusta on tullut enemmän järki-ihminen ja paljon realistisempi. En olisi vielä viitisen vuotta sitten uskonut, että näin käy, mutta minkäs teet. Tietenkin tunteetkin vielä ohjaavat jossain asioissa. Tiedostan kyllä sen, että olen epärealistinen joissakin vaatimuksissani itseäni ja toisia kohtaan. Joten en voi väittää, että nämä kaikki oireet olisivat jotain järkeviä ja realistisia asioita. Tai että vaativa persoona olisi jotenkin totaalisen järki-ihminen tai realisti. Eipä ihmiset ole mitään koneita, jotka tekevät aina kaiken oikein ja täydellisesti. Sitä vaan ei aina tahdo muistaa. Täysin realistinen ihminen varmasti muistaa, että meissä kaikissa on vikaa ja se pitää hyväksyä. Kukaan ei ole täydellinen... Paitsi minä. ;) Viimeiset kaksi sanaa oli sitten ihan huulenheittoa. Piti varmistaa, ettei joku kukkahattutäti saa hermoromahdusta kirjoituksestani.

        Sinulla on joku muu häiriö, mutta ei vaativa personallisuushäiriö. Vaativa persoona ei ole tunneihminen vaan hän on ....edellä mainitsemani kaltainen ja tälläinen...

        http://myrskykari.tripod.com/persoonallisuushairio.html#10


      • vaativa_vaatija
        lottismari kirjoitti:

        Sinulla on joku muu häiriö, mutta ei vaativa personallisuushäiriö. Vaativa persoona ei ole tunneihminen vaan hän on ....edellä mainitsemani kaltainen ja tälläinen...

        http://myrskykari.tripod.com/persoonallisuushairio.html#10

        Tunnen muutaman samasta häiriöstä kärsivää ja kyllä heilläkin ne tunteet siellä ovat mukana. Ja ovat tunneihmisiä joissakin määrin. En ole sinulle edes maininnut, minkälaisia oireita minulla on, mutta ihan miten vaan. Pystyt siis kumoamaan psykiatrien lausunnon? Ota myös huomioon se pikkuinen juttu, että meilläkin saattaa olla samaan aikaan muitakin juttuja, jotka vaikuttavat asiaan. Yhdellä ystävälläni on tämän lisäksi epävakaa persoonallisuushäiriö, joten voit sitten miettiä, että onko hän järki-ihminen vai toimiiko tunnetasolla. Ja minullakin on taustalla muutama juttu. Eikä kaikkien piirteiden tarvitse täyttyä saadakseen diagnoosin. Nuokin piirteet joita tuossa listassa lukee, täyttyvät suunnilleen kaikki minun tapauksessani. Mutta tietenkin sinä varmasti tiedät tämän asian minua paremmin. :)


      • dizel
        lottismari kirjoitti:

        Sinulla on joku muu häiriö, mutta ei vaativa personallisuushäiriö. Vaativa persoona ei ole tunneihminen vaan hän on ....edellä mainitsemani kaltainen ja tälläinen...

        http://myrskykari.tripod.com/persoonallisuushairio.html#10

        Hehee...Itse olen selkästi passiivis-aggressiivinen persoonallisuus...
        Kaiken muun hyvän lisäksi. (;


      • vaativa_vaatija
        dizel kirjoitti:

        Hehee...Itse olen selkästi passiivis-aggressiivinen persoonallisuus...
        Kaiken muun hyvän lisäksi. (;

        Minä taidan sitten olla epäsosiaalinen persoona. Sopii hyvin monet jutut meikäläiseen. Iik!


      • M.B.
        vaativa_vaatija kirjoitti:

        Tunnen muutaman samasta häiriöstä kärsivää ja kyllä heilläkin ne tunteet siellä ovat mukana. Ja ovat tunneihmisiä joissakin määrin. En ole sinulle edes maininnut, minkälaisia oireita minulla on, mutta ihan miten vaan. Pystyt siis kumoamaan psykiatrien lausunnon? Ota myös huomioon se pikkuinen juttu, että meilläkin saattaa olla samaan aikaan muitakin juttuja, jotka vaikuttavat asiaan. Yhdellä ystävälläni on tämän lisäksi epävakaa persoonallisuushäiriö, joten voit sitten miettiä, että onko hän järki-ihminen vai toimiiko tunnetasolla. Ja minullakin on taustalla muutama juttu. Eikä kaikkien piirteiden tarvitse täyttyä saadakseen diagnoosin. Nuokin piirteet joita tuossa listassa lukee, täyttyvät suunnilleen kaikki minun tapauksessani. Mutta tietenkin sinä varmasti tiedät tämän asian minua paremmin. :)

        Ajattelin kysymykselläni lähinnä sitä, että miten selität ikäänkuin muille vaativaa persoonallisuuttasi. Kommentoitko koskaan tai oletko kommentoinut koskaan, että olet vain realistinen ja järkevä?

        En niinkään niin syväluotaavasti sitä tarkoittanut kysyä, että kuinka tarkasti koet oikeasti itsesi, vaan siltä selittelylinjalta lähinnä... Aika monilla ihmisillä on se jokin heitto, jolla vastata kohtaamiinsa napinoihin. Jotkut jättävät asioita tekemättä silkkaa laiskuuttaan ja veistelevät olevansa niin hajamielisiä, esimerkiksi.

        Itse olen tosi kömpelö ja laitan sen suvereenisti hahmotushäiriön piikkiin toisinaan. Vaikka toheloisin ihan silkkaa keskittymisen puutettani :D


      • lottamari<3
        vaativa_vaatija kirjoitti:

        Tunnen muutaman samasta häiriöstä kärsivää ja kyllä heilläkin ne tunteet siellä ovat mukana. Ja ovat tunneihmisiä joissakin määrin. En ole sinulle edes maininnut, minkälaisia oireita minulla on, mutta ihan miten vaan. Pystyt siis kumoamaan psykiatrien lausunnon? Ota myös huomioon se pikkuinen juttu, että meilläkin saattaa olla samaan aikaan muitakin juttuja, jotka vaikuttavat asiaan. Yhdellä ystävälläni on tämän lisäksi epävakaa persoonallisuushäiriö, joten voit sitten miettiä, että onko hän järki-ihminen vai toimiiko tunnetasolla. Ja minullakin on taustalla muutama juttu. Eikä kaikkien piirteiden tarvitse täyttyä saadakseen diagnoosin. Nuokin piirteet joita tuossa listassa lukee, täyttyvät suunnilleen kaikki minun tapauksessani. Mutta tietenkin sinä varmasti tiedät tämän asian minua paremmin. :)

        No, kun nyt sanoit, että sinulla on taustalla muitakin häiriöitä, niin luultavasti kysymys on sekamuotoisesta persoonallisuushäiriöstä, mutta vaativa persoona minusta et ole.

        Vaativa persoonassa on hyvin selkeät piirteet ja epävakaa ei kuulu vaativaan persoonaan tietääkseni ollenkaan, ne eivät voi olla samaan aikaa, sillä ne kumoaisivat täysin toisensa. En tiedä kuka sinulle tai kumppanillesi on nämä diagnoosit antanut, mutta minusta ne eivät oikein vaikuta totuudenmukaisilta.

        Jos olet tunneihminen, niin voit olla epävakaa tai huomiohakuinen tmv, mutta vaativa persoona on tunne-elämältään kylmä ja empaatiton, kun taas epävakaa voi olla hyvinkin tunteikas ja tunteet heilahdella laidasta laitaan. Vaativa persoona pysyy tasaisen jäykkänä, mutta ärsyyntyy helpolla ja voi saada raivonpurkauksia. On hermostunut ja kärsimätön. Hän ei kykene empatiaan, mutta täyttää tunnollisesti hänelle asetetut tehtävät tai on ehdoton kieltäytyessään jostakin. Pitää tiukasti oman päänsä, hyvin uppiniskainen ja vaikea lähestyttävä. Yleensä älykäs, mutta tietyissä asioissa todella yksinkertainen, kontrollifriikki...

        En käy väittämään siitä mikä diagnoosi sinulle on annettu tai mitä kumppanillesi. Minulla on nämä tiedot ja sinä saat pitää omasi.


      • vaativa_vaatija
        M.B. kirjoitti:

        Ajattelin kysymykselläni lähinnä sitä, että miten selität ikäänkuin muille vaativaa persoonallisuuttasi. Kommentoitko koskaan tai oletko kommentoinut koskaan, että olet vain realistinen ja järkevä?

        En niinkään niin syväluotaavasti sitä tarkoittanut kysyä, että kuinka tarkasti koet oikeasti itsesi, vaan siltä selittelylinjalta lähinnä... Aika monilla ihmisillä on se jokin heitto, jolla vastata kohtaamiinsa napinoihin. Jotkut jättävät asioita tekemättä silkkaa laiskuuttaan ja veistelevät olevansa niin hajamielisiä, esimerkiksi.

        Itse olen tosi kömpelö ja laitan sen suvereenisti hahmotushäiriön piikkiin toisinaan. Vaikka toheloisin ihan silkkaa keskittymisen puutettani :D

        Eipä ole paljon tarvinnut selitellä, kun olen tällainen erakko. Läheiset siitä tietää, mutta muutamat lähinnä naureskelevat asialle. En ole oikeastaan koskaan selitellyt asiaa. Pystyn sen sanomaan suoraan, että olen todella vaativa ihminen. Työssä en ole sanonut mitään, mutta kyllähän fiksuimmat sen tajuavat, etten ihan normi työntekijä ole monien asioiden vuoksi. En oikeasti muista, että olisin koskaan sanonut tuolla tavalla, että olen vain järkevä tai realistinen. Jos se on sitten suorapuheisesta luonteestani kiinni, etten häpeä vaativuuttani. Jokaisen pitäisi vaatia itseltään täydellisyyttä. :D Voihan olla, että ennen tämän häiriön toteamista ja sen tajuamista olen voinutkin selitellä jotain. Tuli mieleen, että ehkä ennen tämän tiedostamista olen itselleni selitellyt, että tiettyjen asioiden vaatiminen on vain realismia ja järjen käyttöä.


      • M.B.
        vaativa_vaatija kirjoitti:

        Eipä ole paljon tarvinnut selitellä, kun olen tällainen erakko. Läheiset siitä tietää, mutta muutamat lähinnä naureskelevat asialle. En ole oikeastaan koskaan selitellyt asiaa. Pystyn sen sanomaan suoraan, että olen todella vaativa ihminen. Työssä en ole sanonut mitään, mutta kyllähän fiksuimmat sen tajuavat, etten ihan normi työntekijä ole monien asioiden vuoksi. En oikeasti muista, että olisin koskaan sanonut tuolla tavalla, että olen vain järkevä tai realistinen. Jos se on sitten suorapuheisesta luonteestani kiinni, etten häpeä vaativuuttani. Jokaisen pitäisi vaatia itseltään täydellisyyttä. :D Voihan olla, että ennen tämän häiriön toteamista ja sen tajuamista olen voinutkin selitellä jotain. Tuli mieleen, että ehkä ennen tämän tiedostamista olen itselleni selitellyt, että tiettyjen asioiden vaatiminen on vain realismia ja järjen käyttöä.

        Ehkä se täydellisyyden vaatiminen itseltä ja se, että kuinka rankasti sen saman vaatimuksen ulkoistaa muihin määrittelee sitä häiriöisyysastetta. Ja se jos ei niin heilahda sillä hetkellä kun huomaa jääneensä siinä täydellisyydentavoittelussa hiemaan kauemmas tavoitteesta..

        Oletko suorapuheisena huomannut, että olisi työympäristöön tarttunu jotkin tavoitteiden asettelut ja työmoraali yleensä? Uskaltaako muut "löysäillä" työpaikalla sun läsnäollessa? Vai saako pahasta silmästä..? :)


      • vaativa_vaatija
        lottamari<3 kirjoitti:

        No, kun nyt sanoit, että sinulla on taustalla muitakin häiriöitä, niin luultavasti kysymys on sekamuotoisesta persoonallisuushäiriöstä, mutta vaativa persoona minusta et ole.

        Vaativa persoonassa on hyvin selkeät piirteet ja epävakaa ei kuulu vaativaan persoonaan tietääkseni ollenkaan, ne eivät voi olla samaan aikaa, sillä ne kumoaisivat täysin toisensa. En tiedä kuka sinulle tai kumppanillesi on nämä diagnoosit antanut, mutta minusta ne eivät oikein vaikuta totuudenmukaisilta.

        Jos olet tunneihminen, niin voit olla epävakaa tai huomiohakuinen tmv, mutta vaativa persoona on tunne-elämältään kylmä ja empaatiton, kun taas epävakaa voi olla hyvinkin tunteikas ja tunteet heilahdella laidasta laitaan. Vaativa persoona pysyy tasaisen jäykkänä, mutta ärsyyntyy helpolla ja voi saada raivonpurkauksia. On hermostunut ja kärsimätön. Hän ei kykene empatiaan, mutta täyttää tunnollisesti hänelle asetetut tehtävät tai on ehdoton kieltäytyessään jostakin. Pitää tiukasti oman päänsä, hyvin uppiniskainen ja vaikea lähestyttävä. Yleensä älykäs, mutta tietyissä asioissa todella yksinkertainen, kontrollifriikki...

        En käy väittämään siitä mikä diagnoosi sinulle on annettu tai mitä kumppanillesi. Minulla on nämä tiedot ja sinä saat pitää omasi.

        En edelleenkään tuonut ilmi mitään oireita, joten mihin perustat sanomasi asiat? Pelkästään siihen, että sanoin joskus olleeni enemmän tunneihminen, mutta nykyisin aivan jotain muuta? Minkälainen on mielestäsi tunneihminen? Ei vaativa persoonallisuus ja vaikka tunne-elämän epävakaus kumoaisi toisiaan täysin. Se voisi viedä kärjen molemmista sairauksista ja vaikka tasapainottaa tilannetta. En missään vaiheessa sanonut, että minulla olisi samaan aikaan epävakaa persoonallisuus ja vaativa persoonallisuus. En puhunut itsestäni enkä kumppanistani, jota ei muuten edes ole tällä hetkellä. Puhuin ihan ystävästäni, tai no kaveri hän enemmänkin on. Niistä asioista voit tietenkin kiistellä hänet diagnosoineen psykiatrin kanssa.

        Juurihan sanoin, etten enää ole juurikaan tunneihminen. Miten oikein luit kirjoitustani? En missään muodossa ole huomionhakuinen persoona enkä epävakaa. Älä tee päätelmiä, kun et minua tippaakaan tunne. Tuossahan kuvasit minua aika hyvin: "Vaativa persoona pysyy tasaisen jäykkänä, mutta ärsyyntyy helpolla ja voi saada raivonpurkauksia. On hermostunut ja kärsimätön. Hän ei kykene empatiaan, mutta täyttää tunnollisesti hänelle asetetut tehtävät tai on ehdoton kieltäytyessään jostakin. Pitää tiukasti oman päänsä, hyvin uppiniskainen ja vaikea lähestyttävä. Yleensä älykäs, mutta tietyissä asioissa todella yksinkertainen, kontrollifriikki..." Kykenen kyllä empatiaan, jos haluan. Läheisiä kohtaan en kyllä osaa aina tuntea. Se on ihmeellinen asia. Tai jos en tunnekaan empatiaa muita kohtaan. Jos se onkin sitä, että tunnen sitä itseäni kohtaan, kun kuvittelen itseni toisen asemaan.

        Onko sinulla jotain alaan liittyvää koulutusta, vai mistä voit kaiken tämän päätellä ja vielä netin kautta? Et kai ole näitä kuuluisia "nettitohtoreita", jotka päättelevät muutamasta lauseesta henkilöiden diagnoosit tai "diagnoosit"?


      • vaativa_vaatija
        vaativa_vaatija kirjoitti:

        En edelleenkään tuonut ilmi mitään oireita, joten mihin perustat sanomasi asiat? Pelkästään siihen, että sanoin joskus olleeni enemmän tunneihminen, mutta nykyisin aivan jotain muuta? Minkälainen on mielestäsi tunneihminen? Ei vaativa persoonallisuus ja vaikka tunne-elämän epävakaus kumoaisi toisiaan täysin. Se voisi viedä kärjen molemmista sairauksista ja vaikka tasapainottaa tilannetta. En missään vaiheessa sanonut, että minulla olisi samaan aikaan epävakaa persoonallisuus ja vaativa persoonallisuus. En puhunut itsestäni enkä kumppanistani, jota ei muuten edes ole tällä hetkellä. Puhuin ihan ystävästäni, tai no kaveri hän enemmänkin on. Niistä asioista voit tietenkin kiistellä hänet diagnosoineen psykiatrin kanssa.

        Juurihan sanoin, etten enää ole juurikaan tunneihminen. Miten oikein luit kirjoitustani? En missään muodossa ole huomionhakuinen persoona enkä epävakaa. Älä tee päätelmiä, kun et minua tippaakaan tunne. Tuossahan kuvasit minua aika hyvin: "Vaativa persoona pysyy tasaisen jäykkänä, mutta ärsyyntyy helpolla ja voi saada raivonpurkauksia. On hermostunut ja kärsimätön. Hän ei kykene empatiaan, mutta täyttää tunnollisesti hänelle asetetut tehtävät tai on ehdoton kieltäytyessään jostakin. Pitää tiukasti oman päänsä, hyvin uppiniskainen ja vaikea lähestyttävä. Yleensä älykäs, mutta tietyissä asioissa todella yksinkertainen, kontrollifriikki..." Kykenen kyllä empatiaan, jos haluan. Läheisiä kohtaan en kyllä osaa aina tuntea. Se on ihmeellinen asia. Tai jos en tunnekaan empatiaa muita kohtaan. Jos se onkin sitä, että tunnen sitä itseäni kohtaan, kun kuvittelen itseni toisen asemaan.

        Onko sinulla jotain alaan liittyvää koulutusta, vai mistä voit kaiken tämän päätellä ja vielä netin kautta? Et kai ole näitä kuuluisia "nettitohtoreita", jotka päättelevät muutamasta lauseesta henkilöiden diagnoosit tai "diagnoosit"?

        Enkä muuten sanonut, että taustalla on muitakin "häiriöitä". Puhuin jutuista.


      • entajuuuuuu
        lottamari<3 kirjoitti:

        No, kun nyt sanoit, että sinulla on taustalla muitakin häiriöitä, niin luultavasti kysymys on sekamuotoisesta persoonallisuushäiriöstä, mutta vaativa persoona minusta et ole.

        Vaativa persoonassa on hyvin selkeät piirteet ja epävakaa ei kuulu vaativaan persoonaan tietääkseni ollenkaan, ne eivät voi olla samaan aikaa, sillä ne kumoaisivat täysin toisensa. En tiedä kuka sinulle tai kumppanillesi on nämä diagnoosit antanut, mutta minusta ne eivät oikein vaikuta totuudenmukaisilta.

        Jos olet tunneihminen, niin voit olla epävakaa tai huomiohakuinen tmv, mutta vaativa persoona on tunne-elämältään kylmä ja empaatiton, kun taas epävakaa voi olla hyvinkin tunteikas ja tunteet heilahdella laidasta laitaan. Vaativa persoona pysyy tasaisen jäykkänä, mutta ärsyyntyy helpolla ja voi saada raivonpurkauksia. On hermostunut ja kärsimätön. Hän ei kykene empatiaan, mutta täyttää tunnollisesti hänelle asetetut tehtävät tai on ehdoton kieltäytyessään jostakin. Pitää tiukasti oman päänsä, hyvin uppiniskainen ja vaikea lähestyttävä. Yleensä älykäs, mutta tietyissä asioissa todella yksinkertainen, kontrollifriikki...

        En käy väittämään siitä mikä diagnoosi sinulle on annettu tai mitä kumppanillesi. Minulla on nämä tiedot ja sinä saat pitää omasi.

        Mistä olet saanu sellasen käsityksen että vaativa persoona ei voi olla empaattinen? Eihän tässä nyt kyse oo mistään sosiopatiasta. Jopa narsisti osaa tuntea empatiaa. Miten pystyt tekemään vaativasta persoonasta sosiopaatin? Tollasta ei lue missään lähdetiedostoissa ettei kykene empatiaan. Vaativa persoonallisuus on vähän sama kun pakko-oireinen mutta vähän lievemmillä oireilla. Miten helkutissa saat niistä väännettyä epäempaatisen ihmisen?


    • vuosia takana

      Surullista että tätä ketjua lukiessani varmentui se mitä olen jo jonkun aikaa epäillyt, aviomiehellä on tuo nimenomainen vaativa persoonallisuus häiriö.
      kaikki kuvaukset ovat täsmälleen hänen käytöstä, josta olen saanut niin tarpeeksi.
      Hän on joustamaton, äärimmäisen itsepäinen,ylitarkka, pilkun viilaaja, mutta samalla saamaton,pakko-oireinen, saita, hän tekee kaikki asiat tarkkojen kaavojen mukaan, kaikki tavarat hän on järjestänyt millilleen ja kaikki minun tavarat ovat roskaa hänelle.hänen mielestään kaikki mitä minä teen on väärin tehty ja tulee tehtyä oikein vain jos hän itse tekee, ja kyse on siis yksinkertaisista joka päiväisistä asioista kuten päiväpeiton viikkaus iltaisin! ja jatkuen kaikkiin muihin asioihin.
      hän osaa myös olla todella julma, piikittelyllä joka on naamioitu muka vitsiksi,
      hän pesee käsiään joka välissä ja joka asia mihin minä kosken(täysin puhtailla käsillä) on hänen mielestään rasvainen ja likainen sen jälkeen, koska olen ilmeisesti aina likainen hänen mielestään(jopa juuri suihkusta tultuani). hän tekee asiat rasittavien tarkkojen kaavojen, ja toimintatapojen mukaan, ja mistään ei suostu joustamaan ja tekemään muutoksia vaan suuttuu jos niitä ehdotetaankin ja haukkuu minua hankalaksi kun ehdotan esim. että tänä jouluna toimisimme hieman eritavalla. kaupassa kauppakassien pakkaus on yksi tuskien taival, pakkaan aina ostokset väärin, jolloin hän pakkaa kaikki uudestaan. jos en edes rupea pakkaamaan, joudun odottamaan 5-10 min vähintään kassan perällä odottamassa kun hän pakko-oireisesti pakkaa ostokset aivan kuin pelaisi Tetrista, kaiken täytyy sopia millilleen kassiin suoraan ja muut ihmiset pukkaa päälle.
      Osaa olla kyllä rakastava ja ystävällinenkin, mutta viimeaikoina ne ovat menneet minulla kyllä kuuroille korville koska epäilen että koko ajan että kaiken ystävällisyyden takana on aina hänen oma hyvinvointi, ja on huomannut että olen kyrpiintynyt ja silloin en tee ruokaa, jalat pysyy ristissä yms. niin sitten ollaan pari päivää ystävällinen ja sen jälkeen sama meno jatkuu.
      En tiedä enää rakastaako edes minua oikeasti, luulen että jos rakastaa, jotain, niin vain sitä ajatusta siitä että kotona on naispuolinen ihminen, hoitamassa ne muutamat "naisten" työt mitä ei itse halua tai voi tehdä.
      vielä olen sinnitellyt, itse kun kuitenkin rakastan, ja toivon että olisin väärässä että hänkin rakastaa mutta toivo käy hyvin kapeaksi päivä päivältä.
      pariterapiaa olen miettinyt mutta luulen että sekin menisi siihen että minua syyteltäisiin joka asiasta, ja mitään ei selvisi. Itse en ole tietenkään täydellinen ja teen virheitä ja olen varmasti itsekin sanonut välillä jotain loukkaavaa hänelle suutuksissani, mutta hänen käytöksensä on aina asiaan nähden liioiteltua ja kaikki pikkujutut on maailmanloppu asioitakin vakavampaa, kun normaalisti ihminen saattaisi päästää ärräpään ja sen jälkeen nauretaan jommankumman mokalle, kun asialle ei enää mitään voi. esimerkkinä tästä, parvekkeen ovea avaessani eräs kesä, kahva jäi käteen, oli se ollut jo löysä monta viikkoa mutta tietenkin minä sen hajoitin silloin kun en osaa ovea avata oikein ja kaikki on nyt pilalla kun sitä ei saa kiinni ilman kahvaa ja valitusvirsi jatkui varmaan tunnin. asia by the way korjattiin seuraavanan päivänä kun soitin isännöitsijän korjaamaan kahvan, mutta sekin oli sitten väärin kun nyt se korjaajaäijä lampsii sieltä kengät jalassa sisälle ja matot likastuu ja sekin on sitten minun vika.
      Olen myös ruvennut huomamaan vuosien saatossa että hänen siskoilla sekä äidillä on täsmälleen samanlaisia piirteitä, olisiko sitten opittua toimintapaa.
      Joka tapauksessa aikuisen miehen ei kuulu vetää hissivittiä kaupassa nyrkkejä heilutellen muiden kuulleen, siitä syystä että heitin kaupan kuitin roskiin kassalla enkä säästänyt hänelle jotta hän voisi tarkistaa yhteistenostosten tarkan hinnan pennilleen, normaali ihminen olisi reagoinnut asiaan "no voi hitsi, no lasketaan sitten kotona noin summa" eikö?
      Muutosta on vaikea saada häntä tekemään kun itse ei ajattele tekevänsä mitään väärin vaan ajattelee itse tekevänsä vain kaiken oikein ja minun pitäisi tehdä niinkun hän sanoo ja asiat tulisi kuntoon.piste.
      hoh hoijaa..raja on tullut vastaan jo vuosi sitten mutta rakkaus häneen (ja niihin hyviin aikoihin) pitää kiinni hänessä. Vielä.
      Surullista on että näille ihmisille olisi ottaja ja puoliso mutta ajavat heidät pois omalla käytöksellään.

      • dizel

        Kuulostaa kertakaikkiaan fantastiselta ihmiseltä. :)
        Mutta pelkkä vaativa persoonallisuus tuo tuskin on...
        Eksällänikin oli jotain pakkomielteitä, miten asiat pitää hoitaa...Vaatteet piti olla juuri oikeilla paikoillaan ja muut tavarat, mutta sitten kun oltiin vähän aikaa näkemättä äijän kämppä olikin kuin pommin jäljiltä...Yhtäkkiä sillä järjestyksellä ei ollutkaan mitään väliä. Pikemminkin laskisin tuon toisen kontrollointiin...tai/ja pakko-oireisiin, jotka iskee varsinkin toisen ihmisen läsnäollessa.
        Toinen joutuu näin varomaan jokaista askeltaankin.

        Joten sanoisin, että voi viitata myös narsismiin...Jokainen narsku jonka olen tuntenut on ollut tarkka siitä, että toinen tekee täsmälleen, kuten hän haluaa...oli kyseessä, miten mitätön asia hyvänsä...Pääasia, että se asia liittyy häneen itseensä jollain tapaa. ( esim. ruokaostokset, asunnon järjestys yms. )


      • unelma_säleikkö
        dizel kirjoitti:

        Kuulostaa kertakaikkiaan fantastiselta ihmiseltä. :)
        Mutta pelkkä vaativa persoonallisuus tuo tuskin on...
        Eksällänikin oli jotain pakkomielteitä, miten asiat pitää hoitaa...Vaatteet piti olla juuri oikeilla paikoillaan ja muut tavarat, mutta sitten kun oltiin vähän aikaa näkemättä äijän kämppä olikin kuin pommin jäljiltä...Yhtäkkiä sillä järjestyksellä ei ollutkaan mitään väliä. Pikemminkin laskisin tuon toisen kontrollointiin...tai/ja pakko-oireisiin, jotka iskee varsinkin toisen ihmisen läsnäollessa.
        Toinen joutuu näin varomaan jokaista askeltaankin.

        Joten sanoisin, että voi viitata myös narsismiin...Jokainen narsku jonka olen tuntenut on ollut tarkka siitä, että toinen tekee täsmälleen, kuten hän haluaa...oli kyseessä, miten mitätön asia hyvänsä...Pääasia, että se asia liittyy häneen itseensä jollain tapaa. ( esim. ruokaostokset, asunnon järjestys yms. )

        Itselläni on vaativa persoonallisuushäiriö, mutta en sentään noin kamala ole. Sinun kumppanillasi taitaa olla se oikein kunnollinen pakko-oireinen häiriö OCD. Eli pahinta laatua. Itselläni on melko lievä tuohon verrattuna.


      • Tuttua tarinaa

        Kovin tutun oloista.

        Omalla puolisollani on jäykkä, tosikko, itsepäinen, ylitarkka, listojen laatija. Kaikki minun tekemiseni on enemmän tai vähemmän väärin.

        Pahinta on ärtyisyys. Jos asiat ei mene tarkalleen niin kuin hän on suunnitellut, ärsyyntyminen seuraa välitömästi. Kohde olen tietysti minä, minullahan ne kaikki puutteet ovat. Hänelle on täysin mahdotonta ymmärtää, että hän saattaisi itse tehdä virheen ja aiheuttaa ongelman, ei, se ei kertakaikkiaan ole mahdollista. Herkkähipiäisyys arvostelulle tekee asioista keskustelunkin mahdottomaksi. Hän sanoo kyllä, että meidän pitäisi keskustella suhteemme ongelmista, mutta se tarkoittaa vain minun epäkohtieni repostelua, hänen puutteistaan tai virheistää ei voi mainita sanaakaan, silloin keskustelu muuttuu kiukuksi minua kohtaan.

        Itselläni on vahva itsetunto ja pystyn elämään vaikka saankin koko ajan kuulla miten huonosti asiani hoidan ja miten huono ihminen olen. Raskastahan se usein on, mutta elämä on.

        Selvyyden vuoksi, minä olen mies ja minua terrorisoiva puolisoni nainen


      • unelma-säleikkö.
        Tuttua tarinaa kirjoitti:

        Kovin tutun oloista.

        Omalla puolisollani on jäykkä, tosikko, itsepäinen, ylitarkka, listojen laatija. Kaikki minun tekemiseni on enemmän tai vähemmän väärin.

        Pahinta on ärtyisyys. Jos asiat ei mene tarkalleen niin kuin hän on suunnitellut, ärsyyntyminen seuraa välitömästi. Kohde olen tietysti minä, minullahan ne kaikki puutteet ovat. Hänelle on täysin mahdotonta ymmärtää, että hän saattaisi itse tehdä virheen ja aiheuttaa ongelman, ei, se ei kertakaikkiaan ole mahdollista. Herkkähipiäisyys arvostelulle tekee asioista keskustelunkin mahdottomaksi. Hän sanoo kyllä, että meidän pitäisi keskustella suhteemme ongelmista, mutta se tarkoittaa vain minun epäkohtieni repostelua, hänen puutteistaan tai virheistää ei voi mainita sanaakaan, silloin keskustelu muuttuu kiukuksi minua kohtaan.

        Itselläni on vahva itsetunto ja pystyn elämään vaikka saankin koko ajan kuulla miten huonosti asiani hoidan ja miten huono ihminen olen. Raskastahan se usein on, mutta elämä on.

        Selvyyden vuoksi, minä olen mies ja minua terrorisoiva puolisoni nainen

        Et sinä tee asioita väärin, ja naisesi tietää sen ihan varmasti jollain tasolla. Minäkin tiedän sen, ettei muut tee asioita väärin. Tai siis tekevät, mutta eivät tee. :D Ota siitä nyt sitten selvää. Itse en pysty millään myöntämään, että teen asioita väärin. Syytän siis mielummin toista kaikesta. Tiedän tekeväni asioita väärin, ja se syö minua. Haluan olla täydellinen. Listojen tekeminen on elämä. Se ärtyisyys on tosiaan kamalaa. Sitä ei kestä itse eikä kukaan muukaan. Mistään ei osaa nauttia, kun pitää yrittää tehdä kaikesta täydellistä. Elämä jää jollain tasolla elämättä. Jollain tasolla kuitenkin uskon naisesi rakastavan sinua. Niin minäkin rakastan miestäni. Ei ole ihan helppo persoonallisuushäiriö. Ja onneksi sinulla on hyvä itsetunto. Omalla miehelläni ei ole, joten loukkaan häntä tahattomasti vähän väliä. En halua loukata, mutta niin siinä aina vaan käy.


    • dfghjk678

      Vaativa persoonallisuus diagnoosi on annettu myös eräälle ystävälleni. Hänessä ei ole mitään narsisti sairauteen liittyvää

      Sellaista se psykiatria tuntuu olevan. Heikolla hetkellä hyökätään kiinni ihmiseen ja laitetaan psyko pyörteeseen. Katsotaan miten ihminen kestää sen kieputuksen ja lätkästään diagnoosi kouraan viimetteeksi.
      Terveenä vahvana hetkenä sama ihminen ei usein saisi mitään diagnooseja.

      • LK

        Vaativa persoonallisuus ja narsistinen persoonallisuus on eri asioita.

        Mutta uskoisin että tuo ystäväsi voi tuolla diagnoosilla aika huoletta kyllä kieltäytyä hoidosta jos on itse sitä mieltä ettei kannata.


    • vaativaestynyt

      Minulla on estyneen persoonallisuushäiriön lisäksi vaativa. Ei sekamuotoinen vaan molemmat. Tällä yhdistelmällä ei tulisi kuuloonkaan loukata toisia tai vaatia näkyvästi muilta asioita.
      Tällöin vaativuus on täysin sisäänpäin kääntynyttä. Käristän itseäni kaikesta, mutta en halua antaa sen koskaan kohdistua toisiin tai pyrin välttämään sitä kaikin keinoin. Kärsin suurista ahdistuskohtauksista, joista monilla ei harmainta aavistustakaan.

      Ekstrovertit tai tunteettomat vaativat persoonallisuudet voivat olla varmaan kauheita muille.

      lottamarilla oli varmaan narsistisen ja vaativan yhdistelmä. Aika hirveä varmaan. Tosin sellainen voi olla vaikka tietynlainen aspergerikin, siis Sheldon Cooperin kaksoisolento.

      • LK

        "Tosin sellainen voi olla vaikka tietynlainen aspergerikin, siis Sheldon Cooperin kaksoisolento."

        Sheldon Cooper mainittu


    • exexex

      Kyllä on niin tutun kuuloisia juttuja ja kun näitä lueskelee, hiipii rintaan vieläkin tuska noista ajoista, kun monen monta muistoa tulee mieleen. Exälläni ei ollut pakko-oireita (käsien pesua, tarkistelua tms.) Diagnoosin hän sai psykiatrian lääkäriltä, lisänä myöskin työuupumus ja masennus.

      Jonkun teistä kirjoituksista tuolta nousi esiin juhlapyhät, meilläkin ne oli joka ikinen vuosi yhtä tuskaa. Joulu piti laittaa ja viettää tietyllä ja samalla tavalla vuodesta toiseen, Juhannus vietettiin joka vuosi samalla tavalla, puhumattakaan muista juhlapyhistä. Ja hänen tapansa oli se ainoa ja oikea, minun väärä jos muuta yritin joskus ehdottaa. Juhannuksena kun ei enää lapsemme syntymän jälkeen olisi niin huvittanut hänen sukulaistensa mökille lähteä juopottelua katsomaan, tästä kieltäydyttyäni seurasi viikon mykkäkoulu...Olin hänen mielestään tyhmä, niuhottaja, tiukkapipoinen, ahdasmielinen yms...

      Eräs tarina yhtenä vuotena kertonee paljon: Olin kieltäytynyt lähtemästä juhannuksena mökille viikkoa ennen ko. juhlaa. Tästä hermostuneena ex mökötti koko viikon, oli puhumatta kokonaan haukkumisensa jälkeen. Valmistelin sitten Juhannusta siinä viikon aikana sillä ajatuksella että itse olisin lasten kanssa kotona, nuorimmainen oli silloin n. 1.5 vuotias. Siivosin sisällä, siivosin autot, kävin kaupassa, hain juhannuskoivut, tein pihatyöt, kaikki tämä puolitoista vuotiaan roikkuessa lahkeessa, mieheni maatessa sohvalla itsepäisesti, hiljaa televisiota katsellen (tavallisesti hän katseli vähän televisiota). Mietin sitten viikonlopun koittaessa hiljaa mielessäni ettei hän ainakaan pysty nyt mistään enää sanomista keksimään kun kaikki oli tehty, mutta keksipä vain. Olin huono äiti kun en ollut viikon aikana lapsemme kanssa leikkinyt hiekkalaatikolla, hän oli seurannut koko viikon etteivät lelut olleet liikkuneet mihinkään...Eli tällainen henkilö keksii sen moittimisen aiheen vaikka kivenkolosta, jos ei muuta.

      Lottamari, kirjoitit paljon asiaa ja tunnistin sieltä suurimmaksi osaksi kaiken mitä kirjoitit, mutta jonkun toisen kommenttia kompaten olen kyllä sitä mieltä ettei aina kaikissa sairauksissa päde KAIKKI kirjoitetut oireet. Hänestä kyllä löytyy suunnilleen kaikki oireet, mutta yhteinen lapsemme on hänen silmäteränsä ja kaikki kaikessa, mutta tässäkin huomaa että hän on hyvin ylisuojeleva lapsen kanssa. Jokainen vanhempi on, mutta hänessä normaaliuden raja on ylitetty 10-0

      • Hurja sairaus/häiriö

        Lotta-mari, olet oikeassa.


      • lottamari<3

        Kuulostaa tutulta, ja vaikka kuinka hyvin olisit tehnyt, yrittänyt ja parhaasi kaiken eteen laittanut hän löytää sen pienimmänkin syyn varmasti mistä huomauttaa. Vaativa persoona nauttii toisten epäkohtien huomauttamisesta, tutkii suurinpiirtein suurennuslasin kanssa, että pääsee huomauttamaan. Huomautuksen tarkoituksena ei ole asioiden parantaminen tai toiselle tehtävä hyöty vaan kateus toisen yrittämistä ja osaamista kohtaan. Hän haluaa heti latistaa toisen onnistumista ja aliarvioida ja mitätöidä toisen uurastuksen surkeana saavutuksena. Vaativalta ei saa kannustusta ja tukea, ei rohkaisua eikä apua.

        Tuo ylihuolehtivuus on tosiaan totta, mutta se ei liity empatiaan vaan siihen, että lapsi on HÄNEN ja tavallaan hän OMISTUKSESSAAN. Jos lapsi pärjää ja on hyvä ja hän suoriutuu kaikesta hyvin vaativa persoona huomioi häntä, mutta jos lapsi sairastuu tai hän ei pärjää on hän vaativalle kuin ilmaa, eikä hän ole kiinnostunut lapsesta.

        Tuo normaaliuden rajan ylittyminen luultavasti on sitä hänen oman egonsa rajaisuutta, jossa hän näkee lapsen omana jatkeenaan, jota huomioimalla hän kokee itsekin tulevansa huomioiduksi paremmin. En tiedä ymmärsitkö, mutta lapsensa kautta hän voi saavuttaa samanlaista "järjestelmällistä" täydellisyyden tavoittelun tunnetta johon koittaa lapsensa "mapittaa" ja ohjata ja tehdä lapsestaan HÄNEN kaltaisensa omien täydellisten "oppiensa" mukaan.

        Tätä on hieman vaikea selittää, mutta ymmärrän sinua täysin omakohtaisen kokemukseni perusteella.


      • lottamari<3
        Hurja sairaus/häiriö kirjoitti:

        Lotta-mari, olet oikeassa.

        Ja, nimimerkkini on lottamari


    • sfdghjkmljhgfhjkjh

      Voi voi lottamari

      • yxex

        Usko alkaa kun tieto loppuu.


      • lottamari<3

        Sinun mielestäsi kysymys on siis sairaudesta vai mitä tässä yrität sanoa? Kuka meistä on persoonaltaan täysin "terve"? Onko kysymys myöskään häiröstä vai vaan luonteenpiirteestä, jossa on kyvyttömyyttä käsitellä tunteita puuttuvan tai vajaan tunneälyn vuoksi kuten kaikissa "luonnehäiriöissä"?

        Persoonallisuushäirö on sanana tai ominaisuutena jo sellainen käsite, josta voidaan olla montaa mieltä onko kyseessä häiriö vaiko ennemminkin luonteenpiirre. Oma kokemukseni nimenomaan on se, että kysymyksessä tuskin on sellainen häiriö, joka voitaisiin parantaa. Luonne on luonne ja siihen voi tulla häiriöitä, mutta minusta vaativapersoonallisuus on enemmänkin luonneominaisuus samoin kuin muutkin ns persoonallisuushäiröt. Niitä voi olla todella vaikea lähteä muuttamaan tai jos kysymys on sairaanloisesta mielenhäiriöstä, niin siihen on olemassa terapioita jos jonkinlaisia.

        Olen tietysti radikaali näissä asioissa ja ajattelen hieman toisella tavalla kuin perinteiset asiantuntijat.

        Milon on varmasti oikeassa ja niin ovat monet muutkin asiantuntijat, mutta kysymys ei ole normaalista sairaaloisesta ahdistuneisuushäiröstä, jos niin luulet joka meille kaikille saattaa jossain elämämme vaikeassa tilanteessa tulla vaan kyse on valikoituneesta luonteenpiirreominaisuudesta.


      • lottamari<3
        yxex kirjoitti:

        Usko alkaa kun tieto loppuu.

        Sinäkin siinä nuttuhuttu :)

        Kuka lopultakaan tietää totuutta? Asiantuntijoita eivät ole vain professorit ja tutkijat. Monella maallikollakin on sama asiantuntemus oman kokemuksensa kautta hankittu.


      • yxex
        lottamari<3 kirjoitti:

        Sinun mielestäsi kysymys on siis sairaudesta vai mitä tässä yrität sanoa? Kuka meistä on persoonaltaan täysin "terve"? Onko kysymys myöskään häiröstä vai vaan luonteenpiirteestä, jossa on kyvyttömyyttä käsitellä tunteita puuttuvan tai vajaan tunneälyn vuoksi kuten kaikissa "luonnehäiriöissä"?

        Persoonallisuushäirö on sanana tai ominaisuutena jo sellainen käsite, josta voidaan olla montaa mieltä onko kyseessä häiriö vaiko ennemminkin luonteenpiirre. Oma kokemukseni nimenomaan on se, että kysymyksessä tuskin on sellainen häiriö, joka voitaisiin parantaa. Luonne on luonne ja siihen voi tulla häiriöitä, mutta minusta vaativapersoonallisuus on enemmänkin luonneominaisuus samoin kuin muutkin ns persoonallisuushäiröt. Niitä voi olla todella vaikea lähteä muuttamaan tai jos kysymys on sairaanloisesta mielenhäiriöstä, niin siihen on olemassa terapioita jos jonkinlaisia.

        Olen tietysti radikaali näissä asioissa ja ajattelen hieman toisella tavalla kuin perinteiset asiantuntijat.

        Milon on varmasti oikeassa ja niin ovat monet muutkin asiantuntijat, mutta kysymys ei ole normaalista sairaaloisesta ahdistuneisuushäiröstä, jos niin luulet joka meille kaikille saattaa jossain elämämme vaikeassa tilanteessa tulla vaan kyse on valikoituneesta luonteenpiirreominaisuudesta.

        Persoonallisuushäiriö taitaa olla häiriö henkilökohtaisessa mielikuva-yhteydessä, vähän niinkuin häiriö kansainvälisessä kuväyhteydessä TV.ssä. Parannettavissa siis. :)

        Asiantuntijoista tuli mieleeni kysymys; kuka mahtaa olla se kaikkein oikeimmissa olevin asiantuntija(?) *Hoh, minä tietysti* ;D


      • yxex
        lottamari<3 kirjoitti:

        Sinäkin siinä nuttuhuttu :)

        Kuka lopultakaan tietää totuutta? Asiantuntijoita eivät ole vain professorit ja tutkijat. Monella maallikollakin on sama asiantuntemus oman kokemuksensa kautta hankittu.

        Täällähän minä. Intoudun välillä jaarittamaan :)

        Olen tavannut muutamia vanhuksia jotka ovat nähneet sodan kauhut ja muitakin kolhuja roppakaupalla. Silti he ovat sanoneet, että tuli eletyksi ihan hyvä ja mielenkiintoinen elämä. Ainakin heillä on elämän varrella kehittynyt kyky käsitellä tunteitaan. Antaa anteeksi. Olla kiitollinen hyvästä ja pahasta.


      • djnvkmwrfnkcekefkl
        lottamari<3 kirjoitti:

        Sinun mielestäsi kysymys on siis sairaudesta vai mitä tässä yrität sanoa? Kuka meistä on persoonaltaan täysin "terve"? Onko kysymys myöskään häiröstä vai vaan luonteenpiirteestä, jossa on kyvyttömyyttä käsitellä tunteita puuttuvan tai vajaan tunneälyn vuoksi kuten kaikissa "luonnehäiriöissä"?

        Persoonallisuushäirö on sanana tai ominaisuutena jo sellainen käsite, josta voidaan olla montaa mieltä onko kyseessä häiriö vaiko ennemminkin luonteenpiirre. Oma kokemukseni nimenomaan on se, että kysymyksessä tuskin on sellainen häiriö, joka voitaisiin parantaa. Luonne on luonne ja siihen voi tulla häiriöitä, mutta minusta vaativapersoonallisuus on enemmänkin luonneominaisuus samoin kuin muutkin ns persoonallisuushäiröt. Niitä voi olla todella vaikea lähteä muuttamaan tai jos kysymys on sairaanloisesta mielenhäiriöstä, niin siihen on olemassa terapioita jos jonkinlaisia.

        Olen tietysti radikaali näissä asioissa ja ajattelen hieman toisella tavalla kuin perinteiset asiantuntijat.

        Milon on varmasti oikeassa ja niin ovat monet muutkin asiantuntijat, mutta kysymys ei ole normaalista sairaaloisesta ahdistuneisuushäiröstä, jos niin luulet joka meille kaikille saattaa jossain elämämme vaikeassa tilanteessa tulla vaan kyse on valikoituneesta luonteenpiirreominaisuudesta.

        Luonteenpiirre on myös luonteenpiirre, jos se kumpuaa samoista asioista kuin jotkut vakavat mielenhäiriöt. Ei se sen kummallisempaa ole
        A-klusteri on skitsofreniatyyppisten personoiden aluetta.
        C-klusteri on ahdistuneisuustyyppisten personoiden aluetta ja
        B-klusteri? En tiedä. Maanis-depressiivisyyttäkö?

        Et silleen...


      • LK
        djnvkmwrfnkcekefkl kirjoitti:

        Luonteenpiirre on myös luonteenpiirre, jos se kumpuaa samoista asioista kuin jotkut vakavat mielenhäiriöt. Ei se sen kummallisempaa ole
        A-klusteri on skitsofreniatyyppisten personoiden aluetta.
        C-klusteri on ahdistuneisuustyyppisten personoiden aluetta ja
        B-klusteri? En tiedä. Maanis-depressiivisyyttäkö?

        Et silleen...

        Tämmöinen epävirallinen luokittelu on olemassa:
        A = mad
        B = bad
        C = sad

        B-ryhmään kai liitetään tietty epävakaus mutta kun siihen kuuluu epäsosiaalinen, narsistinen, huomiohakuinen ja epävakaa persoonallisuus niin en nyt tiedä liittyykö noihin kaikkiin varsinaista epävakautta siinä mielessä. Ehkä sitten, varmaan vähän siitä kiinni mitä sillä tarkoittaa.


      • 6+8=14
        yxex kirjoitti:

        Persoonallisuushäiriö taitaa olla häiriö henkilökohtaisessa mielikuva-yhteydessä, vähän niinkuin häiriö kansainvälisessä kuväyhteydessä TV.ssä. Parannettavissa siis. :)

        Asiantuntijoista tuli mieleeni kysymys; kuka mahtaa olla se kaikkein oikeimmissa olevin asiantuntija(?) *Hoh, minä tietysti* ;D

        "Asiantuntijoista tuli mieleeni kysymys; kuka mahtaa olla se kaikkein oikeimmissa olevin asiantuntija(?) *Hoh, minä tietysti* ;D "

        niin kannattaa muistaa että kukin ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija...kukaan ihminen ei mahdu mihinkään valmiisiin kaavoihin, vaikka oliskin jotkin krtiteerit...kun kaikki vaikuttaa kaikkeen...

        menneisyys, nykyinen elämäntilanne, ympärillä olevat ihmiset, omat voimavarat, fyysiset ominaisuudet, tapa reagoida jne...

        Moni häiriöinenkin voi omasta mielestään elää täyttä elämää...ja olla tyytyväinen itseensä ja elämäänsä eikä häiritse olemassaolollaan sen kummemmin ketään, vaikka omituinen oliskin...

        ongelmia tulee vasta kun tulee joku joka sanoo, hei sinä olet ihan vääränlainen, elä ja ole niinkuin minä sanon...niin olet normaali...(samanlainen kuin minä)...mutta mistä pirusta sanojakaan tietää mitä on normaali...siinä elämäntilanteessa jossa toinen elää niillä resursseilla mitä hänellä on...


      • yxex
        6+8=14 kirjoitti:

        "Asiantuntijoista tuli mieleeni kysymys; kuka mahtaa olla se kaikkein oikeimmissa olevin asiantuntija(?) *Hoh, minä tietysti* ;D "

        niin kannattaa muistaa että kukin ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija...kukaan ihminen ei mahdu mihinkään valmiisiin kaavoihin, vaikka oliskin jotkin krtiteerit...kun kaikki vaikuttaa kaikkeen...

        menneisyys, nykyinen elämäntilanne, ympärillä olevat ihmiset, omat voimavarat, fyysiset ominaisuudet, tapa reagoida jne...

        Moni häiriöinenkin voi omasta mielestään elää täyttä elämää...ja olla tyytyväinen itseensä ja elämäänsä eikä häiritse olemassaolollaan sen kummemmin ketään, vaikka omituinen oliskin...

        ongelmia tulee vasta kun tulee joku joka sanoo, hei sinä olet ihan vääränlainen, elä ja ole niinkuin minä sanon...niin olet normaali...(samanlainen kuin minä)...mutta mistä pirusta sanojakaan tietää mitä on normaali...siinä elämäntilanteessa jossa toinen elää niillä resursseilla mitä hänellä on...

        Niin se on, mistään pirusta emme voi tietää omaa viallisuus-astettamme. Olemme eläneet itsemme kanssa läpi elämän ja 'viat' meissä tuntuvat normaaleilta itseemme kuuluvilta. Kaikkein parasta suhtautumistapaa narsismikeskustelussa saattaa edustaa kommentoijan kyky ottaa huomioon se mahdollisuus että hän saattaa olla uhri ja narsisti, ja vieläpä samanaikaisesti.

        Jos kokee itsensä enkeliksi, näkee muut helposti demoneina, niin oudosti mielemme toimii. Vasta kun kohdalle osuu peili, mistä ei pysty katsomaan ohi, tuo oman enkeliyden illuusio katoaa, ja kipeäähän se tekee.

        Toisaalta, kivulla on kasvattava vaikutus ;)


      • 5+15=20
        yxex kirjoitti:

        Niin se on, mistään pirusta emme voi tietää omaa viallisuus-astettamme. Olemme eläneet itsemme kanssa läpi elämän ja 'viat' meissä tuntuvat normaaleilta itseemme kuuluvilta. Kaikkein parasta suhtautumistapaa narsismikeskustelussa saattaa edustaa kommentoijan kyky ottaa huomioon se mahdollisuus että hän saattaa olla uhri ja narsisti, ja vieläpä samanaikaisesti.

        Jos kokee itsensä enkeliksi, näkee muut helposti demoneina, niin oudosti mielemme toimii. Vasta kun kohdalle osuu peili, mistä ei pysty katsomaan ohi, tuo oman enkeliyden illuusio katoaa, ja kipeäähän se tekee.

        Toisaalta, kivulla on kasvattava vaikutus ;)

        "Kaikkein parasta suhtautumistapaa narsismikeskustelussa saattaa edustaa kommentoijan kyky ottaa huomioon se mahdollisuus että hän saattaa olla uhri ja narsisti, ja vieläpä samanaikaisesti"

        Niin mutta siltikin erottaisin narsistisen persoonallisuushäiriön...omaksi ryhmäkseen...koska se "vika" on persoonassa...tavassa olla vuorovaikutuksessa...ei osaa asettua toisen asemaan...ymmärrä miltä toisesta tuntuu...

        vaikka toki uhrikin voi reagoida narsistisella tavalla kokemiinsa joko todellisiin tai kuviteltuihin loukkauksiin minuuttaan kohden....

        " Narsistista loukkausta on kaikki sellainen, minkä ihminen kokee tuhoavan tai mitätöivän minuuttaan joko konkreettisesti tai symbolisesti. Mitä tärkeämpiin tai haavoittuvampiin minuuden osiin loukkaus sattuu, sitä kipeämpi se on ja sitä suurempi on raivo. Vähemmän tärkeitten osien loukkaukset ovat yhdentekevämpiä, eivätkä vahvat minuuden osat ole loukattavissa lainkaan."

        Mutta totta sekin, ettei meistä kukaan ole täysin narsismista vapaa ihminen...sen negatiivisessakaan mielessä...unohtamatta sitä posiitivistakin näkökulmaa...

        Mitä taas tulee uhrinarsistiin...ajattelisin hänen olevan nph...joka heijastaa oman "vikansa" toiseen...

        Kun taas "oikeat" uhrit kykenevät kyllä tarkastelemaan kriittisesti itseään, myöntämään omat heikot kohtansa...väärin tekemisensä ja miettimään omaa osuuttaan tapahtumiin...mihin "aito" narsisti (nph) ei koskaan kykene...

        Noh...enkeliksi en itseäni ole koskaan kokenut...mutta en ole koskaan kohdannut/nähnyt demoniakaan...minun "narsistinikin" oli vain ihminen...

        mutta joo...elänkin sitä taviksen elämää...ns. jalat maassa...maailmassa
        jossa elää vain ihmisiä...siitäkin huolimatta, että maailma/elämä on mitä on...joskus hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa...


      • dazu
        LK kirjoitti:

        Tämmöinen epävirallinen luokittelu on olemassa:
        A = mad
        B = bad
        C = sad

        B-ryhmään kai liitetään tietty epävakaus mutta kun siihen kuuluu epäsosiaalinen, narsistinen, huomiohakuinen ja epävakaa persoonallisuus niin en nyt tiedä liittyykö noihin kaikkiin varsinaista epävakautta siinä mielessä. Ehkä sitten, varmaan vähän siitä kiinni mitä sillä tarkoittaa.

        Jos tarkoittaa impulsiivisuutta, tai persoonan heikkoutta sana sopii. Epävakaushan tulee lopulta äärimmäisestä impulsiivisuudesta minkä jälki sitten peitellään mm. dissosiaatiolla ja jatkuvilla splitteillä, tyyliin "nyt mulla on sellainen päivä, että tykkään miehistä, joilla on oranssi solmio ja muun värisillä solmioilla olevat on kaikki pahoja ja vaan oranssilla solmiolla on hyviä ja muun värisillä solmiolla joutuu mun uhriksi ja eiku, hei nyt mulla onkin sellainen päivä, että pitää olla vihreet solmiot kaikilla miehillä ja mä en ole oikeasti koskaan pitänytkään niistä, joilla on oranssi solmio ja jos joku muistaakin, että olen joskus pitänyt oranssia solmiota pitävistä, niin joutuu mun uhriksi".


    • doidididididididi

      Ei hahahahaha..että naurattaa jotta jollekkin on epänormaalia että haluaa parisuhteessa seksiä ja se on narsismin merkki? Ja osaa "näytellä" läheisyyttä..????? Mitä? Parisuhteessa seksiä ja läheisyyttä...vittu et on epänormaalia.

    • dazu

      Vaativa persoonallisuushäiriö ei ole ollenkaan persoonallisuushäiriö, vaan kyseessä on luonneneuroosi.
      Sisäisesti tällainen henkilö eroaa huomattavasti narsistista, eikä ole ollenkaan pahantahtoinen, tai erityisen ilkeä. Vaativa persoonallisuus onkin paremminkin ärsyttävä ja rasittava kumppani, kuin paha, ilkeä ja kiero.
      Kyse on täysin suhteeseen kykenevistä ja kumppania huomioivista henkilöistä.

      • shittiä taaaaaaaas

        Älä puhu paskaa... miksi sen diagnoosi nimi sitten on vaativa PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ.. ja kuuluu tautiluokituksessa persoonallisuushäiriöiden luokkaaa?

        Taas joku koti psykiatri tulkitsee asioita vähän omaan tyyliinsä.. jep.. usko vaan niin itse mutta älä syötä vääräuskoisuuttas täällä eteenpäin. varmista oletuksesi ensiksi psykiatrilta,


      • dazu
        shittiä taaaaaaaas kirjoitti:

        Älä puhu paskaa... miksi sen diagnoosi nimi sitten on vaativa PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ.. ja kuuluu tautiluokituksessa persoonallisuushäiriöiden luokkaaa?

        Taas joku koti psykiatri tulkitsee asioita vähän omaan tyyliinsä.. jep.. usko vaan niin itse mutta älä syötä vääräuskoisuuttas täällä eteenpäin. varmista oletuksesi ensiksi psykiatrilta,

        En puhu p*skaa. Vaativalla persoonallisuudella ei ole mitään tekemistä persoonallisuushäiriöiden, tai narsismin kanssa. Tää on ihan perustietoa. Jos lukisit vähän tarkemmin niitä listauksiasi, niin huomaisit, että vaativa kuuluu C-ryhmän häiriöihin, kun ns. oikeat persoonaallisuushäiriöt ovat B-ryhmä. B-ryhmän häiriöt ovat sukua narsismille, eikä vaativa kuulu niihin.

        Vaativa on sisäisesti täysin erilainen häiriö kuin B-ryhmän häiriöt. B-ryhmän häiriöissä on erilaiset defenssit, kuin vaativassa.
        B-ryhmän henkilöt kuvittelevat itsensä kaikkivoipaiksiksi, ovat impulsiivisia ja heidän persoonallisuutensa on heikko.
        Kun B-ryhmän häiriöisten defenssit kohdistuvat lähinnä ulkoiseen ja toisten ihmisten kontrollointiin ja kiusaamiseen, vaativan defenssit kohdistuvaan häneen itseensä ja omien impulssiensa hilltisemiseen.

        Vaativa persoonallisuus on varsin kiltti ihminen ja se, että vaativa liitetään keskusteluihin narsismista on täydellistä asiantuntemattomuutta. Vaativassa persoonallisuudessa on kyse pakko-oireisesta neuroosista luonteen tasolle menneenä, eli vaativa on pakkoneurootikko, mutta vaativan ero pelkkään pakkoneuroosiin on siinä, että vaativa kohdistaa vaativuutensa myös muihin, kun pakkoneurootikko kohdistaa vaativuuden vain itseensä.

        B-ryhmän ulkopuolelta ainoastan A-ryhmään kuuluva paranoidinen persoonallisuus on lähellä narsismia. Paranoidinen poikkeaa narsistisesta siinä mielessä, että paranoidinen on syvemmin vammautunut, kuin narsistinen.


      • dazu
        shittiä taaaaaaaas kirjoitti:

        Älä puhu paskaa... miksi sen diagnoosi nimi sitten on vaativa PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ.. ja kuuluu tautiluokituksessa persoonallisuushäiriöiden luokkaaa?

        Taas joku koti psykiatri tulkitsee asioita vähän omaan tyyliinsä.. jep.. usko vaan niin itse mutta älä syötä vääräuskoisuuttas täällä eteenpäin. varmista oletuksesi ensiksi psykiatrilta,

        Kyseessähän tässä väitteessäni ei ole oletuksesta ja varmistukset on tehty moneen kertaan aika päiviä sitten.


      • dazu
        dazu kirjoitti:

        En puhu p*skaa. Vaativalla persoonallisuudella ei ole mitään tekemistä persoonallisuushäiriöiden, tai narsismin kanssa. Tää on ihan perustietoa. Jos lukisit vähän tarkemmin niitä listauksiasi, niin huomaisit, että vaativa kuuluu C-ryhmän häiriöihin, kun ns. oikeat persoonaallisuushäiriöt ovat B-ryhmä. B-ryhmän häiriöt ovat sukua narsismille, eikä vaativa kuulu niihin.

        Vaativa on sisäisesti täysin erilainen häiriö kuin B-ryhmän häiriöt. B-ryhmän häiriöissä on erilaiset defenssit, kuin vaativassa.
        B-ryhmän henkilöt kuvittelevat itsensä kaikkivoipaiksiksi, ovat impulsiivisia ja heidän persoonallisuutensa on heikko.
        Kun B-ryhmän häiriöisten defenssit kohdistuvat lähinnä ulkoiseen ja toisten ihmisten kontrollointiin ja kiusaamiseen, vaativan defenssit kohdistuvaan häneen itseensä ja omien impulssiensa hilltisemiseen.

        Vaativa persoonallisuus on varsin kiltti ihminen ja se, että vaativa liitetään keskusteluihin narsismista on täydellistä asiantuntemattomuutta. Vaativassa persoonallisuudessa on kyse pakko-oireisesta neuroosista luonteen tasolle menneenä, eli vaativa on pakkoneurootikko, mutta vaativan ero pelkkään pakkoneuroosiin on siinä, että vaativa kohdistaa vaativuutensa myös muihin, kun pakkoneurootikko kohdistaa vaativuuden vain itseensä.

        B-ryhmän ulkopuolelta ainoastan A-ryhmään kuuluva paranoidinen persoonallisuus on lähellä narsismia. Paranoidinen poikkeaa narsistisesta siinä mielessä, että paranoidinen on syvemmin vammautunut, kuin narsistinen.

        Vaativassa persoonallisuudessa peroonallisuus sinänsä on suhteellisen terve, mutta henkilöllä on ylikiereä yliminä. B-ryhmän häiriöissä yliminä joko kokonaan puuttuu, tai on heikko. Samoin B-ryhmän häiriöissä persoonallisuus joko kokonaan puuttuu, tai on heikko.


      • näin on
        dazu kirjoitti:

        En puhu p*skaa. Vaativalla persoonallisuudella ei ole mitään tekemistä persoonallisuushäiriöiden, tai narsismin kanssa. Tää on ihan perustietoa. Jos lukisit vähän tarkemmin niitä listauksiasi, niin huomaisit, että vaativa kuuluu C-ryhmän häiriöihin, kun ns. oikeat persoonaallisuushäiriöt ovat B-ryhmä. B-ryhmän häiriöt ovat sukua narsismille, eikä vaativa kuulu niihin.

        Vaativa on sisäisesti täysin erilainen häiriö kuin B-ryhmän häiriöt. B-ryhmän häiriöissä on erilaiset defenssit, kuin vaativassa.
        B-ryhmän henkilöt kuvittelevat itsensä kaikkivoipaiksiksi, ovat impulsiivisia ja heidän persoonallisuutensa on heikko.
        Kun B-ryhmän häiriöisten defenssit kohdistuvat lähinnä ulkoiseen ja toisten ihmisten kontrollointiin ja kiusaamiseen, vaativan defenssit kohdistuvaan häneen itseensä ja omien impulssiensa hilltisemiseen.

        Vaativa persoonallisuus on varsin kiltti ihminen ja se, että vaativa liitetään keskusteluihin narsismista on täydellistä asiantuntemattomuutta. Vaativassa persoonallisuudessa on kyse pakko-oireisesta neuroosista luonteen tasolle menneenä, eli vaativa on pakkoneurootikko, mutta vaativan ero pelkkään pakkoneuroosiin on siinä, että vaativa kohdistaa vaativuutensa myös muihin, kun pakkoneurootikko kohdistaa vaativuuden vain itseensä.

        B-ryhmän ulkopuolelta ainoastan A-ryhmään kuuluva paranoidinen persoonallisuus on lähellä narsismia. Paranoidinen poikkeaa narsistisesta siinä mielessä, että paranoidinen on syvemmin vammautunut, kuin narsistinen.

        se on PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ.. ja silloin rankaan sen persoonallisuushäiriöksi..neurooseja on esim. masennus, yleinen ahdistuneisuushäiriö ja paniikkihäiriö..

        persoonallisuushäiriöt ei ole tavallaan mt ongelmia... ne ovat persoonallisuuden vääristymiä... ja koska siinäkin diagnoosissa on loppuliite persoonallisuushäiriö niin se sitä myös on. masennus on neuroosien ryhmään kuuluva.. ja siinä ei ole loppuliitettä persoonallisuushäiriö koska se ei ole sitä.. depressio persoonallisuushäiriö niinkö susta neropatti..?

        turha kiistellä siinä on persoonallisuushäiriö loppuliite joten se myös sitä on. en muuta mielipidettäni jos diagnoosi nimeke ei muutu. piste.


      • dazu
        näin on kirjoitti:

        se on PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ.. ja silloin rankaan sen persoonallisuushäiriöksi..neurooseja on esim. masennus, yleinen ahdistuneisuushäiriö ja paniikkihäiriö..

        persoonallisuushäiriöt ei ole tavallaan mt ongelmia... ne ovat persoonallisuuden vääristymiä... ja koska siinäkin diagnoosissa on loppuliite persoonallisuushäiriö niin se sitä myös on. masennus on neuroosien ryhmään kuuluva.. ja siinä ei ole loppuliitettä persoonallisuushäiriö koska se ei ole sitä.. depressio persoonallisuushäiriö niinkö susta neropatti..?

        turha kiistellä siinä on persoonallisuushäiriö loppuliite joten se myös sitä on. en muuta mielipidettäni jos diagnoosi nimeke ei muutu. piste.

        Taidat olla skitsofreenikko, kun olet luonut oman psykologisen luokitteluntulkintasi, millä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
        Pyrit teennäisesti luomaan vauva-aikaisen riippuvuussuhteen välillemme tässä keskustelussa, vääristäen kommunikoinnin siten, että olet vanhempi, josta minä olen vauvana riippuvainen.
        Sönkötät täyttä p*skaa, jotta puuttuisin näkemykseesi ja sinulle syntyisi illuusio siitä, olen sinusta riippuvainen, jolloin koet itsesi kaikkivoipaiseksi ja saat seksuaalisen tyydytyksen. Mene hoitoon.

        Sellaista häiriötä, minä sinä koet vaativan persoonallisuuden, ei ole olemassa

        Masennusta on myös psykoottista. Neurooseissa on myös luonteita, jotka ovat neuroottisia. Neuroottiset luonteet omaavat takertumaa 12-24kk ikään siinä, kun persoonallisuushäiriöt(B-ryhmä) omaavat takertuman 6-12kk ikään.
        Neuroottinen masennus omaa myös takertuman 12-24kk ikään ja psykoottinen masennus omaa takertuman 0-6kk ikään...


      • dazu
        näin on kirjoitti:

        se on PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ.. ja silloin rankaan sen persoonallisuushäiriöksi..neurooseja on esim. masennus, yleinen ahdistuneisuushäiriö ja paniikkihäiriö..

        persoonallisuushäiriöt ei ole tavallaan mt ongelmia... ne ovat persoonallisuuden vääristymiä... ja koska siinäkin diagnoosissa on loppuliite persoonallisuushäiriö niin se sitä myös on. masennus on neuroosien ryhmään kuuluva.. ja siinä ei ole loppuliitettä persoonallisuushäiriö koska se ei ole sitä.. depressio persoonallisuushäiriö niinkö susta neropatti..?

        turha kiistellä siinä on persoonallisuushäiriö loppuliite joten se myös sitä on. en muuta mielipidettäni jos diagnoosi nimeke ei muutu. piste.

        Paniikkihäiriö muuten liittyy neurooseja varhaisempiin häiriöihin ja sitä esiintyy dissosiaation yhteydessä, eli käytännössä narsisteilla ja psykoottisilla.


      • 20+19=39
        dazu kirjoitti:

        Taidat olla skitsofreenikko, kun olet luonut oman psykologisen luokitteluntulkintasi, millä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
        Pyrit teennäisesti luomaan vauva-aikaisen riippuvuussuhteen välillemme tässä keskustelussa, vääristäen kommunikoinnin siten, että olet vanhempi, josta minä olen vauvana riippuvainen.
        Sönkötät täyttä p*skaa, jotta puuttuisin näkemykseesi ja sinulle syntyisi illuusio siitä, olen sinusta riippuvainen, jolloin koet itsesi kaikkivoipaiseksi ja saat seksuaalisen tyydytyksen. Mene hoitoon.

        Sellaista häiriötä, minä sinä koet vaativan persoonallisuuden, ei ole olemassa

        Masennusta on myös psykoottista. Neurooseissa on myös luonteita, jotka ovat neuroottisia. Neuroottiset luonteet omaavat takertumaa 12-24kk ikään siinä, kun persoonallisuushäiriöt(B-ryhmä) omaavat takertuman 6-12kk ikään.
        Neuroottinen masennus omaa myös takertuman 12-24kk ikään ja psykoottinen masennus omaa takertuman 0-6kk ikään...

        "Pyrit teennäisesti luomaan vauva-aikaisen riippuvuussuhteen välillemme tässä keskustelussa, vääristäen kommunikoinnin siten, että olet vanhempi, josta minä olen vauvana riippuvainen.
        Sönkötät täyttä p*skaa, jotta puuttuisin näkemykseesi ja sinulle syntyisi illuusio siitä, olen sinusta riippuvainen, jolloin koet itsesi kaikkivoipaiseksi ja saat seksuaalisen tyydytyksen. Mene hoitoon."

        aikas hurja väite esitettynä näin suomi kaksnelosen keskustelupalstalla...pelkän tuntemattoman ihmisen esittämän mielipiteen perusteella...

        Sen vuoksi kysynkin...että mitä hyötyä on kaikesta psykologisesta tietämyksestä jos sitä ei voi käyttää missään muualla kuin täällä...

        En ole sama ihminen jonka kanssa väittelet, mutta ihan uteliaisuuttani kysyn tuota... hyödynnätkö psykologista tietämystäsi analysoimalla pelkästään muita...mutta miten sujuu arkinen kanssakäyminen ihmisten kanssa ja ns. tavallinen elämä...

        Itsestän tuntuisi ainakin ärsyttävältä jos joskus mokaisin, käyttäytyisin typerästi tai lapsellisesti...ja kumppanini alkaisi oitis analysoimaan minua mihin lapsuuden kehitysvaiheeseen se töppäilyni mahdollisesti liittyy...

        Oma tietämykseni on hyvin vajavaista, joskin osaan aavistella mitä tunteita toisen mielipitetteitten taustalla saattaa olla...eikä minulla ole takana vuosien psykoanalyysia, joka taas tarkoittaa eri asiaa kuin mennä terapiaan jonkun yksittäisen persoonaan tai elämiseen liittyvän ongelman takia...

        Tarkoitus ei kysymykselläni loukata, mutta jotenkin ajattelisin, että elämä/ihminen on muutakin kuin psykologian teorioita...eikä pelkästään niiden tietäminen/osaaminen kuitenkaan poista kaikkia ihmisen ongelmia...

        kun kaikki vaikuttaa kaikkeen, muut ihmiset, ympäristö jossa elämme ja mahdollisuudet jotka käytämme tai jätämme käytämättä...

        ihan en osaa ajatella, että pelkkä diagnoosi tekisi meistä kaikista samanlaisia...


      • opiskelija
        dazu kirjoitti:

        Paniikkihäiriö muuten liittyy neurooseja varhaisempiin häiriöihin ja sitä esiintyy dissosiaation yhteydessä, eli käytännössä narsisteilla ja psykoottisilla.

        opiskelen psykiatriseksi sairaanhoitajaksi. väitteesi kiinnostavat minua sen verran että haluisitko tulle tampereelle koulullemme oppitunnillemme kertomaan tätä mielenkiintoista väitettä? puhelinnumeron voin antaa jos kiinnostaa. ensi viikolla käsittelemme persoonallisuushäiriötä. olisit osa meidän esitelmäämme. kiinnostaako?


      • dazu
        opiskelija kirjoitti:

        opiskelen psykiatriseksi sairaanhoitajaksi. väitteesi kiinnostavat minua sen verran että haluisitko tulle tampereelle koulullemme oppitunnillemme kertomaan tätä mielenkiintoista väitettä? puhelinnumeron voin antaa jos kiinnostaa. ensi viikolla käsittelemme persoonallisuushäiriötä. olisit osa meidän esitelmäämme. kiinnostaako?

        Tuo oli niin hieno heitto, että oikein hymyilyttää. Tulisin sitten oikein yleisön eteen, kertomaan, millä nikillä täällä kirjoittelen! :D
        Juu, ja tottakai, jos vain sinua kiinnostaa tutustua minuun suhdemielessä, niin voimme alkaa tutustumaan ja sitten sitäkautta jotain muutakin voi tapahtua, mutta veikkaampa vähän, että olet keski-ikäinen setämies.


      • dazu
        20+19=39 kirjoitti:

        "Pyrit teennäisesti luomaan vauva-aikaisen riippuvuussuhteen välillemme tässä keskustelussa, vääristäen kommunikoinnin siten, että olet vanhempi, josta minä olen vauvana riippuvainen.
        Sönkötät täyttä p*skaa, jotta puuttuisin näkemykseesi ja sinulle syntyisi illuusio siitä, olen sinusta riippuvainen, jolloin koet itsesi kaikkivoipaiseksi ja saat seksuaalisen tyydytyksen. Mene hoitoon."

        aikas hurja väite esitettynä näin suomi kaksnelosen keskustelupalstalla...pelkän tuntemattoman ihmisen esittämän mielipiteen perusteella...

        Sen vuoksi kysynkin...että mitä hyötyä on kaikesta psykologisesta tietämyksestä jos sitä ei voi käyttää missään muualla kuin täällä...

        En ole sama ihminen jonka kanssa väittelet, mutta ihan uteliaisuuttani kysyn tuota... hyödynnätkö psykologista tietämystäsi analysoimalla pelkästään muita...mutta miten sujuu arkinen kanssakäyminen ihmisten kanssa ja ns. tavallinen elämä...

        Itsestän tuntuisi ainakin ärsyttävältä jos joskus mokaisin, käyttäytyisin typerästi tai lapsellisesti...ja kumppanini alkaisi oitis analysoimaan minua mihin lapsuuden kehitysvaiheeseen se töppäilyni mahdollisesti liittyy...

        Oma tietämykseni on hyvin vajavaista, joskin osaan aavistella mitä tunteita toisen mielipitetteitten taustalla saattaa olla...eikä minulla ole takana vuosien psykoanalyysia, joka taas tarkoittaa eri asiaa kuin mennä terapiaan jonkun yksittäisen persoonaan tai elämiseen liittyvän ongelman takia...

        Tarkoitus ei kysymykselläni loukata, mutta jotenkin ajattelisin, että elämä/ihminen on muutakin kuin psykologian teorioita...eikä pelkästään niiden tietäminen/osaaminen kuitenkaan poista kaikkia ihmisen ongelmia...

        kun kaikki vaikuttaa kaikkeen, muut ihmiset, ympäristö jossa elämme ja mahdollisuudet jotka käytämme tai jätämme käytämättä...

        ihan en osaa ajatella, että pelkkä diagnoosi tekisi meistä kaikista samanlaisia...

        Toki tuo heittoni oli osin läppää, mutta kyllä tällä vastakeskustelijallani oli melkoisen lapsellinen asenne keskustelussa ja hän erityisesti pyrki korostamaan sitä, kuinka haluaa pitää omasta käsityksestään kiinni,eikämissään nimessä suostu luopumaan siitä(ihmeellistä muuten, etteivät sivulliset ole tulleet tuota kantaa tähän ihmettelemään).
        En minä, eikä kukaan muukaan tervepäinen jaksa tehdä netissä käännytystyötä, jos joku haluaa uskoa jotain, minkä tietää epätodeksi. Jos joku sellaisesta käännytettävän asemasta erityisesti nauttii niin enhän minä häneltä sitä asemaa halua varastaa, vaan pitäköön hän sen juuri niin pitkään, kuin haluaa. Eri asia tietenkin on, että jos itse käännytysprosessi tuottaa jollekulle kliimaksin...


      • 15+15=30
        dazu kirjoitti:

        Toki tuo heittoni oli osin läppää, mutta kyllä tällä vastakeskustelijallani oli melkoisen lapsellinen asenne keskustelussa ja hän erityisesti pyrki korostamaan sitä, kuinka haluaa pitää omasta käsityksestään kiinni,eikämissään nimessä suostu luopumaan siitä(ihmeellistä muuten, etteivät sivulliset ole tulleet tuota kantaa tähän ihmettelemään).
        En minä, eikä kukaan muukaan tervepäinen jaksa tehdä netissä käännytystyötä, jos joku haluaa uskoa jotain, minkä tietää epätodeksi. Jos joku sellaisesta käännytettävän asemasta erityisesti nauttii niin enhän minä häneltä sitä asemaa halua varastaa, vaan pitäköön hän sen juuri niin pitkään, kuin haluaa. Eri asia tietenkin on, että jos itse käännytysprosessi tuottaa jollekulle kliimaksin...

        "Toki tuo heittoni oli osin läppää,"

        Niin kunhan tarkensin, ettäkö ihan oikeestiko tuosta noin vain, pikkusen ukko Freudia mukaillen heitit analyysin vastustajastasi/toisesta ihmisestä...syystä että hän on eri mieltä kanssasi...

        Mutta joo, psykologia ja ihmismieli on toki kiinnostava aihe ja tosiaan monetkin ihmisen olemisen ongelmat voidaan juontaa lapsuuteen...

        mutta käsittääkseni psykoanalyytikot pitävät psyykkistä kehitystä mahdollisena myös lapsuuden ja nuoruuden jälkeen...

        Eikä ihan aina ole edes järkevää aikuisen kanssa alkaa selittämään/tulkitsemaan ja palaamaan niihin vauvaiän/varhaislapsuuden oraalisiin, oidipaalisiin mitä lie vaiheisiin (joihin tuo heittosikin viittasi)...joissa mahdolliset ongelmat ovat syntyneet...


      • opiskelija
        dazu kirjoitti:

        Kyseessähän tässä väitteessäni ei ole oletuksesta ja varmistukset on tehty moneen kertaan aika päiviä sitten.

        olen ihan tosissani. Tulisitko esittämään väitteesi osana meidän esitelmää koululleme. luonnollisesti korvausta vastaan..


      • dazu
        opiskelija kirjoitti:

        olen ihan tosissani. Tulisitko esittämään väitteesi osana meidän esitelmää koululleme. luonnollisesti korvausta vastaan..

        Ei h*lvetti... olen ihan harrastuksena psykologiaa opetellut ja siis ihan kyökkipsykologi. Olen kiinnostunut vähän kaikesta ja siksi olen psykologiaakin hieman lueskellut. Mä en ole lukenut valtavaa määrää kirjallisuutta, joten en välttämättä osaa selittää monimutkaisia asioita niin hyvin.
        Eikö kätevämpää olisi hommata joku alan ammattilainen pitämään luentoa, kuin resuinen kaduntallaaja netistä?

        Vai mahdatkohan testata minua nyt, kun arvelet minua narsistiksi ja tsekkaat, kuinka helposti minuun uppoaa tullainen juttu, eli kuinka sekaisin olen päästäni ja kuinka pahasti uskon olevani kaikkitietävä tms.


      • dazu
        15+15=30 kirjoitti:

        "Toki tuo heittoni oli osin läppää,"

        Niin kunhan tarkensin, ettäkö ihan oikeestiko tuosta noin vain, pikkusen ukko Freudia mukaillen heitit analyysin vastustajastasi/toisesta ihmisestä...syystä että hän on eri mieltä kanssasi...

        Mutta joo, psykologia ja ihmismieli on toki kiinnostava aihe ja tosiaan monetkin ihmisen olemisen ongelmat voidaan juontaa lapsuuteen...

        mutta käsittääkseni psykoanalyytikot pitävät psyykkistä kehitystä mahdollisena myös lapsuuden ja nuoruuden jälkeen...

        Eikä ihan aina ole edes järkevää aikuisen kanssa alkaa selittämään/tulkitsemaan ja palaamaan niihin vauvaiän/varhaislapsuuden oraalisiin, oidipaalisiin mitä lie vaiheisiin (joihin tuo heittosikin viittasi)...joissa mahdolliset ongelmat ovat syntyneet...

        "heitit analyysin vastustajastasi/toisesta ihmisestä...syystä että hän on eri mieltä kanssasi..."

        Mistä päättelit, että olisin sen vuoksi heittänyt analyysin, että toinen oli eri mieltä kanssani? Ei se eri mieltä oleminen ollut tässä se pääpointti, vaan pointti oli tuo heittäytyminen käännytettäväksi. Vastaavanlaista käyttäytymistä on tyyliin sellaisissa tapauksissa, että joku nainen on raiskattu ja neljätoista ihmistä on nähnyt sen tapahtuvan, niin silti joku ulkopuolinen nainen väittää, ettei raiskausta ole oikeasti tapahtunut ja ilmoittaa, että pysyy kannassaan, että raiskattu valehtelee, vaikka todistajat väittävät muuta... tällöin tämä asiaa uskomasta kieltäytyvä nainen saa manipuloitua ja provosoitua jonkun todistelemaan hänelle raiskauksen tapahtuneen, jolloin hän pystyy teennäisesti luomaan vauva-aikaisen äiti-lapsi-riippusuhteen heijastuksen itsensä ja tapausta hänelle todistelevan välille, jolloin hän nousee itse vanhemmaksi, josta todistelija vauvana on riippuvainen ja, koska hän vauvana koki äitinsä kaikkivipaiseksi, hän kokee nyt itsensä kaikkivoipaiseksi, kun hänelle todistellaan raiskauksen tapahtuneen, eikä hän meinaa uskoa sitä ja saa samalla tilanteesta seksuaalisen tyydytyksen.
        Kyseessä on varsin tavanomainen ja kaavamainen toimintatapa ja se on helppo tunnistaa. Vastakeskustelijani kommunikoinnissa oli vahvasti tämänkaltaista piirrettä, minkä vuoksi heitin tän jutun tähän kohtaan.


      • opiskelija
        dazu kirjoitti:

        Ei h*lvetti... olen ihan harrastuksena psykologiaa opetellut ja siis ihan kyökkipsykologi. Olen kiinnostunut vähän kaikesta ja siksi olen psykologiaakin hieman lueskellut. Mä en ole lukenut valtavaa määrää kirjallisuutta, joten en välttämättä osaa selittää monimutkaisia asioita niin hyvin.
        Eikö kätevämpää olisi hommata joku alan ammattilainen pitämään luentoa, kuin resuinen kaduntallaaja netistä?

        Vai mahdatkohan testata minua nyt, kun arvelet minua narsistiksi ja tsekkaat, kuinka helposti minuun uppoaa tullainen juttu, eli kuinka sekaisin olen päästäni ja kuinka pahasti uskon olevani kaikkitietävä tms.

        olen tosissani.. maallikkojen oletukset persoonallisuushäiriöistä kiinnostaa ja nyt olis alan ammattilaisia meillä kouluttaja opettajina. (työskennelleet mielenterveys alalla pitkään sairaanhoitajina.) Haluaisimme tietää miten maallikko joka lukee netista ja kirjoista tulkitsee asioita. (ne ovat nykypäivää ja moni diagnosoi itsensä tai toisen sellaisin keinoin ja siksi meillä on koulutuksessa myös tästä nykymaailman valveutuneista netti diagnoosi selaajista ollut oppitunteja)

        olisit juurikin kohde ryhmää. Oletuksesi ja ammattilaisen näkökulma ja vastaus väitteisiin ja niiden oikeellisuuteen kiinnostaa aiheena. Kuinka paljon oikeasti sun väitteissä on oikeaa vain netin ja kirjojen avulla luettuna ilman esim.pitkää työkokemusta ja ammattilaisten selvennyksiä ja opastusta aiheeseen syvemmälle.

        etkö tosiaan halua auttaa?


      • 15+1=16
        dazu kirjoitti:

        "heitit analyysin vastustajastasi/toisesta ihmisestä...syystä että hän on eri mieltä kanssasi..."

        Mistä päättelit, että olisin sen vuoksi heittänyt analyysin, että toinen oli eri mieltä kanssani? Ei se eri mieltä oleminen ollut tässä se pääpointti, vaan pointti oli tuo heittäytyminen käännytettäväksi. Vastaavanlaista käyttäytymistä on tyyliin sellaisissa tapauksissa, että joku nainen on raiskattu ja neljätoista ihmistä on nähnyt sen tapahtuvan, niin silti joku ulkopuolinen nainen väittää, ettei raiskausta ole oikeasti tapahtunut ja ilmoittaa, että pysyy kannassaan, että raiskattu valehtelee, vaikka todistajat väittävät muuta... tällöin tämä asiaa uskomasta kieltäytyvä nainen saa manipuloitua ja provosoitua jonkun todistelemaan hänelle raiskauksen tapahtuneen, jolloin hän pystyy teennäisesti luomaan vauva-aikaisen äiti-lapsi-riippusuhteen heijastuksen itsensä ja tapausta hänelle todistelevan välille, jolloin hän nousee itse vanhemmaksi, josta todistelija vauvana on riippuvainen ja, koska hän vauvana koki äitinsä kaikkivipaiseksi, hän kokee nyt itsensä kaikkivoipaiseksi, kun hänelle todistellaan raiskauksen tapahtuneen, eikä hän meinaa uskoa sitä ja saa samalla tilanteesta seksuaalisen tyydytyksen.
        Kyseessä on varsin tavanomainen ja kaavamainen toimintatapa ja se on helppo tunnistaa. Vastakeskustelijani kommunikoinnissa oli vahvasti tämänkaltaista piirrettä, minkä vuoksi heitin tän jutun tähän kohtaan.

        "Kyseessä on varsin tavanomainen ja kaavamainen toimintatapa ja se on helppo tunnistaa."

        Siis ÄÄÄ, en ymmärrä...nainen joka ei ole edes nähnyt tapahtumaa..."niin silti joku ulkopuolinen nainen väittää, ettei raiskausta ole oikeasti tapahtunut ja ilmoittaa, että pysyy kannassaan, että raiskattu valehtelee, vaikka todistajat väittävät muuta"

        Väittää ettei raiskausta tapahtunut...mutta sen jälkeen tapahtuu tämmöstä..." "tällöin tämä asiaa uskomasta kieltäytyvä nainen saa manipuloitua ja provosoitua jonkun todistelemaan hänelle raiskauksen tapahtuneen"

        Niin hän manipuloi jonkun uskottelemaan/todistelemaan itselleen raiskauksen tapahtuneen...ja kun hän lopulta uskoo raiskauksen tapahtuneen, vaikka ei ole sitä nähnytkään...seuraa tämmöstä...

        "jolloin hän pystyy teennäisesti luomaan vauva-aikaisen äiti-lapsi-riippusuhteen heijastuksen itsensä ja tapausta hänelle todistelevan välille, jolloin hän nousee itse vanhemmaksi, josta todistelija vauvana on riippuvainen ja, koska hän vauvana koki äitinsä kaikkivipaiseksi, hän kokee nyt itsensä kaikkivoipaiseksi, kun hänelle todistellaan raiskauksen tapahtuneen, eikä hän meinaa uskoa sitä ja saa samalla tilanteesta seksuaalisen tyydytyksen."

        tais mennä yli mun hilseen...en osaa kuvitella tuollaista tilannetta...vaikka sitä tavanomaiseksi ja kaavamaiseksi toimintatavaksi nimitätkin...

        Jotenkin ajattelisin, että jos itse olisin vastaavanlaisessa tilanteessa tuo ulkopuolinen...sanoisin, etten ole nähnyt tapausta, mutta uskon sen olevan totta syystä, että niin moni ihminen on tapauksen nähnyt...

        Mitä taas tulee keskusteluihin täällä siltä osin, että joku esittää asioita ikäänkuin totuutena , yleisesti hyväksyttävänä tietona, joka perustuu jonkun asiantuntijan lausuntoihin/tutkimuksiin... niin mieluusti laittakoon sen lähteen, mistä tieto on peräisin...

        Muuten suhtaudun esitettävään asiaan enimmäkseen ihmisen omana mielipiteenä...joka taas on muodostunut hänen omista kokemuksistaan ja tulkinnoistaan...ja kuten tunnettua ihminen mieluusti poimii/painottaa niitä itselleen/omassa elämässään merkityksellisiä asioita...jolloin näkökulma saattaa olla suppeampi...mutta totta sille ihmiselle itselleen...


      • 1+19=20
        15+1=16 kirjoitti:

        "Kyseessä on varsin tavanomainen ja kaavamainen toimintatapa ja se on helppo tunnistaa."

        Siis ÄÄÄ, en ymmärrä...nainen joka ei ole edes nähnyt tapahtumaa..."niin silti joku ulkopuolinen nainen väittää, ettei raiskausta ole oikeasti tapahtunut ja ilmoittaa, että pysyy kannassaan, että raiskattu valehtelee, vaikka todistajat väittävät muuta"

        Väittää ettei raiskausta tapahtunut...mutta sen jälkeen tapahtuu tämmöstä..." "tällöin tämä asiaa uskomasta kieltäytyvä nainen saa manipuloitua ja provosoitua jonkun todistelemaan hänelle raiskauksen tapahtuneen"

        Niin hän manipuloi jonkun uskottelemaan/todistelemaan itselleen raiskauksen tapahtuneen...ja kun hän lopulta uskoo raiskauksen tapahtuneen, vaikka ei ole sitä nähnytkään...seuraa tämmöstä...

        "jolloin hän pystyy teennäisesti luomaan vauva-aikaisen äiti-lapsi-riippusuhteen heijastuksen itsensä ja tapausta hänelle todistelevan välille, jolloin hän nousee itse vanhemmaksi, josta todistelija vauvana on riippuvainen ja, koska hän vauvana koki äitinsä kaikkivipaiseksi, hän kokee nyt itsensä kaikkivoipaiseksi, kun hänelle todistellaan raiskauksen tapahtuneen, eikä hän meinaa uskoa sitä ja saa samalla tilanteesta seksuaalisen tyydytyksen."

        tais mennä yli mun hilseen...en osaa kuvitella tuollaista tilannetta...vaikka sitä tavanomaiseksi ja kaavamaiseksi toimintatavaksi nimitätkin...

        Jotenkin ajattelisin, että jos itse olisin vastaavanlaisessa tilanteessa tuo ulkopuolinen...sanoisin, etten ole nähnyt tapausta, mutta uskon sen olevan totta syystä, että niin moni ihminen on tapauksen nähnyt...

        Mitä taas tulee keskusteluihin täällä siltä osin, että joku esittää asioita ikäänkuin totuutena , yleisesti hyväksyttävänä tietona, joka perustuu jonkun asiantuntijan lausuntoihin/tutkimuksiin... niin mieluusti laittakoon sen lähteen, mistä tieto on peräisin...

        Muuten suhtaudun esitettävään asiaan enimmäkseen ihmisen omana mielipiteenä...joka taas on muodostunut hänen omista kokemuksistaan ja tulkinnoistaan...ja kuten tunnettua ihminen mieluusti poimii/painottaa niitä itselleen/omassa elämässään merkityksellisiä asioita...jolloin näkökulma saattaa olla suppeampi...mutta totta sille ihmiselle itselleen...

        Palaan vielä tähän kohtaan...jonka olet jo kahdesti ottanut esille...ikäänkuin todistellaksesi jotain...kenelle?, itsellesikö?, itsestäsikö puhut? kysynkinkin mitä tämä asia/kohta merkitsee sinulle itsellesi...miksi juurikin korostat tätä kohtaa...

        "Pyrit teennäisesti luomaan vauva-aikaisen riippuvuussuhteen välillemme tässä keskustelussa, vääristäen kommunikoinnin siten, että olet vanhempi, josta minä olen vauvana riippuvainen.
        Sönkötät täyttä p*skaa, jotta puuttuisin näkemykseesi ja sinulle syntyisi illuusio siitä, olen sinusta riippuvainen, jolloin koet itsesi kaikkivoipaiseksi ja saat seksuaalisen tyydytyksen."

        "jolloin hän pystyy teennäisesti luomaan vauva-aikaisen äiti-lapsi-riippusuhteen heijastuksen itsensä ja tapausta hänelle todistelevan välille, jolloin hän nousee itse vanhemmaksi, josta todistelija vauvana on riippuvainen ja, koska hän vauvana koki äitinsä kaikkivipaiseksi, hän kokee nyt itsensä kaikkivoipaiseksi, kun hänelle todistellaan raiskauksen tapahtuneen, eikä hän meinaa uskoa sitä ja saa samalla tilanteesta seksuaalisen tyydytyksen."

        Varsinkin kun huomaan, että omat esimerkkisi ovat hyvinkin seksuaalissävytteisiä, tässä tuo raiskaus...toisaalla esimerkki painamisesta ilman kumia...jonka päätteeksi kerroit saaneesi sukupuolitaudin...

        Miksi yrität todistella oikeassa olemistasi nimenomaan...viittaamalla seksiin joko esimerkeissäsi tai heittämällä kahdesti tuon ikäänkuin ukko Freudin teorian...että kaikessa ihmisen toiminassa/käyttätymisessä/ajatustavoissa kyse olisi ikäänkuin tarve saada seksuaalista tyydytystä...jopa väittelyissä netin keskustelupalstalla aiheesta persoonallilisuushäiriöt...


      • dazu
        opiskelija kirjoitti:

        olen tosissani.. maallikkojen oletukset persoonallisuushäiriöistä kiinnostaa ja nyt olis alan ammattilaisia meillä kouluttaja opettajina. (työskennelleet mielenterveys alalla pitkään sairaanhoitajina.) Haluaisimme tietää miten maallikko joka lukee netista ja kirjoista tulkitsee asioita. (ne ovat nykypäivää ja moni diagnosoi itsensä tai toisen sellaisin keinoin ja siksi meillä on koulutuksessa myös tästä nykymaailman valveutuneista netti diagnoosi selaajista ollut oppitunteja)

        olisit juurikin kohde ryhmää. Oletuksesi ja ammattilaisen näkökulma ja vastaus väitteisiin ja niiden oikeellisuuteen kiinnostaa aiheena. Kuinka paljon oikeasti sun väitteissä on oikeaa vain netin ja kirjojen avulla luettuna ilman esim.pitkää työkokemusta ja ammattilaisten selvennyksiä ja opastusta aiheeseen syvemmälle.

        etkö tosiaan halua auttaa?

        Ahaa, tässä onkin nyt kyse siitä, että loukkaanuit näkemyksistäni, koska tiesin asioista enemmän, kuin sinä ja haluat päästä nolaamaan minut joidenkin ammatti-ihmisten edessä?

        Minun näkemykset pohjaavat psykoanalyytikkojen näkemyksiin ja älykkyysosamääräni on 136 SD15, joten huomattavasti todennäköisempää olisi, että jos jossain on tapahtunut väärintulkintaa, ei se olisi tapahtunut tällä suunnalla.

        Psykiatriset sairaanhoitajat lukevat kirjoitettua tekstiä, mutta harvemmin ymmärtävät henkilöiden sisäistä psyykenrakennetta. Jos manuaalissa lukee persoonallisuushäiriö vaativan kohdalla, ei se silti tarkoita, että vaativa olisi persoonallisuushäiriö.

        Voithan laittaa sähköpostisi tähän näkyville, niin otan sinuun yhteyttä.


      • dazu
        1+19=20 kirjoitti:

        Palaan vielä tähän kohtaan...jonka olet jo kahdesti ottanut esille...ikäänkuin todistellaksesi jotain...kenelle?, itsellesikö?, itsestäsikö puhut? kysynkinkin mitä tämä asia/kohta merkitsee sinulle itsellesi...miksi juurikin korostat tätä kohtaa...

        "Pyrit teennäisesti luomaan vauva-aikaisen riippuvuussuhteen välillemme tässä keskustelussa, vääristäen kommunikoinnin siten, että olet vanhempi, josta minä olen vauvana riippuvainen.
        Sönkötät täyttä p*skaa, jotta puuttuisin näkemykseesi ja sinulle syntyisi illuusio siitä, olen sinusta riippuvainen, jolloin koet itsesi kaikkivoipaiseksi ja saat seksuaalisen tyydytyksen."

        "jolloin hän pystyy teennäisesti luomaan vauva-aikaisen äiti-lapsi-riippusuhteen heijastuksen itsensä ja tapausta hänelle todistelevan välille, jolloin hän nousee itse vanhemmaksi, josta todistelija vauvana on riippuvainen ja, koska hän vauvana koki äitinsä kaikkivipaiseksi, hän kokee nyt itsensä kaikkivoipaiseksi, kun hänelle todistellaan raiskauksen tapahtuneen, eikä hän meinaa uskoa sitä ja saa samalla tilanteesta seksuaalisen tyydytyksen."

        Varsinkin kun huomaan, että omat esimerkkisi ovat hyvinkin seksuaalissävytteisiä, tässä tuo raiskaus...toisaalla esimerkki painamisesta ilman kumia...jonka päätteeksi kerroit saaneesi sukupuolitaudin...

        Miksi yrität todistella oikeassa olemistasi nimenomaan...viittaamalla seksiin joko esimerkeissäsi tai heittämällä kahdesti tuon ikäänkuin ukko Freudin teorian...että kaikessa ihmisen toiminassa/käyttätymisessä/ajatustavoissa kyse olisi ikäänkuin tarve saada seksuaalista tyydytystä...jopa väittelyissä netin keskustelupalstalla aiheesta persoonallilisuushäiriöt...

        Sulla on epävakaa persoonallisuushäiriö. :D Olet itse narsisti, etkä kelpaa psykiatriseksi sairaanhoitajaksi.

        Sä keskityit seksuaallissävytteisyyteen viesteissäni. Mä heitin omituista käyttäytymistä ilmentävään kirjoitukseen puolihuumorilla viestin ja sitten pyynnöstäsi kuvailin toimintakaavan ja esitin sen konkreettisemmin, konkreettisemmassa yhteydessä asioiden selkeyttämiseksi.
        Sinä kuitenkin lähdit tahallasi sotkemaan selitystäni ja keskittymään seksuaalissävytteisyyteen ja vääristämään motiivejani... käytit projektiivista identifikaatiota, jonka fiksaatioaste voidaan laskea epävakaaseen persoonallisuushäiriöön.

        "Miksi yrität todistella oikeassa olemistasi nimenomaan...viittaamalla seksiin joko esimerkeissäsi tai heittämällä kahdesti tuon ikäänkuin ukko Freudin teorian...että kaikessa ihmisen toiminassa/käyttätymisessä/ajatustavoissa kyse olisi ikäänkuin tarve saada seksuaalista tyydytystä...jopa väittelyissä netin keskustelupalstalla aiheesta persoonallilisuushäiriöt..."

        Loit kolmannen, erillisen persoonan, jonka mielipide on merkittävempi kuin meidän kahden yhteensä ja koitit tälle kolmannelle mielikuvituspersoonalle vääristää motiivini ja kirjoitukseni ja saada minut tuntemaan, että mielipiteesi on tämän kolmannen persoonan hyväksymä mielipide...

        Olet klassinen narsisti.

        "jonka olet jo kahdesti ottanut esille...ikäänkuin todistellaksesi jotain...kenelle?, itsellesikö?, itsestäsikö puhut? kysynkinkin mitä tämä asia/kohta merkitsee sinulle itsellesi...miksi juurikin korostat tätä kohtaa..."

        Tässä käytät projektion projektiota projektiivisen identifikaation osana epävakaiden persoonallisuushäiriöisten tyyliin: syytät minua kärkeen siitä, että korostan ks. asiaa, vaikka todellisuudessa se olet sinä, joka tuossa otti erityisesti esiin nuo kohdat, korostaaksesi niitä.
        Toisekseen patologisen attack on linkingin linkkinä on "korostaminen". Käytin itse tuota sanaa, että sinä KOROSTIT sitä, kuinka haluat pitäytyä kannassasi:

        "dazu
        17.10.2012 18:15
        1
        Sulje
        Toki tuo heittoni oli osin läppää, mutta kyllä tällä vastakeskustelijallani oli melkoisen lapsellinen asenne keskustelussa ja hän erityisesti pyrki KOROSTAMAAN sitä, kuinka haluaa pitää omasta käsityksestään kiinni,eikämissään nimessä suostu luopumaan siitä(ihmeellistä muuten, etteivät sivulliset ole tulleet tuota kantaa tähän ihmettelemään)."

        ->

        Niin sinä otitkin itsellesi minun rooliin ja käänsit minulle sinun roolin epävakaan persoonallisuushäiriön projektiivisen identifikaation mukaisesti:

        "1 19=20
        18.10.2012 17:37
        0
        Sulje
        Palaan vielä tähän kohtaan...jonka olet jo kahdesti ottanut esille...ikäänkuin todistellaksesi jotain...kenelle?, itsellesikö?, itsestäsikö puhut? kysynkinkin mitä tämä asia/kohta merkitsee sinulle itsellesi...miksi juurikin KOROSTAT tätä kohtaa..."

        Käytit siis roolinvaihtamista, missä siirsit automaattisesti itsellesi tuon minun roolini henkilönä, joka sättii korostamisesta ja minulle sen roolin, jota sätitään korostamisesta. Taustalla tässä oli sinun vainoharhainen ajattelu, että kuvittelit minun kohdelleen sinua tarkoituksellisen sadistisesti, jolloin käänsit roolit toisinpäin ja pyrit siirtämään projektiivisella identifikaatiolla minuun tunnetasolla vainoharhaisen kokemuksesi, eli kun sinä koit virheellisesti häpeää ja syyllisyyttä, pyrit kääntämään asetelmamme toisinpäin ja syyllistämään minua niistä asioista, joista vainoharhaisesti koit minun sinua syyllistäneen.

        Projektiivisesta identifikaatiosta on sanottu seuraavaa: 1. kaiken, minkä sanon, muutat p*skaksi ja heität silmilleni ja 2. taisin juuri tavata isänne.

        Epävakaan persoonallisuushäiriön taustalla on naisella aina pahoinpitelevä, tai hyökkäävä isä, näin myös sinun kohdalla. Käyttäessäsi projektiivisen identifikaation attack on linkin-muotoa minua vastaan, koit samalla itsesi kaikkivoipaiseksi sadistiseksi isäksesi ja tuotit itsellesi seksuaalisen tyydytyksen pelkällä sadistis-narsistisella kommunikoinnilla.


      • 14+10=24
        15+1=16 kirjoitti:

        "Kyseessä on varsin tavanomainen ja kaavamainen toimintatapa ja se on helppo tunnistaa."

        Siis ÄÄÄ, en ymmärrä...nainen joka ei ole edes nähnyt tapahtumaa..."niin silti joku ulkopuolinen nainen väittää, ettei raiskausta ole oikeasti tapahtunut ja ilmoittaa, että pysyy kannassaan, että raiskattu valehtelee, vaikka todistajat väittävät muuta"

        Väittää ettei raiskausta tapahtunut...mutta sen jälkeen tapahtuu tämmöstä..." "tällöin tämä asiaa uskomasta kieltäytyvä nainen saa manipuloitua ja provosoitua jonkun todistelemaan hänelle raiskauksen tapahtuneen"

        Niin hän manipuloi jonkun uskottelemaan/todistelemaan itselleen raiskauksen tapahtuneen...ja kun hän lopulta uskoo raiskauksen tapahtuneen, vaikka ei ole sitä nähnytkään...seuraa tämmöstä...

        "jolloin hän pystyy teennäisesti luomaan vauva-aikaisen äiti-lapsi-riippusuhteen heijastuksen itsensä ja tapausta hänelle todistelevan välille, jolloin hän nousee itse vanhemmaksi, josta todistelija vauvana on riippuvainen ja, koska hän vauvana koki äitinsä kaikkivipaiseksi, hän kokee nyt itsensä kaikkivoipaiseksi, kun hänelle todistellaan raiskauksen tapahtuneen, eikä hän meinaa uskoa sitä ja saa samalla tilanteesta seksuaalisen tyydytyksen."

        tais mennä yli mun hilseen...en osaa kuvitella tuollaista tilannetta...vaikka sitä tavanomaiseksi ja kaavamaiseksi toimintatavaksi nimitätkin...

        Jotenkin ajattelisin, että jos itse olisin vastaavanlaisessa tilanteessa tuo ulkopuolinen...sanoisin, etten ole nähnyt tapausta, mutta uskon sen olevan totta syystä, että niin moni ihminen on tapauksen nähnyt...

        Mitä taas tulee keskusteluihin täällä siltä osin, että joku esittää asioita ikäänkuin totuutena , yleisesti hyväksyttävänä tietona, joka perustuu jonkun asiantuntijan lausuntoihin/tutkimuksiin... niin mieluusti laittakoon sen lähteen, mistä tieto on peräisin...

        Muuten suhtaudun esitettävään asiaan enimmäkseen ihmisen omana mielipiteenä...joka taas on muodostunut hänen omista kokemuksistaan ja tulkinnoistaan...ja kuten tunnettua ihminen mieluusti poimii/painottaa niitä itselleen/omassa elämässään merkityksellisiä asioita...jolloin näkökulma saattaa olla suppeampi...mutta totta sille ihmiselle itselleen...

        "Jotenkin ajattelisin, että jos itse olisin vastaavanlaisessa tilanteessa tuo ulkopuolinen...sanoisin, etten ole nähnyt tapausta, mutta uskon sen olevan totta syystä, että niin moni ihminen on tapauksen nähnyt..."

        Luin esimerkkisi uudelleen ja kiinnitin enemmän huomiota kertomasi esimerkin raiskauksen yksityiskohtiin...

        Nyt voisin ajatella että ehkä sittenkin voisin epäillä tarinaa...syystä, että on aikas vaikea uskoa, että neljätoista ihmistä näkee raiskauksen, antaa sen tapahtua, mitenkään pyrkimättä estämään sitä...

        tämä vain esimerkki siitä, että aina kaikki ei ole ihan sitä miltä äkkiseltään vaikuttaa...

        mutta en siltikään ymmärrä...mitä tällä raiskaus esimerkilläsi on tekemistä sen kanssa..ettei joku ole samaa mieltä kanssasi persoonallisuushäiriöistä...

        Kerros miksi valitsit tuollaisen esimerkin...


      • opiskelija
        dazu kirjoitti:

        Ahaa, tässä onkin nyt kyse siitä, että loukkaanuit näkemyksistäni, koska tiesin asioista enemmän, kuin sinä ja haluat päästä nolaamaan minut joidenkin ammatti-ihmisten edessä?

        Minun näkemykset pohjaavat psykoanalyytikkojen näkemyksiin ja älykkyysosamääräni on 136 SD15, joten huomattavasti todennäköisempää olisi, että jos jossain on tapahtunut väärintulkintaa, ei se olisi tapahtunut tällä suunnalla.

        Psykiatriset sairaanhoitajat lukevat kirjoitettua tekstiä, mutta harvemmin ymmärtävät henkilöiden sisäistä psyykenrakennetta. Jos manuaalissa lukee persoonallisuushäiriö vaativan kohdalla, ei se silti tarkoita, että vaativa olisi persoonallisuushäiriö.

        Voithan laittaa sähköpostisi tähän näkyville, niin otan sinuun yhteyttä.

        puhelinnumeroni annan suoraa jos kiinnostaa. tänne varmaan sitä ei voi antaa mutta sulla on näemmä profiili täällä suomi24:ssä, joten varmasti myös henk.kohtainen postilaatikko löytyy johon voisin heittää puh.numeroni.

        käykö se?


      • dazu
        opiskelija kirjoitti:

        puhelinnumeroni annan suoraa jos kiinnostaa. tänne varmaan sitä ei voi antaa mutta sulla on näemmä profiili täällä suomi24:ssä, joten varmasti myös henk.kohtainen postilaatikko löytyy johon voisin heittää puh.numeroni.

        käykö se?

        Käyhän sekin, jos ei sinusta tule suurta riesaa. Ja tässähän on sekin hyvä puoli, että epävakaat ovat suhteellisen kevytkenkäisiä naisia, joten seksin saantini saattaa olla joksikin aikaa turvattuna.

        Minulle riittäisi aluksi sekin, jos vain nukuttaisiin yhdessä.


      • 3+14=17
        dazu kirjoitti:

        Sulla on epävakaa persoonallisuushäiriö. :D Olet itse narsisti, etkä kelpaa psykiatriseksi sairaanhoitajaksi.

        Sä keskityit seksuaallissävytteisyyteen viesteissäni. Mä heitin omituista käyttäytymistä ilmentävään kirjoitukseen puolihuumorilla viestin ja sitten pyynnöstäsi kuvailin toimintakaavan ja esitin sen konkreettisemmin, konkreettisemmassa yhteydessä asioiden selkeyttämiseksi.
        Sinä kuitenkin lähdit tahallasi sotkemaan selitystäni ja keskittymään seksuaalissävytteisyyteen ja vääristämään motiivejani... käytit projektiivista identifikaatiota, jonka fiksaatioaste voidaan laskea epävakaaseen persoonallisuushäiriöön.

        "Miksi yrität todistella oikeassa olemistasi nimenomaan...viittaamalla seksiin joko esimerkeissäsi tai heittämällä kahdesti tuon ikäänkuin ukko Freudin teorian...että kaikessa ihmisen toiminassa/käyttätymisessä/ajatustavoissa kyse olisi ikäänkuin tarve saada seksuaalista tyydytystä...jopa väittelyissä netin keskustelupalstalla aiheesta persoonallilisuushäiriöt..."

        Loit kolmannen, erillisen persoonan, jonka mielipide on merkittävempi kuin meidän kahden yhteensä ja koitit tälle kolmannelle mielikuvituspersoonalle vääristää motiivini ja kirjoitukseni ja saada minut tuntemaan, että mielipiteesi on tämän kolmannen persoonan hyväksymä mielipide...

        Olet klassinen narsisti.

        "jonka olet jo kahdesti ottanut esille...ikäänkuin todistellaksesi jotain...kenelle?, itsellesikö?, itsestäsikö puhut? kysynkinkin mitä tämä asia/kohta merkitsee sinulle itsellesi...miksi juurikin korostat tätä kohtaa..."

        Tässä käytät projektion projektiota projektiivisen identifikaation osana epävakaiden persoonallisuushäiriöisten tyyliin: syytät minua kärkeen siitä, että korostan ks. asiaa, vaikka todellisuudessa se olet sinä, joka tuossa otti erityisesti esiin nuo kohdat, korostaaksesi niitä.
        Toisekseen patologisen attack on linkingin linkkinä on "korostaminen". Käytin itse tuota sanaa, että sinä KOROSTIT sitä, kuinka haluat pitäytyä kannassasi:

        "dazu
        17.10.2012 18:15
        1
        Sulje
        Toki tuo heittoni oli osin läppää, mutta kyllä tällä vastakeskustelijallani oli melkoisen lapsellinen asenne keskustelussa ja hän erityisesti pyrki KOROSTAMAAN sitä, kuinka haluaa pitää omasta käsityksestään kiinni,eikämissään nimessä suostu luopumaan siitä(ihmeellistä muuten, etteivät sivulliset ole tulleet tuota kantaa tähän ihmettelemään)."

        ->

        Niin sinä otitkin itsellesi minun rooliin ja käänsit minulle sinun roolin epävakaan persoonallisuushäiriön projektiivisen identifikaation mukaisesti:

        "1 19=20
        18.10.2012 17:37
        0
        Sulje
        Palaan vielä tähän kohtaan...jonka olet jo kahdesti ottanut esille...ikäänkuin todistellaksesi jotain...kenelle?, itsellesikö?, itsestäsikö puhut? kysynkinkin mitä tämä asia/kohta merkitsee sinulle itsellesi...miksi juurikin KOROSTAT tätä kohtaa..."

        Käytit siis roolinvaihtamista, missä siirsit automaattisesti itsellesi tuon minun roolini henkilönä, joka sättii korostamisesta ja minulle sen roolin, jota sätitään korostamisesta. Taustalla tässä oli sinun vainoharhainen ajattelu, että kuvittelit minun kohdelleen sinua tarkoituksellisen sadistisesti, jolloin käänsit roolit toisinpäin ja pyrit siirtämään projektiivisella identifikaatiolla minuun tunnetasolla vainoharhaisen kokemuksesi, eli kun sinä koit virheellisesti häpeää ja syyllisyyttä, pyrit kääntämään asetelmamme toisinpäin ja syyllistämään minua niistä asioista, joista vainoharhaisesti koit minun sinua syyllistäneen.

        Projektiivisesta identifikaatiosta on sanottu seuraavaa: 1. kaiken, minkä sanon, muutat p*skaksi ja heität silmilleni ja 2. taisin juuri tavata isänne.

        Epävakaan persoonallisuushäiriön taustalla on naisella aina pahoinpitelevä, tai hyökkäävä isä, näin myös sinun kohdalla. Käyttäessäsi projektiivisen identifikaation attack on linkin-muotoa minua vastaan, koit samalla itsesi kaikkivoipaiseksi sadistiseksi isäksesi ja tuotit itsellesi seksuaalisen tyydytyksen pelkällä sadistis-narsistisella kommunikoinnilla.

        "Epävakaan persoonallisuushäiriön taustalla on naisella aina pahoinpitelevä, tai hyökkäävä isä, näin myös sinun kohdalla."

        Noh tähän voin vastata että isäni on kuollut leukemiaan ollessani puoli vuotias, joten en tiedä millainen hän oli...

        mutta muuten joo...tekstisi meni ohi minun ymmärryskykyni ettei siten se aiheuta minussa mitään erityisiä ajatuksia...varsinkaan kun et vastannut henk. koht. tasolla kysymyyksiini...

        kiinnitin vain huomiota siihen...että ikäänkuin syyllistit toisia siitä...kaikkivoipaisuuden illuusioista ja sen myötä seksuaalisen mielihyvän saamisesta...vaikka itse toit aiheen mukaan keskusteluun...ja kysyin syytä siihen...

        mutta liekö tarpeen tehdä psykoanalyyseja toisista ihmistä, kun käsittääkseni olet maallikko, keittiöpsykologi...kuten itsekin jossain kohtaa ilmaisit, että hyvinkin voin jättää analyysisi minusta täysin omaan arvoonsa...

        "Psykoanalyyttisesta hoidosta – psykoanalyysista ja psykoanalyyttisesta psykoterapiasta - voi parhaiten hyötyä ihminen, joka on kiinnostunut omasta sisäisestä maailmastaan ja on valmis tutkimaan sitä vaikeuksiensa voittamiseksi. Hän voi kärsiä monenlaisista oireista, kuten ahdistuksesta, masennuksesta, pakko-oireista tai itsetunnon häiriöistä. Hänen ongelmansa saattavat heijastua vaikeuksina yksinolossa ja ihmissuhteissa tai vaikeuksina työelämässä."

        http://www.psykoanalyysi.com/hakeutuminen.html

        että jos psykoanalyysi on sinulle tuttua...niin olet hakeutunut siihen nimenomaan ymmärtääksesi itseäsi...

        mutta jostai syystä ny kuvittelet olevasikin pätevä analysoimaan ihmisiä netin keskustelupalstoilla...


      • dazu
        14+10=24 kirjoitti:

        "Jotenkin ajattelisin, että jos itse olisin vastaavanlaisessa tilanteessa tuo ulkopuolinen...sanoisin, etten ole nähnyt tapausta, mutta uskon sen olevan totta syystä, että niin moni ihminen on tapauksen nähnyt..."

        Luin esimerkkisi uudelleen ja kiinnitin enemmän huomiota kertomasi esimerkin raiskauksen yksityiskohtiin...

        Nyt voisin ajatella että ehkä sittenkin voisin epäillä tarinaa...syystä, että on aikas vaikea uskoa, että neljätoista ihmistä näkee raiskauksen, antaa sen tapahtua, mitenkään pyrkimättä estämään sitä...

        tämä vain esimerkki siitä, että aina kaikki ei ole ihan sitä miltä äkkiseltään vaikuttaa...

        mutta en siltikään ymmärrä...mitä tällä raiskaus esimerkilläsi on tekemistä sen kanssa..ettei joku ole samaa mieltä kanssasi persoonallisuushäiriöistä...

        Kerros miksi valitsit tuollaisen esimerkin...

        Niin, no entäs, jos raiskaaja on saatu rysänpäältä kiinni? Siis, jos neljätoista ihmistä on nähnyt raiskauksen ja raiskaaja on saatu rysänpäältä kiinni. Joku henkilö sitten kertoo tapahtuneesta ulkopuoliselle naiselle, joka kieltäytyy uskomasta raiskauksen tapahtuneen, koska kieltäytymällä uskomasta ks. tapahtumaa, hän saa provosoitua hänelle asiasta kertoneen henkilön todistelemaan raiskauksen tapahtuneen ja, kun tämä asiasta ulkopuoliselle naiselle kertonut henkilö joutuu todistelemaan ulkopuoliselle naiselle tämän raiskauksen tapahtuneen, nainen on saanut luotua oman vauva-aikaisen äiti-lapsi-suhteen heijastuman itsensä ja asiasta tositelevan välille siten, että nainen saa olla äiti(jonka nainen vauvana koki kaikkivoipaiseksi ja siten kokee nyt itsensä kaikkivoipaiseksi) ja todistelijalle jää riippuvaisen vauvan rooli.

        Asiaa uskomasta kieltäytynyt nainen on vauvana kokenut jonkin traumaattisen, olemassaoloa uhkaavan trauman, missä on kokenut äidin jättäneen hänet vaille tissiruokintaa tms. ja, koska vauva ei voi missään olosuhteissa kokea äitinsä tehneen väärin, hän on kokenut ruokkimattajättämisen johtuneen itsestään, eli vauvassa olleessa itseisarvoisesta pahuudesta ja tässä tilanteessa vauvasta on tullut paha ja äidistä hyvä, jolloin äidin lastaan kohtaan suorittama laiminlyönti on muuttunut hyvyydeksi ja kaikkivoipaisuuden merkiksi. Kaikissa B-ryhmän häiriöissä on kyse siitä, että henkilö heijastaa kaikkeen kommunikaatioon ja kaikkiin ihmissuhteisiin tuon vauvana tapahtuneen traumaattisen hetken äiti-lapsi-suhteen.
        B-ryhmän häiriön omaava asettaa itsensä puhtaasti ikävällä käyttymisellä laiminlyövän, kaikkivoipaisen äidin rooliin ja pakottaa vastapuolen laiminlyödyn vauvan rooliin. Tästä on kyse narsismissa.
        Toisaalta B-ryhmäläisillä on elämässä myös henkilöitä, jotka koetaan laiminlyöviksi, kaikkivoipaisiksi vanhemmiksi, eli narsistilla on taustalla usein joku henkilö, johon narsisti on läheisriippuvainen ja, joka käyttää narsistia hyväksi. Naisella tämä voi olla esim. pahoinpitelevä aviomies; kun terve nainen lähtisi pahoinpideltävän miehen luota pois, narsistinainen jääkin pahoinpideltäväksi ja riippuvaistuu näin miesnarsistiin. Tunnettuna esimerkkinä on Charles Mansonin luoma perhe, missä epävakaat ja huomiohakuiset naiset muodostuivat uskolliseksi perheeksi hyväksikäyttäjänsä ympärille, mutta harjoittivat sarjamurhaamista perheen ulkopuolelle.


      • dazu
        3+14=17 kirjoitti:

        "Epävakaan persoonallisuushäiriön taustalla on naisella aina pahoinpitelevä, tai hyökkäävä isä, näin myös sinun kohdalla."

        Noh tähän voin vastata että isäni on kuollut leukemiaan ollessani puoli vuotias, joten en tiedä millainen hän oli...

        mutta muuten joo...tekstisi meni ohi minun ymmärryskykyni ettei siten se aiheuta minussa mitään erityisiä ajatuksia...varsinkaan kun et vastannut henk. koht. tasolla kysymyyksiini...

        kiinnitin vain huomiota siihen...että ikäänkuin syyllistit toisia siitä...kaikkivoipaisuuden illuusioista ja sen myötä seksuaalisen mielihyvän saamisesta...vaikka itse toit aiheen mukaan keskusteluun...ja kysyin syytä siihen...

        mutta liekö tarpeen tehdä psykoanalyyseja toisista ihmistä, kun käsittääkseni olet maallikko, keittiöpsykologi...kuten itsekin jossain kohtaa ilmaisit, että hyvinkin voin jättää analyysisi minusta täysin omaan arvoonsa...

        "Psykoanalyyttisesta hoidosta – psykoanalyysista ja psykoanalyyttisesta psykoterapiasta - voi parhaiten hyötyä ihminen, joka on kiinnostunut omasta sisäisestä maailmastaan ja on valmis tutkimaan sitä vaikeuksiensa voittamiseksi. Hän voi kärsiä monenlaisista oireista, kuten ahdistuksesta, masennuksesta, pakko-oireista tai itsetunnon häiriöistä. Hänen ongelmansa saattavat heijastua vaikeuksina yksinolossa ja ihmissuhteissa tai vaikeuksina työelämässä."

        http://www.psykoanalyysi.com/hakeutuminen.html

        että jos psykoanalyysi on sinulle tuttua...niin olet hakeutunut siihen nimenomaan ymmärtääksesi itseäsi...

        mutta jostai syystä ny kuvittelet olevasikin pätevä analysoimaan ihmisiä netin keskustelupalstoilla...

        Myös isän puuttuminen saattaa olla epävakaan taustalla, se on yleensä se toinen vaihtoehto hyökkäävän isän lisäksi.

        Et ole syyllinen siihen, että jäit ilman isää ja, että sinusta tuli tuollainen.

        *rakastava jättiläishali*

        Luen kohta paremmin tämän viimeisen viestisi... pitää käydä toisaalla välillä.


      • 7+1=8
        dazu kirjoitti:

        Niin, no entäs, jos raiskaaja on saatu rysänpäältä kiinni? Siis, jos neljätoista ihmistä on nähnyt raiskauksen ja raiskaaja on saatu rysänpäältä kiinni. Joku henkilö sitten kertoo tapahtuneesta ulkopuoliselle naiselle, joka kieltäytyy uskomasta raiskauksen tapahtuneen, koska kieltäytymällä uskomasta ks. tapahtumaa, hän saa provosoitua hänelle asiasta kertoneen henkilön todistelemaan raiskauksen tapahtuneen ja, kun tämä asiasta ulkopuoliselle naiselle kertonut henkilö joutuu todistelemaan ulkopuoliselle naiselle tämän raiskauksen tapahtuneen, nainen on saanut luotua oman vauva-aikaisen äiti-lapsi-suhteen heijastuman itsensä ja asiasta tositelevan välille siten, että nainen saa olla äiti(jonka nainen vauvana koki kaikkivoipaiseksi ja siten kokee nyt itsensä kaikkivoipaiseksi) ja todistelijalle jää riippuvaisen vauvan rooli.

        Asiaa uskomasta kieltäytynyt nainen on vauvana kokenut jonkin traumaattisen, olemassaoloa uhkaavan trauman, missä on kokenut äidin jättäneen hänet vaille tissiruokintaa tms. ja, koska vauva ei voi missään olosuhteissa kokea äitinsä tehneen väärin, hän on kokenut ruokkimattajättämisen johtuneen itsestään, eli vauvassa olleessa itseisarvoisesta pahuudesta ja tässä tilanteessa vauvasta on tullut paha ja äidistä hyvä, jolloin äidin lastaan kohtaan suorittama laiminlyönti on muuttunut hyvyydeksi ja kaikkivoipaisuuden merkiksi. Kaikissa B-ryhmän häiriöissä on kyse siitä, että henkilö heijastaa kaikkeen kommunikaatioon ja kaikkiin ihmissuhteisiin tuon vauvana tapahtuneen traumaattisen hetken äiti-lapsi-suhteen.
        B-ryhmän häiriön omaava asettaa itsensä puhtaasti ikävällä käyttymisellä laiminlyövän, kaikkivoipaisen äidin rooliin ja pakottaa vastapuolen laiminlyödyn vauvan rooliin. Tästä on kyse narsismissa.
        Toisaalta B-ryhmäläisillä on elämässä myös henkilöitä, jotka koetaan laiminlyöviksi, kaikkivoipaisiksi vanhemmiksi, eli narsistilla on taustalla usein joku henkilö, johon narsisti on läheisriippuvainen ja, joka käyttää narsistia hyväksi. Naisella tämä voi olla esim. pahoinpitelevä aviomies; kun terve nainen lähtisi pahoinpideltävän miehen luota pois, narsistinainen jääkin pahoinpideltäväksi ja riippuvaistuu näin miesnarsistiin. Tunnettuna esimerkkinä on Charles Mansonin luoma perhe, missä epävakaat ja huomiohakuiset naiset muodostuivat uskolliseksi perheeksi hyväksikäyttäjänsä ympärille, mutta harjoittivat sarjamurhaamista perheen ulkopuolelle.

        "Niin, no entäs, jos raiskaaja on saatu rysänpäältä kiinni? Siis, jos neljätoista ihmistä on nähnyt raiskauksen ja raiskaaja on saatu rysänpäältä kiinni."

        Noh jos ny ajattelen että asia on noin, tapahtumasta lie muutakin todistusaineistoa kuin...pelkästään yhden henkilön kertomus...

        mutta edelleen esimerkkisi on kummallinen...ymmärrän että se on kuvitteellinen...mutta en siltikään saa sovitettua tähän asiayhteyteen/persooanllisuuhäiriöön..että netin keskustelupalstalla joku on eri mieltä kanssasi...

        että edelleen miksi valitsit tuollaisen esimerkin...en käsittänyt, minkä roolin esimerkissäsi annoit kellekkin, mikä on sinun roolisi tuossa raiskausesimerkissäsi..

        Mitä tulee tuohon äiti suhteeseen...niin minä olen varmaankin monen mittapuun mukaan kokenut pettymyksiä varhaislapsuudessani...mutta kyllä minä on käsittääkseni ollut äidistäni kuitenkin suht realistinen kuva...

        en kokenut häntä mitenkään läpeensä pahaksi mutta en liioin kiistänyt sitä pahaa mitä sain osakseni...aikas varhaisella iällä kuitenkin ymmärsin, että hän oli henkisesti sairas, ja käyttätyi niinkuin käyttäytyi...

        mutta mikäkö minusta sitten tuli...minusta tuli kiltti, äitini tuntoja ja tuulia haistelva, mahdollisimmman vähän vaativa/tarvitseva lapsi...yritin pysyä pois tieltä enempiä konflikteja välttääkseni...ja haaveilin toisenlaisesta elämästä...

        Mutta siihen toisenlaiseen elämään minulla ei ollut eväitä...ei ns. terveitä tapoja toimia vaan...

        samaa mallia toistin avioliitossanikin...kiinnitin paljon enemmän huomiota toisiin ja unohdin tyystin itseni... nelissäkymmenissä voidessani itse henkisesti huonosti...tajusin vasta, että minussa itsessäni on jotain vikaa...kun siedin huonoa kohtelua enkä puolustanut itseäni...

        että tavallaan kaikella kiltteydellä, sillä etten vaatinut mitään...minä kait yritin ansaita sitä rakkautta jota vaille jäin jo lapsena...että kyllä malli oli tullut lapsuudesta...

        mutta en osaa ajatella, että lokeroisin minuun ja elämääni vaikuttaneet ihmiset mitenkään tyystin pahoiksi tai hyviksi...enkä ole kokenut heitä mitenkään kaikkivoipaisiksi...sen paremmin kuin itseänikään...

        enemmänkin olen harmitellut sitä etten itse ole ymmärtänyt itseäni...ja sen vuoksi olen ollut/olen mikä olen...nykyään ajattelen, että olen enimmäkseen itse itseni vanhempi ja samalla sisälläni asuu vanhempieni/äitini lapsi...jolle pyrin antamaan sitä huomiota/rakkautta mitä se on jäänyt vaille...ilman että minun täytyisi siitä vaille jäämisestä syyttää/vihata ketään...

        harvemmin tässä elämässä mikään on täydellistä/virheetöntä olletikkin jos puhutaan ihmisistä...enkä hevin usko että psyykeltään täysin tervettä....mitä ikinä se tarkoittaakkaan...sellaista jolla ei olisi koskaan ongelmia itsensä kanssa tai suhteessa toisiin ihmisiin...onkaan olemassa...narsismikin kuuluu osana meihin kaikkiin...ja tuskin täydellisiäkään vanhempiakaan on olemassa...pettymyksetkin kuuluvat ihmiselämään...


      • opiskelija
        dazu kirjoitti:

        Käyhän sekin, jos ei sinusta tule suurta riesaa. Ja tässähän on sekin hyvä puoli, että epävakaat ovat suhteellisen kevytkenkäisiä naisia, joten seksin saantini saattaa olla joksikin aikaa turvattuna.

        Minulle riittäisi aluksi sekin, jos vain nukuttaisiin yhdessä.

        Olen varattu. en etsi seuraa. Kyseessä on opiskeluihini liittyvä asia.
        Haluatko autta tulemalla koulullemme esitelmämme osaksi vai et?


      • dazu
        opiskelija kirjoitti:

        Olen varattu. en etsi seuraa. Kyseessä on opiskeluihini liittyvä asia.
        Haluatko autta tulemalla koulullemme esitelmämme osaksi vai et?

        Mistä tiedät, etten ole joku seinähullu, joka vetäsee ittensä alasti, kun pääsee sellaisen naisvaltaisen luokan eteen?


      • opiskelija
        dazu kirjoitti:

        Mistä tiedät, etten ole joku seinähullu, joka vetäsee ittensä alasti, kun pääsee sellaisen naisvaltaisen luokan eteen?

        en mä tiedäkään, mutta koulu on niin iso ja paljon myös mies opiskelijoita ja henkilökuntaa että tuskin ongelmia tulee yhdestä "seinähullusta" niinkuin asian ilmaisit.


      • - -
        opiskelija kirjoitti:

        en mä tiedäkään, mutta koulu on niin iso ja paljon myös mies opiskelijoita ja henkilökuntaa että tuskin ongelmia tulee yhdestä "seinähullusta" niinkuin asian ilmaisit.

        Ihanneyhteiskunnassa tuollainen olisi ihan toimiva juttu, jäämme mielenkiinnolla odottelemaan Tampereen reissun kokemuksista.

        Ette kai te meiltä niitä pimitä? Tosin tämähän ei ole ihanneyhteiskunnan lähimaastossakaan, niin ehkä ei toteudu kaikenmaailman mahdollisista syistä ..


      • opiskelija
        - - kirjoitti:

        Ihanneyhteiskunnassa tuollainen olisi ihan toimiva juttu, jäämme mielenkiinnolla odottelemaan Tampereen reissun kokemuksista.

        Ette kai te meiltä niitä pimitä? Tosin tämähän ei ole ihanneyhteiskunnan lähimaastossakaan, niin ehkä ei toteudu kaikenmaailman mahdollisista syistä ..

        dazu veti puihin joten tuskin tulee tapahtuun. Ei halua tulla mukaan tähän. Syystä tai toisesta.


      • - -
        opiskelija kirjoitti:

        dazu veti puihin joten tuskin tulee tapahtuun. Ei halua tulla mukaan tähän. Syystä tai toisesta.

        No enpähän ihmettele. Tämä kun ei ole mikään ihanneyhteiskunta :)


      • the boss man___79
        - - kirjoitti:

        No enpähän ihmettele. Tämä kun ei ole mikään ihanneyhteiskunta :)

        HAH! se ei uskaltanut sitten lähteä omin kasvoin ammatti ihmisten eteen päteen.


      • - -
        the boss man___79 kirjoitti:

        HAH! se ei uskaltanut sitten lähteä omin kasvoin ammatti ihmisten eteen päteen.

        Kysymyshän on siitä, että vaikka olisikin mennyt hienovaraisesti ammattilaisten eteen kertomaan siitä, että mitä on netistä lukemalla oppinut, niin ne AMMATTILAISET ottaisivat sen kuitenkin niin, että siinä seisoo yksi yrittämässä päteä..

        Sehän se yleinen meininki on.

        Toisenlaisella meiningillä mikä vaan olisi mahdollista ja elämäkin hieman hauskempaa ollessaan ei niin vakavaa, mutta juuri näinä aikoina... juuri tässä valtiossa... ja ammattilaisia... ei, ei.. kuka haluaa saada julkisesti kuulla olevansa TAVALLINEN ihminen ja niin ollen automaattisesti KAIKESSA hakoteillä.

        Dazu kysennalaistettaisiin AMMATTILAISTEN toimesta ihan samalla tavalla kuin palstallakin ja ihan samoista syistä. -Ei alakohtaista koulutusta ja - Netistä lukemallaan tiedolla..

        Ja vielä kehtaa sanoa ääneen oppineensa sillä tavalla jostain jotakin :D

        Siis ihan hirveetä.

        Minä ymmärrän hyvin, veikkaan että kovin moni muu ei julkisesti edes palstalla viitti vaivautua ymmärtämään :)


      • ___ X2
        - - kirjoitti:

        Kysymyshän on siitä, että vaikka olisikin mennyt hienovaraisesti ammattilaisten eteen kertomaan siitä, että mitä on netistä lukemalla oppinut, niin ne AMMATTILAISET ottaisivat sen kuitenkin niin, että siinä seisoo yksi yrittämässä päteä..

        Sehän se yleinen meininki on.

        Toisenlaisella meiningillä mikä vaan olisi mahdollista ja elämäkin hieman hauskempaa ollessaan ei niin vakavaa, mutta juuri näinä aikoina... juuri tässä valtiossa... ja ammattilaisia... ei, ei.. kuka haluaa saada julkisesti kuulla olevansa TAVALLINEN ihminen ja niin ollen automaattisesti KAIKESSA hakoteillä.

        Dazu kysennalaistettaisiin AMMATTILAISTEN toimesta ihan samalla tavalla kuin palstallakin ja ihan samoista syistä. -Ei alakohtaista koulutusta ja - Netistä lukemallaan tiedolla..

        Ja vielä kehtaa sanoa ääneen oppineensa sillä tavalla jostain jotakin :D

        Siis ihan hirveetä.

        Minä ymmärrän hyvin, veikkaan että kovin moni muu ei julkisesti edes palstalla viitti vaivautua ymmärtämään :)

        No mihis sitten enää lääkäriä tarvitaan! alkakaa itse hoitaan itseänne! hommatkaa netistä diagnoosi ja hoito ohjeet. mitäs niillä 10 vuotta yliopistossa opiskelleille amatööreille enää tekee kun paremmat ja ilmaiset lääkärit löytää kun itse opiskelee netistä lääkäriks ja hoitaa ongelman. ei ainakaan tarvi maksaa 50-100 e/vk psykoterapiaa tai varailla erikoisairaan hoitoon lääkäri aikoja ja maksella kalliita sairalalaskuja. netti lasku vaan ja itseään hoitaa. :)


      • dazu
        opiskelija kirjoitti:

        dazu veti puihin joten tuskin tulee tapahtuun. Ei halua tulla mukaan tähän. Syystä tai toisesta.

        Puhuitko p*skaa, kun lupasit lähettää privaa?

        opiskelija
        18.10.2012 20:12
        0
        Sulje
        puhelinnumeroni annan suoraa jos kiinnostaa. tänne varmaan sitä ei voi antaa mutta sulla on näemmä profiili täällä suomi24:ssä, joten varmasti myös henk.kohtainen postilaatikko löytyy johon voisin heittää puh.numeroni.

        käykö se?

        dazu
        18.10.2012 20:23
        -1
        Sulje
        Käyhän sekin


      • dazu
        dazu kirjoitti:

        Puhuitko p*skaa, kun lupasit lähettää privaa?

        opiskelija
        18.10.2012 20:12
        0
        Sulje
        puhelinnumeroni annan suoraa jos kiinnostaa. tänne varmaan sitä ei voi antaa mutta sulla on näemmä profiili täällä suomi24:ssä, joten varmasti myös henk.kohtainen postilaatikko löytyy johon voisin heittää puh.numeroni.

        käykö se?

        dazu
        18.10.2012 20:23
        -1
        Sulje
        Käyhän sekin

        opiskelija
        25.10.2012 13:45
        1
        Sulje
        dazu veti puihin joten tuskin tulee tapahtuun. Ei halua tulla mukaan tähän. Syystä tai toisesta.
        --
        --
        En pysty lähettämään privaa itselleni sinun puolestasi.


      • dazu
        ___ X2 kirjoitti:

        No mihis sitten enää lääkäriä tarvitaan! alkakaa itse hoitaan itseänne! hommatkaa netistä diagnoosi ja hoito ohjeet. mitäs niillä 10 vuotta yliopistossa opiskelleille amatööreille enää tekee kun paremmat ja ilmaiset lääkärit löytää kun itse opiskelee netistä lääkäriks ja hoitaa ongelman. ei ainakaan tarvi maksaa 50-100 e/vk psykoterapiaa tai varailla erikoisairaan hoitoon lääkäri aikoja ja maksella kalliita sairalalaskuja. netti lasku vaan ja itseään hoitaa. :)

        Ei lääkäreitä pitäisi korvata netistä opiskelleilla, mutta netistä opiskelleita, joiden kiinnostustaso aiheeseen on parempi, voitaisiin kouluttaa lääkäriksi.
        Tosin voisi olla, että kiinnostustaso lopahtaisi jossain kohtaa opintoja lääkäreiden tasolle.


      • dazu
        - - kirjoitti:

        Kysymyshän on siitä, että vaikka olisikin mennyt hienovaraisesti ammattilaisten eteen kertomaan siitä, että mitä on netistä lukemalla oppinut, niin ne AMMATTILAISET ottaisivat sen kuitenkin niin, että siinä seisoo yksi yrittämässä päteä..

        Sehän se yleinen meininki on.

        Toisenlaisella meiningillä mikä vaan olisi mahdollista ja elämäkin hieman hauskempaa ollessaan ei niin vakavaa, mutta juuri näinä aikoina... juuri tässä valtiossa... ja ammattilaisia... ei, ei.. kuka haluaa saada julkisesti kuulla olevansa TAVALLINEN ihminen ja niin ollen automaattisesti KAIKESSA hakoteillä.

        Dazu kysennalaistettaisiin AMMATTILAISTEN toimesta ihan samalla tavalla kuin palstallakin ja ihan samoista syistä. -Ei alakohtaista koulutusta ja - Netistä lukemallaan tiedolla..

        Ja vielä kehtaa sanoa ääneen oppineensa sillä tavalla jostain jotakin :D

        Siis ihan hirveetä.

        Minä ymmärrän hyvin, veikkaan että kovin moni muu ei julkisesti edes palstalla viitti vaivautua ymmärtämään :)

        "Dazu kysennalaistettaisiin AMMATTILAISTEN toimesta ihan samalla tavalla kuin palstallakin ja ihan samoista syistä. -Ei alakohtaista koulutusta ja - Netistä lukemallaan tiedolla.."

        Voisi tosin olla, että joku vielä ammattimaisempi tuolloin kyseenalaistaisi nämä kyseenalaistajat. Voinhan minäkin pyytää paikalle ammattihenkilöitä, joiden osaaminen on paremmalla tasolla, kuin sairaanhoitajia opettavien henkilöiden.


      • opiskelija
        dazu kirjoitti:

        opiskelija
        25.10.2012 13:45
        1
        Sulje
        dazu veti puihin joten tuskin tulee tapahtuun. Ei halua tulla mukaan tähän. Syystä tai toisesta.
        --
        --
        En pysty lähettämään privaa itselleni sinun puolestasi.

        kysyin sulta kysymyksen että lähdetkö mukaan et vastannut siihen vaan puhuit vain seinähullusta. mutta voit kyllä edelleen tulla koulullemme jos haluat? nyt tosin ei esitelmä enää mutta aiheeseen liittyvä koulutus jatkuu. Pelkkää privaa en lähetä koska en ole kiinnostunut sinusta miehenä tai ystävänä. ainoastaan ammatillisessa mielessä numeroani annan (ja sekin on mieheni ja minun molempien käytössä oleva puhelinnum.)

        25 vuotias nainen kun ei ole kiinnostunu oikein mistään keski-ikäisestä vaikka olisikin sinkku.


      • randomiiiiiiiiii
        opiskelija kirjoitti:

        kysyin sulta kysymyksen että lähdetkö mukaan et vastannut siihen vaan puhuit vain seinähullusta. mutta voit kyllä edelleen tulla koulullemme jos haluat? nyt tosin ei esitelmä enää mutta aiheeseen liittyvä koulutus jatkuu. Pelkkää privaa en lähetä koska en ole kiinnostunut sinusta miehenä tai ystävänä. ainoastaan ammatillisessa mielessä numeroani annan (ja sekin on mieheni ja minun molempien käytössä oleva puhelinnum.)

        25 vuotias nainen kun ei ole kiinnostunu oikein mistään keski-ikäisestä vaikka olisikin sinkku.

        oho dazulla meni pupupöksyyn kun tajusi ettei välttely ja uhoaminen tehonnut vaan sama tarjous olisi edelleenkin voimassa. :D


    • vaatelias elämä

      Itseltä löytyy vaativuuden piirteitä. Olen ollut aina ns. hikipinko opinnoissani, halunnut vain parhaita arvosanoa. Sama työelämässä. Olen tarkka, tunnollinen ja huono antamaan anteeksi itselleni tekemiäni virheitä.Työuupumustakin olen joskus tunnistanut itsessäni kovan itsekritiikin ja suorittamisen myötä. Muiden tekemät virheet näen paljon enemmän inhimillisyyden nimissä kuin omani. Voin sanoa olevani jollaintapaa neuroottinen. Helposti itseni syyllistävä. Liian kiltti ja tunnollinen.

      Vasta nyt olen alkanut opetella pitämään rajojani, sanomaan ei, käsittelemään häpeää. Ei aina niin helppoa. Myös vihan tunnistaminen ja oikein kanavoiminen on ollut oppimisen paikka.

      • dazu

        "Vasta nyt olen alkanut opetella pitämään rajojani, sanomaan ei, käsittelemään häpeää. Ei aina niin helppoa. Myös vihan tunnistaminen ja oikein kanavoiminen on ollut oppimisen paikka."

        Ei kuulosta vaativalta.


      • ei hyvää päivää
        dazu kirjoitti:

        "Vasta nyt olen alkanut opetella pitämään rajojani, sanomaan ei, käsittelemään häpeää. Ei aina niin helppoa. Myös vihan tunnistaminen ja oikein kanavoiminen on ollut oppimisen paikka."

        Ei kuulosta vaativalta.

        ja sä ilmeisesti joku koti psykiatria leikkivä joka astuu nyt jonkun OIKEAN KOULUTETUN PSYKIATRIN varpaille. väittämällä että hännen antaman diagnoosi on väärä. Hmm.. oletkohan sä narsisti joka kuvittelee olevansa kaikki voipa ja kaikesta kaiken tietävä mutta tietosi on hyvin pintapuolinen. silti yrität nousta jopa oikeasti koulutetun psykiatrin yläpuolelle tietämys yrityksilläs.. hei haloo.. nyt katsos peiliin vähän!


      • dazu
        ei hyvää päivää kirjoitti:

        ja sä ilmeisesti joku koti psykiatria leikkivä joka astuu nyt jonkun OIKEAN KOULUTETUN PSYKIATRIN varpaille. väittämällä että hännen antaman diagnoosi on väärä. Hmm.. oletkohan sä narsisti joka kuvittelee olevansa kaikki voipa ja kaikesta kaiken tietävä mutta tietosi on hyvin pintapuolinen. silti yrität nousta jopa oikeasti koulutetun psykiatrin yläpuolelle tietämys yrityksilläs.. hei haloo.. nyt katsos peiliin vähän!

        Kuka on puhunut mitään koulutetuista psykiatreista? Tuo kirjoittaja sanoi, että hänessä on piirteitä vaativasta ja esitteli niitä palstalla. Sanoin vain mielipiteeni, että piirteet eivät kuulosta vaativalta.


    • häiriöistä

      http://www.omaisten.org/index.php?option=com_content&view=article&id=144&Itemid=34

      suosittelen koti psykiatria lukemaan ihan alan lehteä nimeltä labyrintti.. ja ko. artikkelin hyvin tarkkaan. Sinulla on luetun ymmärtämisessä jotain vikaa jos et sanomaa tajua.

      korostan tähän tuon lopun:

      "Persoonallisuushäiriöiden ryhmittely ja diagnosointi

      Eri persoonallisuushäiriöt luokitellaan sen mukaan mitkä persoonallisuuden piirteet ovat korostuneet. Nykyään Suomessa käytössä olevan tautiluokituksen mukaan eri tyyppejä ovat:

      * epäluuloinen persoonallisuus
      * eristäytyvä (skitsoidi)persoonallisuus
      * epäsosiaalinen persoonallisuus
      * tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus
      * huomionhakuinen persoonallisuus
      * vaativa persoonallisuus
      * estynyt persoonallisuus
      * riippuvainen persoonallisuus
      * muu määritelty persoonallisuushäiriö:
      o narsistinen persoonallisuus
      o epäkypsä persoonallisuus
      o passiivis-aggressiivinen persoonallisuus
      o psykoneuroottinen persoonallisuus
      o määrittelemätön persoonallisuus
      o sekamuotoinen persoonallisuushäiriö

      Eri tautiluokituksissa on persoonallisuushäiriöiden nimet ja jaottelu vaihtelevat.

      Psykiatristen sairauksien ryhmittelyä

      Neuroosit

      esim.masennus ja ahdistuneisuushäiriöt, kuten paniikkihäiriö,pelot tai pakko-oireiset häiriöt
      Persoonallisuushäiriöt
      esim.epävakaa,epäsosiaalinen tai vaativa persoonallisuus

      Psykoosit

      esim.skitsofrenia,mania tai paranoidinen psykoosi;psykooseihin liittyy todellisuudentajun pettäminen."

      eli suomeksi: vaativa persoonallisuus on persoonallisuushäiriö siinä missä epävakaa (rajatilapersoonallisuus) , epäsosiaalinen (joka vastaan diagnostisesti eniten vanhaa nimitystä psykopaatti) ja nämä kaikki kolem ovat persoonallisuushäiriö ryhmässä alaryhmä nimityksenä neuroottiset persoonallisuushäiriöt. Silti persoonallisuushäiriöitä kaikki.

      "Termit:

      neuroosi, neurosis
      psyykkinen häiriö, jossa ratkaisemattomista ristiriitatilanteista johtuvia jatkuvia oireita, kuten ahdistuneisuus, fobiat, pakkotoiminnot ja erilaiset ruumiilliset vaivat"

      http://www.tohtori.fi/?page=4069997&search=neuroosi

      termillä neuroosi yleensä tarkoitetaan lieviä mielenterveyshäiriöitä..kuten masennusta, paniikkihäiriöö ja ahdistuneisuutta, mutta persoonallisuushäiriöiden kohdalla se alanimikkeenä liittyy tuohon yllämainittuun termiin.

      moniin mt-häiriöihin liittyy masennus, ahdistus ja paniikkikohtaukset.
      ei vain persoonallisuushäiriöihin. monet mt-sairaudet myös antavat liitännäis sairauksia. esim. masentuneella voi olla myös yleinenhahdistuneisuus häiriö ja paniikkihäiriö tai sosialisten tilanteiden pelkoa tai jopa jokin persoonallisuushäiriö kuten esim. epävakaus.

      anoreksia nervosa potilaalla voi olla masennus, ahdistushäiriö ja persoonallisuushäiriö.

      skitsoaffektiivisella voi olla masennus diagnoosi.

      kaksisuuntaiselta voi löytyä epävakaapersoonallisuus ja syömishäiriö.

      fobia potilaalla usein on yleinen hadistuneisuushäiriö ja masennus samassa paketissa.

      PTSD potaalle saattaa kehittyä vakava masennus ja ahdistuneisuus häiriö, paniikkihäiriöineen.

      jne. .. monessa skitsofrenia potilas kokee masennusta tietyissä sairauden vaiheissaan.

      eli asiat ei ole niin yksinkertaisia.

      ja psykoanalalyysi on vain yksi psykologian muoto tarkastella asioita Erik H. Eriksonin kehitysteoria ja mahlerin kehitysteoriat on niitä ehkä kaikkein suosituimpia suuntauksia tässä. Mutta myöskin kiistanalaisia.

      on myös muita tapoja tarkastella näitä häiriöitä ja niiden syntyä. on kiistelty paljon että onko psykoanlyyttinen teoria hyvä tapa hoitaa ja tarkastella häiriöitä ja niiden hoitoa.. siksi on tullut erilaisia hoitomuotoja ja psykoterapia on niista suosituin. psykoanalyyttinen terapia on sitten erikseen ja potilas voi valita sen jos uskoo sen enempi itseään auttavan.

      • dazu

        Artikkelisi on kirjoitettu päin v*ttua, valitettavasti. Netistä löytyy aivan asiantuntijoidenkin kirjoituksia, jotka ovat todella harhaanjohtavia. Tietysti on eri koulukuntia ja näin päin pois,mutta enpä ole ennen kuullut, että rajatilat jätettäisiin pois psykoosien ja neuroosien välistä.

        ONHAN HUOMIOITAVA, ETTÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖISSÄ DEFENSSIT OVAT SAMOJA, KUIN PSYKOOSEISSA!
        NEUROOSEISTA EI LÖYDY DEFENSSEJÄ, KUTEN PROJEKTIO, SPLITTING JA OMNIPOTENTTI KONTROLLI, JOTKA MÄÄRITTÄVÄT B-RYHMÄN PERSOONALLISUUSHÄIRIÖT JA KOKO NARSISMIN KUVAN.


      • dazu

        Korjataampa sitten tekstin virheet:
        -
        -
        "Psykiatristen sairauksien ryhmittelyä"

        Ei ole olemassa psykiatrisia sairauksia, oikeampi termi olisi "psykiatriset häiriöt".
        -
        -
        "Neuroosit

        esim.masennus ja ahdistuneisuushäiriöt, kuten paniikkihäiriö,pelot tai pakko-oireiset häiriöt
        Persoonallisuushäiriöt
        esim.epävakaa,epäsosiaalinen tai vaativa persoonallisuus"

        Seuraavassa asiassa mennään metsään: Epävakaa ja epäsosiaalinen persoonallisuus eivät kuulu neurooseihin. Tämä on asia, minkä jokainen ihmisen tasolla älyllisesti oleva henkilö havaitsee. Näiden häiriöiden defenssit ovat samoja, kuin psykooseissa.
        Myös on havaittava, että paniikkihäiriötä ei esiinny neurooseissa, eikä normaaliudessa, vaan ainaostaan henkilöillä, joilla persoonallisuuden rakenne on joko persoonallisuushäiriö, tai psykoosi ja tämä on asia, mikä on siksi huomattavaa, että paniikkihäiriö liittyy keskeisesti dissosiaatioon ja on itseasiassa annihilaatiopelon oire.

        Itselleni kerran koitti tamperelainen psykiatri diagnosoida periomyokardiitin paniikkihäiriöksi, joten näitä hulluja löytyy myös ammatti-ihmisistä. Tänä päivänä paniikkihäiriödiagnosoiduista arviolta yli puolet on väärin diagnosoitu, eli ovat henkilöitä, joilla ei ole oikeasti paniikkihäiriötä, mutta ovat sillä diagnoosilla, koska lääkkeiden määrääminen ks. häiriöön on kannataavaa psykiatreille. Kyseessä on kansainvälisen tason huumekauppa. Oma tapaukseni osoittaa, että potilaan hengenlähtö on täysin sivuseikka tässä bisneksessä.
        -
        -
        "eli suomeksi: vaativa persoonallisuus on persoonallisuushäiriö siinä missä epävakaa (rajatilapersoonallisuus) , epäsosiaalinen (joka vastaan diagnostisesti eniten vanhaa nimitystä psykopaatti) ja nämä kaikki kolem ovat persoonallisuushäiriö ryhmässä alaryhmä nimityksenä neuroottiset persoonallisuushäiriöt. Silti persoonallisuushäiriöitä kaikki."

        Tämä kohta on sinun kirjoittamaasi, mutta puututaan siihenkin,eli olet tulkinnut juuri väärin: mitään neuroottisia persoonallisuushäiriöitä ei ole olemassa,vaan persoonallisuushäiriöt, kuten epävakaa ja epäsosiaalinen ovat syvemmin vammautuneita tiloja, joissa defenssit kohdistuvat ulkoiseen, kuten psykooseissa. Nämä ihmiset eivät erota itseään muusta todellisuudesta, vaan kokevat vahvasti maailman ja kaikki muut olevan sisältyneitä heihin itseensä. Tämän vuoksi noista tiloista käytetään nimitystä "minuuden puuttuminen", eli persoonallisuushäiriöt. Neurootikolla on minuus ja hän on kaikinpuolin erillinen henkilö, jonka defenssit kohdistuvat sisäiseen. Vaativa persoonallisuus on luonneneuroosi. Toinen klassinen luonneneuroosi on hysteria. Luonneneuroosin ja persoonallisuushäriön defenssien erot voisin kuvata näin; kun persoonallisuushäiriöisellä henkilöllä alapää turpoaa nähdessään limaisen renttumiehen, tai 14-vuotiaan katutytön, hän käy panemassa ja valehtelee kaikille, että joku muu, ulkopuolinen henkilö käyttäytyy seksuaalisesti holtittomasti, luonneneurootikolla käy niin, että luonneneurootikko tuntee syyllisyyttä jo ajatuksestakin siitä, että jollain ehkä vain tiedostamattomalla tasolla olisi saattanut kokea halua tätä kohdetta kohtaan ja sitten näitä hankalia syyllisyydentuntoja aletaan availemaan jonkun Freudin kanssa. Persoonallisuushäiriöistä on turha terapioida, koska terapeutista tulee vain pelinappula näihin projisointeihin ja valehteluihin, missä esim. muita syyytetään omista tekemisistä ja levitetään valheita jne.
        -
        -
        "mutta persoonallisuushäiriöiden kohdalla se alanimikkeenä liittyy tuohon yllämainittuun termiin."

        Tässä lainauksessa puhutaan hyvin alkeellisesta luokittelusta ja siinä luokitellaan persoonallisuushäiriöt neuroosien alaviitteeksi, mistä luokittelusta lienee kyse myös ylemmässä jutussa. Tällainen alaviitteeksi luokittelu on kuitenkin alkeellista ja oikeampaa olisi luokitella B-ryhmän persoonallisuushäiröt eli narsismi omaksi lajikseen.


      • dazu

        -
        -
        "monet mt-sairaudet myös antavat liitännäis sairauksia. esim. masentuneella voi olla myös yleinenhahdistuneisuus häiriö ja paniikkihäiriö tai sosialisten tilanteiden pelkoa tai jopa jokin persoonallisuushäiriö kuten esim. epävakaus."

        Tässä lainauksessa on radikaali kirjoitusvirhe, mikä muuttaa koko tekstin merkityksen. EIHÄN PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ MINKÄÄN MASENNUKSEN SEURAUSTA OLE, EIKÄ SITÄ LIIOIN VOI SAADA SUKLAAPATUKASTA, TAI HIEROMALLA SILMIÄ LIKAISILLA SORMILLA. Jos jossain ajatellaan, että masentunut voisi masennuksen seurauksena sairastua persoonallisuushäiriöön, on siellä suunnalla oikea hoitomuoto loppuelämän viettäminen lepositeissä.
        Persoonallisuushäiriö voi altistaa masennukselle, mutta masennus ei aiheuta persoonallisuushäiriöitä. Personallisuushäiriö alkaa jossain kohtaa varhaislapsuuden ja murrosiän välillä, mutta häiriöitä ei saa diagnosoida alle 16-vuotiaalle, koska murrosikäisen persoonallisuus voidaan sekoittaa häiriöön ja tästä johtaa vinksahtaneisuus, että "häiriö alkaa varhaisaikaisuudessa". Häiriö alkaa lapsuudessa, mutta näkyy tilastoissa vasta varhaisaikuisilla. Tilastohullut ja tilastonarsistit eivät tätä ymmärrä.
        -
        -
        "anoreksia nervosa potilaalla voi olla masennus, ahdistushäiriö ja persoonallisuushäiriö."

        Anoreksia on siinä mielessä mielenkiintoinen häiriö, että se perustuu ylikireään yliminään, kuten neuroositkin, eli anoreksia on neurooseihin kuuluva by a mile. Miksi sitten persoonallisuushäiröiselle, jolta yliminä kokonaan puuttuu, diagnosoitaisiin anoreksia? Taustalla saattaa olla klassinen diagnosointivrhe, missä hysteriaa luullaan epävakaaksi persoonallisuushäiriöksi, mistä syntyy tilastollinen harha siitä, että epävakailla olisi anoreksiaa.


      • diagnoosin saanut
        dazu kirjoitti:

        Korjataampa sitten tekstin virheet:
        -
        -
        "Psykiatristen sairauksien ryhmittelyä"

        Ei ole olemassa psykiatrisia sairauksia, oikeampi termi olisi "psykiatriset häiriöt".
        -
        -
        "Neuroosit

        esim.masennus ja ahdistuneisuushäiriöt, kuten paniikkihäiriö,pelot tai pakko-oireiset häiriöt
        Persoonallisuushäiriöt
        esim.epävakaa,epäsosiaalinen tai vaativa persoonallisuus"

        Seuraavassa asiassa mennään metsään: Epävakaa ja epäsosiaalinen persoonallisuus eivät kuulu neurooseihin. Tämä on asia, minkä jokainen ihmisen tasolla älyllisesti oleva henkilö havaitsee. Näiden häiriöiden defenssit ovat samoja, kuin psykooseissa.
        Myös on havaittava, että paniikkihäiriötä ei esiinny neurooseissa, eikä normaaliudessa, vaan ainaostaan henkilöillä, joilla persoonallisuuden rakenne on joko persoonallisuushäiriö, tai psykoosi ja tämä on asia, mikä on siksi huomattavaa, että paniikkihäiriö liittyy keskeisesti dissosiaatioon ja on itseasiassa annihilaatiopelon oire.

        Itselleni kerran koitti tamperelainen psykiatri diagnosoida periomyokardiitin paniikkihäiriöksi, joten näitä hulluja löytyy myös ammatti-ihmisistä. Tänä päivänä paniikkihäiriödiagnosoiduista arviolta yli puolet on väärin diagnosoitu, eli ovat henkilöitä, joilla ei ole oikeasti paniikkihäiriötä, mutta ovat sillä diagnoosilla, koska lääkkeiden määrääminen ks. häiriöön on kannataavaa psykiatreille. Kyseessä on kansainvälisen tason huumekauppa. Oma tapaukseni osoittaa, että potilaan hengenlähtö on täysin sivuseikka tässä bisneksessä.
        -
        -
        "eli suomeksi: vaativa persoonallisuus on persoonallisuushäiriö siinä missä epävakaa (rajatilapersoonallisuus) , epäsosiaalinen (joka vastaan diagnostisesti eniten vanhaa nimitystä psykopaatti) ja nämä kaikki kolem ovat persoonallisuushäiriö ryhmässä alaryhmä nimityksenä neuroottiset persoonallisuushäiriöt. Silti persoonallisuushäiriöitä kaikki."

        Tämä kohta on sinun kirjoittamaasi, mutta puututaan siihenkin,eli olet tulkinnut juuri väärin: mitään neuroottisia persoonallisuushäiriöitä ei ole olemassa,vaan persoonallisuushäiriöt, kuten epävakaa ja epäsosiaalinen ovat syvemmin vammautuneita tiloja, joissa defenssit kohdistuvat ulkoiseen, kuten psykooseissa. Nämä ihmiset eivät erota itseään muusta todellisuudesta, vaan kokevat vahvasti maailman ja kaikki muut olevan sisältyneitä heihin itseensä. Tämän vuoksi noista tiloista käytetään nimitystä "minuuden puuttuminen", eli persoonallisuushäiriöt. Neurootikolla on minuus ja hän on kaikinpuolin erillinen henkilö, jonka defenssit kohdistuvat sisäiseen. Vaativa persoonallisuus on luonneneuroosi. Toinen klassinen luonneneuroosi on hysteria. Luonneneuroosin ja persoonallisuushäriön defenssien erot voisin kuvata näin; kun persoonallisuushäiriöisellä henkilöllä alapää turpoaa nähdessään limaisen renttumiehen, tai 14-vuotiaan katutytön, hän käy panemassa ja valehtelee kaikille, että joku muu, ulkopuolinen henkilö käyttäytyy seksuaalisesti holtittomasti, luonneneurootikolla käy niin, että luonneneurootikko tuntee syyllisyyttä jo ajatuksestakin siitä, että jollain ehkä vain tiedostamattomalla tasolla olisi saattanut kokea halua tätä kohdetta kohtaan ja sitten näitä hankalia syyllisyydentuntoja aletaan availemaan jonkun Freudin kanssa. Persoonallisuushäiriöistä on turha terapioida, koska terapeutista tulee vain pelinappula näihin projisointeihin ja valehteluihin, missä esim. muita syyytetään omista tekemisistä ja levitetään valheita jne.
        -
        -
        "mutta persoonallisuushäiriöiden kohdalla se alanimikkeenä liittyy tuohon yllämainittuun termiin."

        Tässä lainauksessa puhutaan hyvin alkeellisesta luokittelusta ja siinä luokitellaan persoonallisuushäiriöt neuroosien alaviitteeksi, mistä luokittelusta lienee kyse myös ylemmässä jutussa. Tällainen alaviitteeksi luokittelu on kuitenkin alkeellista ja oikeampaa olisi luokitella B-ryhmän persoonallisuushäiröt eli narsismi omaksi lajikseen.

        tähän mun on jo puututtava, Olen juurikin diagnosoitu vaativaksi persoonallisuushäiriöiseksi ja ikävä kyllä neuroosiksi lääkäri ei tätä sanonut. ilmoittti että tarvin käyttäytymisterapiaa persoonallisuushäiriööni.. en sitten tiedä kuka on oikeassa mutta luotan lääkäriini.. vaikka en kyllä pidä itseäni persoonallisuushäiriöisenä.. onhan tässä vaikeaa ollut mutta en koe olevani luonnehäiriöinen


      • dazu
        diagnoosin saanut kirjoitti:

        tähän mun on jo puututtava, Olen juurikin diagnosoitu vaativaksi persoonallisuushäiriöiseksi ja ikävä kyllä neuroosiksi lääkäri ei tätä sanonut. ilmoittti että tarvin käyttäytymisterapiaa persoonallisuushäiriööni.. en sitten tiedä kuka on oikeassa mutta luotan lääkäriini.. vaikka en kyllä pidä itseäni persoonallisuushäiriöisenä.. onhan tässä vaikeaa ollut mutta en koe olevani luonnehäiriöinen

        Niin, siis lääkäri käytti virheellisesti sanaa persoonallisuushäiriö, kuten diagnoosimanuaaleissakin käytetään sanaa virheellisesti.
        Kysy häneltä ensi kerralla, että eikö kyseessä ole kuitenkin luonneneuroosi, kun vaativalla defenssirakenne pohjaa torjuntaan, eikä kieltämiseen, kuten persoonallisuushäiriöissä...


    • yksi alan ihminen

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Persoonallisuus

      "Neuroottisuus

      Neuroottisuus kuvaa ihmisen suhtautumista uhkiin ja vaaroihin."

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Persoonallisuushäiriöt

      " Raja persoonallisuushäiriöisen ja normaalina pidetyn käytöksen välillä on liukuva. Useimmilla psyykkisesti terveillä ihmisillä ilmenee etenkin stressitilanteissa eri persoonallisuushäiriöille ominaisia tapoja kokea tai käyttäytyä. Persoonallisuushäiriöissä nämä tavat ja käytös ovat kuitenkin luonteeltaan jäykempiä ja itsepäisempiä. Persoonallisuushäiriöille ominaiset käytöstavat ymmärretään henkilön keinoina hallita tai välttää yksinäisyyteen tai ihmissuhteisiin liittyviä ahdistavia mielikuvia ja tunteita [2]."

      tässä vielä lisää. nämä koukerot ovat monimutkaisia. itse olen ollut siitä hyvässä asemassa että ystäväpiirissä on kolme koulutettua psykiatrian erikoislääkäriä ja itse olen mielenterveyspuolen lähihoitaja. Olen voinut siis kysellä näistä koukeroista ystäviltäni ja he oavt selventäneet diagnooseja ja niiden syntyä mulle.
      Persoonallisuushäiriöiden tautiluokitukset eivät ole helppoja tulkita.
      yksi ystäväni on psikiatrian erikoislääkäri ja ylilääkäri asuinkaupunkini psykiatrisessa yksikössä. olemme entisiä työkavereita ja hän totesi asian myöskin että nämä diagnostiset asiat eivät ole maallikolle helppoja tulkita koska hänkin menee vieläkin niissä välillä sekaisin jos ei välillä :)

    • lissääää
      • dazu

        Eikä luokitella. Voi hyvää päivää! Persoonallisuushäiriöt luokitellaan persoonallisuushäiriöihin. Siis homma menee näin psykoosit-rajatilat-neuroosit. Rajatila on persoonallisuuden rakenne, joka on psykoosin ja neuroosin välissä. Persoonallisuushäiriöt, siis B-ryhmän persoonallisuushäiriöt, ovat rakenteeltaan rajatiloja. Paranoidinen, joka on lähellä näitä, on rakenteeltaan psykoosiin menevä.

        Henkilö, jonka defenssirakenne on neuroottinen, eli torjuntapohjainen, ei voi olla persoonallisuushäiröinen. Neurotikolla defenssit kohdistuvat sisäiseen, persoonallisuushäiriöisellä ulkoiseen ja juuri se, että persoonallisuushäiriöisellä defenssit kohdistuvat ulkoiseen, tekee persoonallisuushäiriöisistä niitä v*ttumaisia, mitä narsisteiksikin kutsutaan. Tosin narsistiksi voidaan leimata väärinkin, kuten tässä ketjussa on vaativia leimattu.


      • - -
        dazu kirjoitti:

        Eikä luokitella. Voi hyvää päivää! Persoonallisuushäiriöt luokitellaan persoonallisuushäiriöihin. Siis homma menee näin psykoosit-rajatilat-neuroosit. Rajatila on persoonallisuuden rakenne, joka on psykoosin ja neuroosin välissä. Persoonallisuushäiriöt, siis B-ryhmän persoonallisuushäiriöt, ovat rakenteeltaan rajatiloja. Paranoidinen, joka on lähellä näitä, on rakenteeltaan psykoosiin menevä.

        Henkilö, jonka defenssirakenne on neuroottinen, eli torjuntapohjainen, ei voi olla persoonallisuushäiröinen. Neurotikolla defenssit kohdistuvat sisäiseen, persoonallisuushäiriöisellä ulkoiseen ja juuri se, että persoonallisuushäiriöisellä defenssit kohdistuvat ulkoiseen, tekee persoonallisuushäiriöisistä niitä v*ttumaisia, mitä narsisteiksikin kutsutaan. Tosin narsistiksi voidaan leimata väärinkin, kuten tässä ketjussa on vaativia leimattu.

        Neuroosi lienee vanhakantainen ilmaus nykyajan persoonallisuushäiriöisille. Näin olen käsittänyt. Ennen oli neurooseja, nykyisin on narsisteja :)


      • dazu
        - - kirjoitti:

        Neuroosi lienee vanhakantainen ilmaus nykyajan persoonallisuushäiriöisille. Näin olen käsittänyt. Ennen oli neurooseja, nykyisin on narsisteja :)

        No, sitten olet käsittänyt kyllä pahasti väärin, koska edelleen on olemassa neuroosit. Voi olla, että joskus 1900-luvun alkuvuosina ja aiemmin on ollut käytössä neuroosi-termi, muttei persoonallisuushäiri-termiä, tai rajatila-termiä.


      • - -
        dazu kirjoitti:

        No, sitten olet käsittänyt kyllä pahasti väärin, koska edelleen on olemassa neuroosit. Voi olla, että joskus 1900-luvun alkuvuosina ja aiemmin on ollut käytössä neuroosi-termi, muttei persoonallisuushäiri-termiä, tai rajatila-termiä.

        Vuosilukuja en muista, mutta neuroosit olivat yleinen diagnoosi aiemmin kun hienosäätöjä ei vielä ollut. Neuroosi lienee tipahtanut itse diagnoosina jonnekin historian hämäriin, vaikka niistä edelleen puhuttaisiin.

        Itse en ainakaan ole kuullut kenenkään saaneen diagnoosiksi neuroosia. Toisaalta, olisihan se kiinnostava tietää nyt, että minkälaisia ihmisiä kätkeytyi aikanaan neuroosidiagnoosin alle ja taakse. Siis sellaisen saaneina, ei antajina.


    • juhani lehtinen

      Mulle on oikeastaan ihan sama mikä härö henkilöllä on.
      Jos hänen seurassaan ei viihdy, koska hän:
      käyttää muita hyväksi, valehtelee, joku riippuvuus (huumausaineet, alkoholi, seksi, peli..), mustamaalaa muita, valittaa, väkivaltaisuus......
      Ehkäpä yleisin syy "tuttuvuuden" loppuun on ollut paha olo noiden henkilöiden seurassa.
      Aika monea noista pidän narsistina, mutta saattavat olla muitakin häröjä....
      Jokatapauksessa en heidän seurassa viihdy.

      • dazu

        "koska hän:
        käyttää muita hyväksi, valehtelee, joku riippuvuus (huumausaineet, alkoholi, seksi, peli..), mustamaalaa muita, valittaa, väkivaltaisuus......"

        Tervekin ihminen tekee noita asioita todennäköisemmin, kuin vaativa persoonallisuus. Vaativa on tavallistakiltimpi ihminen. Kuvailemiasi piirteitä esiintyy epävakailla, huomionhakuisilla, antisosiaalisilla, narsistisilla ja psykopaattisilla.


      • pohtii pohtii
        dazu kirjoitti:

        "koska hän:
        käyttää muita hyväksi, valehtelee, joku riippuvuus (huumausaineet, alkoholi, seksi, peli..), mustamaalaa muita, valittaa, väkivaltaisuus......"

        Tervekin ihminen tekee noita asioita todennäköisemmin, kuin vaativa persoonallisuus. Vaativa on tavallistakiltimpi ihminen. Kuvailemiasi piirteitä esiintyy epävakailla, huomionhakuisilla, antisosiaalisilla, narsistisilla ja psykopaattisilla.

        Nim. dazu: Miksi puolustat niin kovin vaativaa persoonallisuutta? siis yli kaikkien muiden diagnoosien? Miksi tuo ko. diagnoosi on sinulle niin erityisen tärkeä suojelun kohde?


      • dazu
        pohtii pohtii kirjoitti:

        Nim. dazu: Miksi puolustat niin kovin vaativaa persoonallisuutta? siis yli kaikkien muiden diagnoosien? Miksi tuo ko. diagnoosi on sinulle niin erityisen tärkeä suojelun kohde?

        Koska on ikävä katsoa täällä leviävän virheellistä tietoa. Jos veikkaat, että minulla on vaativa, niin olet väärässä.

        Vaativan koko idea on liikatunnollisuus ja liika kiltteys. Ongelma häiriössä on siinä, että hän vaatii samaa muilta, kuin itseltäänkin. :)


      • dazu kirjoitti:

        Koska on ikävä katsoa täällä leviävän virheellistä tietoa. Jos veikkaat, että minulla on vaativa, niin olet väärässä.

        Vaativan koko idea on liikatunnollisuus ja liika kiltteys. Ongelma häiriössä on siinä, että hän vaatii samaa muilta, kuin itseltäänkin. :)

        Tuosta toiselta vaatimisesta pari kysymystä:

        Käyttääkö vp uhkailua ja kontrollointia (ja missä määrin) toiseen vaatiessaan? Ja onko raivo reagointikeinona, kun "viesti ei oikein mene perille" ts toinen ei täytä odotuksia?

        Kokeeko vaativa muita enemmän itsevihaa (tiedostettuaan) vaatimustensa kohtuuttomuuden/mahdottomuuden/perusteettomuuden toisilta? Mitä tapahtuu silloin kun ei täytäkään omia itselleen asetettuja odotteita?


      • dazu
        elisakettu kirjoitti:

        Tuosta toiselta vaatimisesta pari kysymystä:

        Käyttääkö vp uhkailua ja kontrollointia (ja missä määrin) toiseen vaatiessaan? Ja onko raivo reagointikeinona, kun "viesti ei oikein mene perille" ts toinen ei täytä odotuksia?

        Kokeeko vaativa muita enemmän itsevihaa (tiedostettuaan) vaatimustensa kohtuuttomuuden/mahdottomuuden/perusteettomuuden toisilta? Mitä tapahtuu silloin kun ei täytäkään omia itselleen asetettuja odotteita?

        Ei vaativa ole uhkaileva, eikä käytä varsinaisia pakkokeinoja. Kyse on mielestäni enemmänkin vaativan yleisestä elämänasenteesta.

        Sanon mielelläni vaativaa "pikkupomon persoonallisuudeksi". Vaativa pitää narsisteja johtajina ja toteuttaa narsistien valtaa niin itseään, kuin muitakin kohtaan.
        Jos työpaikalla on kuvio, että johtajana on narsisti ja pikkupomona on vaativa, niin homma ilmenee siinä, että vaativa jatkaa ja johtaa narsistipomon oikkuja alaisilleen, eli vaatii, että alaisten on toteutettava kaikkien oikkujen mukaiset vaatimukset.
        Narsistipomoa kohtaan vaativa on kiltti ja tunnollinen, mutta alamaisiaan kohtaan vaativa.

        Vaativa on sukua pakkoneuroosille, mutta pakkoneurootikko ei ole vaativa muita kohtaan, vaan vain itseään kohtaan.


      • dazu kirjoitti:

        Ei vaativa ole uhkaileva, eikä käytä varsinaisia pakkokeinoja. Kyse on mielestäni enemmänkin vaativan yleisestä elämänasenteesta.

        Sanon mielelläni vaativaa "pikkupomon persoonallisuudeksi". Vaativa pitää narsisteja johtajina ja toteuttaa narsistien valtaa niin itseään, kuin muitakin kohtaan.
        Jos työpaikalla on kuvio, että johtajana on narsisti ja pikkupomona on vaativa, niin homma ilmenee siinä, että vaativa jatkaa ja johtaa narsistipomon oikkuja alaisilleen, eli vaatii, että alaisten on toteutettava kaikkien oikkujen mukaiset vaatimukset.
        Narsistipomoa kohtaan vaativa on kiltti ja tunnollinen, mutta alamaisiaan kohtaan vaativa.

        Vaativa on sukua pakkoneuroosille, mutta pakkoneurootikko ei ole vaativa muita kohtaan, vaan vain itseään kohtaan.

        Mutta vaativakin p voi muuttua (voiko paranemisesta puhua tai onko se edes tarpeen) havaittuaan epätoivotun käytöksensä?

        Mikä taas parhaiten auttaa pakkoneurootikkoa muuttamaan toimintamallejaan?


      • pohtii pohtii
        dazu kirjoitti:

        Koska on ikävä katsoa täällä leviävän virheellistä tietoa. Jos veikkaat, että minulla on vaativa, niin olet väärässä.

        Vaativan koko idea on liikatunnollisuus ja liika kiltteys. Ongelma häiriössä on siinä, että hän vaatii samaa muilta, kuin itseltäänkin. :)

        Psykiatrian kirja kertoo vaativan persoonallisuuden olevan erittäin hankala häiriö jota on vaikea saada parannettua. Minusta se kertoo vain siitä että häiriö tosiaankaan ei ole vaan pikku juttu.


      • dazu
        elisakettu kirjoitti:

        Mutta vaativakin p voi muuttua (voiko paranemisesta puhua tai onko se edes tarpeen) havaittuaan epätoivotun käytöksensä?

        Mikä taas parhaiten auttaa pakkoneurootikkoa muuttamaan toimintamallejaan?

        Kyllä vaativa varmaankin huomaa ongelmansa, jos pääsee sellaiseen ympäristöön, missä hänen käyttäytymisensä ongelmia pidetään ongelmina ja häntä niistä empaattisesti ja asiallisesti huomautellaan ja ohjeistetaan oikealle polulle.

        Valitettavasti kuitenkin useammin vaativaan kohdistetaan yhteisössä sadismia ja narsismia ja hänen ongelmansa nähdään sadistisin silmin ja ongelmina nähdään sellaisia asioita, jotka sadisti voi helposti kääntää ongelmiksi ja, joiden ongelmien avulla sadisti voi sitten vaativaa alistaa. Näiden asioiden seurauksena vaativa yleensä vain pahenee yhteisön tominnan ansiosta.
        Eli käytännössä yhteisö yleensä opettaa vaativan toimimaan vaativasti.

        Ongelma käytännön yhteisöissä on niiden narsistijohtoisuus. Jokaisella työpaikalla ja jokaisessa opiskeluryhmässä on narsistit, jotka johtavat ryhmää ja ryhmän yleisiä mielipiteitä.
        Tavallinen eläminen ja yhteisössä oleminen ei ole kenellekään kovin terapeuttista omien persoonallisuuden ongelmien suhteen.


      • dazu
        elisakettu kirjoitti:

        Mutta vaativakin p voi muuttua (voiko paranemisesta puhua tai onko se edes tarpeen) havaittuaan epätoivotun käytöksensä?

        Mikä taas parhaiten auttaa pakkoneurootikkoa muuttamaan toimintamallejaan?

        Hyvä kysymys voisi olla, että miksi sitten ihmiset nostavat narsistin johtajaksi ja vaativan pikkupomoksi? Ihmiset ovat yleensäkin aika pikkusieluisia ja pikkusieluisuus on hyvin syvällä yhteiskuntarakenteissa.


      • dazu
        elisakettu kirjoitti:

        Mutta vaativakin p voi muuttua (voiko paranemisesta puhua tai onko se edes tarpeen) havaittuaan epätoivotun käytöksensä?

        Mikä taas parhaiten auttaa pakkoneurootikkoa muuttamaan toimintamallejaan?

        "Mikä taas parhaiten auttaa pakkoneurootikkoa muuttamaan toimintamallejaan?"

        Mikä auttaisi David Peckhamia, ettei hän jokaisella alushousujen vaihtamalla ottaisi käyttöön uusia kalsareita ja heittäisi vanhoja roskiin? :)

        Tai mikä saisi naapurin kukkahattutätiä lopettamaan postimerkkien keräilyn. Siinäpä vasta pulma.

        Pakkoneuroosi on sopeutuma ahdistaviin olosuhteisiin ja sellainen henkilö kokee syyllisyyttä ja ahdistusta asioista, joista, joista ei tarvitsi sitä kokea, kuitenkaan vaikeuttamatta muiden elämää.


      • dazu
        pohtii pohtii kirjoitti:

        Psykiatrian kirja kertoo vaativan persoonallisuuden olevan erittäin hankala häiriö jota on vaikea saada parannettua. Minusta se kertoo vain siitä että häiriö tosiaankaan ei ole vaan pikku juttu.

        Ei varmasti olekaan. Henkilö varmastikin on taipuvainen palaamaan vanhoihin toimintatapoihin yhä uudelleen ja uudelleen, vaikka kuinka saisi terapiaa.


      • dazu kirjoitti:

        Hyvä kysymys voisi olla, että miksi sitten ihmiset nostavat narsistin johtajaksi ja vaativan pikkupomoksi? Ihmiset ovat yleensäkin aika pikkusieluisia ja pikkusieluisuus on hyvin syvällä yhteiskuntarakenteissa.

        Kiitos vastauksista.

        Arvelin ensin vaativasta ihan toisenlaista, mutta nuo esimerkit taas muistuttivat erään lähiyhteisön tapahtumia. Hieman rumia temppuja käytettiin, mutta ei siitä sen enempää.

        Onko uuden johtajan ja peesaajan nosto vain sitä hetkellistä hehkutusta, jonka he ovat saaneet tietyllä säteilyllään aikaiseksi yhteisössä? Joilla vaikuttaisi olevan sellaista karismaa, jota ihmiset haluavat harmaan tai ei-toivotun johdon tilalle. Ihmisethän kyllästyvät helposti ja haluavat muutoksia. He saavat virtaa uusista haasteista, joita johto taitavasti uutena, mahdollisesti erikoisuutena ja kehittävänä esittää. Haa, tuossahan ne uudet pelastajamme ovat... ennenkuin homogeeninen sopulilauma havaitsee että mikään ei alkuhuuman jälkeen muuttunutkaan: vrt sama lämmin toisessa paketissa.

        Tunteeko vaativa syyllisyyttä? Jos havaitsee peesaavansa narsistin epäreilujakin toimintamalleja?


      • dazu kirjoitti:

        "Mikä taas parhaiten auttaa pakkoneurootikkoa muuttamaan toimintamallejaan?"

        Mikä auttaisi David Peckhamia, ettei hän jokaisella alushousujen vaihtamalla ottaisi käyttöön uusia kalsareita ja heittäisi vanhoja roskiin? :)

        Tai mikä saisi naapurin kukkahattutätiä lopettamaan postimerkkien keräilyn. Siinäpä vasta pulma.

        Pakkoneuroosi on sopeutuma ahdistaviin olosuhteisiin ja sellainen henkilö kokee syyllisyyttä ja ahdistusta asioista, joista, joista ei tarvitsi sitä kokea, kuitenkaan vaikeuttamatta muiden elämää.

        Tuolleen kun asiaa katsoo, niin eihän neuroosit mikään maailmanloppu ole. Jotenkin kun terminologia liitetään psykologiaan, siitä monesti tulee tarpeettomastikin liian pelättyjä uhkakuvia.

        Sopeutuma on siis eräällälailla itsekehitetty tarpeeseen perustuva? Ketut ei käytä alushousuja eivätkä keräile postimerkkejä. Mutta taivas auttakoon, jos joku sotkee velvoitelähtörutiineja.

        Saadakseen pakko-oireensa hallintaansa onko ensin irtaannuttava tarpeettomasta syyllisyydestä vai itse toiminnosta?


      • dazu
        elisakettu kirjoitti:

        Kiitos vastauksista.

        Arvelin ensin vaativasta ihan toisenlaista, mutta nuo esimerkit taas muistuttivat erään lähiyhteisön tapahtumia. Hieman rumia temppuja käytettiin, mutta ei siitä sen enempää.

        Onko uuden johtajan ja peesaajan nosto vain sitä hetkellistä hehkutusta, jonka he ovat saaneet tietyllä säteilyllään aikaiseksi yhteisössä? Joilla vaikuttaisi olevan sellaista karismaa, jota ihmiset haluavat harmaan tai ei-toivotun johdon tilalle. Ihmisethän kyllästyvät helposti ja haluavat muutoksia. He saavat virtaa uusista haasteista, joita johto taitavasti uutena, mahdollisesti erikoisuutena ja kehittävänä esittää. Haa, tuossahan ne uudet pelastajamme ovat... ennenkuin homogeeninen sopulilauma havaitsee että mikään ei alkuhuuman jälkeen muuttunutkaan: vrt sama lämmin toisessa paketissa.

        Tunteeko vaativa syyllisyyttä? Jos havaitsee peesaavansa narsistin epäreilujakin toimintamalleja?

        Vaativa tuntee syyllisyyttä, mikäli ei tottele narsistia. Narsisti nimenomaan kontrolloi vaativaa syyllistämällä ja saa vaativaan kokemaan syyllisyyttä, mikäli ei saavuta narsistin vaatimuksia ja toteuta niitä.
        Yksinkertaistettuna: kun vaativa ajaa autonsa sentin vinoon parkkiruutuun, narsisti huutaa tästä pää punaisena puoli päivää, minkä jälkeen vaativa ohjeistaa myös muita ajamaan auton sentilleen ruutuun, kuitenkaan aivan huutamatta heille siten, kuin narsisti tekee.

        Vaativa on usein kasvanut ankarassa ja ahdistavassa ympäristössä ja hänelle on sisäänrakennuttu käsitys siitä, että narskut on kuninkaita ja niitä on toteltava. Narsisti tiedostaa tämän ja käyttää vaativaa hyväkseen, astumalla sille paikalle, mikä vaativan ankaralla vanhemmalla on ollut.
        Periaatteessa siis vaativalla on vääristynyt arvomaailma, minkä vääristyminen johtuu kasvatuksen hänelle syöttämästä arvomaailmasta ja aina myös akuutisti jonkin tahon hänelle syöttämästä arvomaailmasta, mikä on tarkoituksellista kodin arvomaailman jatkamista ja käyttämistä vaativaa vastaan.

        Vaativan kohdalla olisikin parasta henkilön päästä mahdollisimman vähän syyllistävään ja vaativaan ympäristöön. Tuon lisäksi voitaisiin hyödyntää terapiaa, josta ehkä psykoanalyyttinen psykoterapia voisi olla merkityksellisintä.


      • dazu
        elisakettu kirjoitti:

        Tuolleen kun asiaa katsoo, niin eihän neuroosit mikään maailmanloppu ole. Jotenkin kun terminologia liitetään psykologiaan, siitä monesti tulee tarpeettomastikin liian pelättyjä uhkakuvia.

        Sopeutuma on siis eräällälailla itsekehitetty tarpeeseen perustuva? Ketut ei käytä alushousuja eivätkä keräile postimerkkejä. Mutta taivas auttakoon, jos joku sotkee velvoitelähtörutiineja.

        Saadakseen pakko-oireensa hallintaansa onko ensin irtaannuttava tarpeettomasta syyllisyydestä vai itse toiminnosta?

        "Sopeutuma on siis eräällälailla itsekehitetty tarpeeseen perustuva?"

        Niin, se on kai jonkinlaista itsen rajoittamista.

        "Saadakseen pakko-oireensa hallintaansa onko ensin irtaannuttava tarpeettomasta syyllisyydestä vai itse toiminnosta?"

        En lähde veikkaamaan, mutta sanoisin, että kriittinen asia on kuitenkin ulkopuolinen akuutti kontrolli ja syyllistäminen. Eli mitä vaativampi, sairaampi ja syyllistävämpi ympäristösi on, sitä enemmän oireilet. Pakko-oireisiin auttaa myös nukkuminen ja oireet pahenevat väsyneenä.

        ps. käyttääkö kettu sitten pitkävartisia saappaita pikkuhousujen sijaan?


      • - -
        dazu kirjoitti:

        "Sopeutuma on siis eräällälailla itsekehitetty tarpeeseen perustuva?"

        Niin, se on kai jonkinlaista itsen rajoittamista.

        "Saadakseen pakko-oireensa hallintaansa onko ensin irtaannuttava tarpeettomasta syyllisyydestä vai itse toiminnosta?"

        En lähde veikkaamaan, mutta sanoisin, että kriittinen asia on kuitenkin ulkopuolinen akuutti kontrolli ja syyllistäminen. Eli mitä vaativampi, sairaampi ja syyllistävämpi ympäristösi on, sitä enemmän oireilet. Pakko-oireisiin auttaa myös nukkuminen ja oireet pahenevat väsyneenä.

        ps. käyttääkö kettu sitten pitkävartisia saappaita pikkuhousujen sijaan?

        Dazulla lähti ori laukkaan.. ;)


      • - -
        dazu kirjoitti:

        Ei varmasti olekaan. Henkilö varmastikin on taipuvainen palaamaan vanhoihin toimintatapoihin yhä uudelleen ja uudelleen, vaikka kuinka saisi terapiaa.

        En saanut terapiaa tupakoimiseeni, tosin en sitä hakenutkaan. Lopetin tupakoinnin, väliin aina ajattelin, että tekeepä mieleni tupakoida, mutta hienosti sivuutin asian. Tässä, itseasiassa tänään, saavutin aivan uudenlaisen tajunnantason asiassa. Jokin minussa tiesi, että yritän lopettaa tupakoinnin ja aivan toinen taso päätti, että nytpä lähdetään kauppaan hakemaan sitä tupakkaa. Rehellisesti sanottuna, tietoisuudentila oli aivan toinen kuin normaalisti. Nyt olen lähtökuopissa, yritän uudella pääomallani tulla toimeen mahdollisimman pitkään, tupakoiden ikään kuin "hutiloiden" milloin sattuu huvittamaan, mutta en koskaan suoranaisesta pakosta, vaikka se suoranainen pakko oli se, joka sai minut hakemaan lisää tupakkaa.

        Kun kieltäydyn tupakasta ja kun haen sitä lisää tietäen, että olen siitä kieltäytynyt, olen kuin kaksi eri ihmistä. Täysin. Tämä oli itselleni yllättävää tietoutta ja tavallaan myös hyvin mielenkiintoista.


      • yxex
        - - kirjoitti:

        En saanut terapiaa tupakoimiseeni, tosin en sitä hakenutkaan. Lopetin tupakoinnin, väliin aina ajattelin, että tekeepä mieleni tupakoida, mutta hienosti sivuutin asian. Tässä, itseasiassa tänään, saavutin aivan uudenlaisen tajunnantason asiassa. Jokin minussa tiesi, että yritän lopettaa tupakoinnin ja aivan toinen taso päätti, että nytpä lähdetään kauppaan hakemaan sitä tupakkaa. Rehellisesti sanottuna, tietoisuudentila oli aivan toinen kuin normaalisti. Nyt olen lähtökuopissa, yritän uudella pääomallani tulla toimeen mahdollisimman pitkään, tupakoiden ikään kuin "hutiloiden" milloin sattuu huvittamaan, mutta en koskaan suoranaisesta pakosta, vaikka se suoranainen pakko oli se, joka sai minut hakemaan lisää tupakkaa.

        Kun kieltäydyn tupakasta ja kun haen sitä lisää tietäen, että olen siitä kieltäytynyt, olen kuin kaksi eri ihmistä. Täysin. Tämä oli itselleni yllättävää tietoutta ja tavallaan myös hyvin mielenkiintoista.

        On hämmentävää kun muut tahot päättävät mitä pitää tehdä, ja oma etiikka on eri mieltä. Sama ilmiö oli kieltolain aikaan.

        Maailmassa on hyveys-hemmoja ja siveyden sipuleita jotka haluavat kovasti muuttaa muut kaltaisekseen.

        *tarjoaa rauhoittavan virtuaalitupakan*

        *metsäsieniä sitten myöhemmin :)*


      • - -
        yxex kirjoitti:

        On hämmentävää kun muut tahot päättävät mitä pitää tehdä, ja oma etiikka on eri mieltä. Sama ilmiö oli kieltolain aikaan.

        Maailmassa on hyveys-hemmoja ja siveyden sipuleita jotka haluavat kovasti muuttaa muut kaltaisekseen.

        *tarjoaa rauhoittavan virtuaalitupakan*

        *metsäsieniä sitten myöhemmin :)*

        Kai keräät vain sieniä, jotka tunnet :D

        *Kiittää ja imaisee virtuaalihönkelöt*

        M.B.


      • dazu kirjoitti:

        Vaativa tuntee syyllisyyttä, mikäli ei tottele narsistia. Narsisti nimenomaan kontrolloi vaativaa syyllistämällä ja saa vaativaan kokemaan syyllisyyttä, mikäli ei saavuta narsistin vaatimuksia ja toteuta niitä.
        Yksinkertaistettuna: kun vaativa ajaa autonsa sentin vinoon parkkiruutuun, narsisti huutaa tästä pää punaisena puoli päivää, minkä jälkeen vaativa ohjeistaa myös muita ajamaan auton sentilleen ruutuun, kuitenkaan aivan huutamatta heille siten, kuin narsisti tekee.

        Vaativa on usein kasvanut ankarassa ja ahdistavassa ympäristössä ja hänelle on sisäänrakennuttu käsitys siitä, että narskut on kuninkaita ja niitä on toteltava. Narsisti tiedostaa tämän ja käyttää vaativaa hyväkseen, astumalla sille paikalle, mikä vaativan ankaralla vanhemmalla on ollut.
        Periaatteessa siis vaativalla on vääristynyt arvomaailma, minkä vääristyminen johtuu kasvatuksen hänelle syöttämästä arvomaailmasta ja aina myös akuutisti jonkin tahon hänelle syöttämästä arvomaailmasta, mikä on tarkoituksellista kodin arvomaailman jatkamista ja käyttämistä vaativaa vastaan.

        Vaativan kohdalla olisikin parasta henkilön päästä mahdollisimman vähän syyllistävään ja vaativaan ympäristöön. Tuon lisäksi voitaisiin hyödyntää terapiaa, josta ehkä psykoanalyyttinen psykoterapia voisi olla merkityksellisintä.

        Tuon valossa en kai sitten ole vp (joitakin piirteitä huomioin). Arvomaailmani lähtökohdat kun ovat muualta kuin yhden tai kahden ulkopuolisen asettamat. Samalla syyllistyisin osuudestani teoista, jotka palvelevat itsekäistä syistä valtaa haluavia, enkä hyväksy tekoja jotka vahingoittavat muita. Eikä ole sekään mielikuvassani oleva ihminen, jolla on hyvin paljon vaativia ominaisuuksia. Mutta tuon esimerkin valossa hänestä voisi enemmänkin leipoa narsistiksi, jos pitäisi jokin nimike löytyä. Se nyt ei taida olla kovin olleellista. Itse voisin narsisti olla, koska vaadin muita toimimaan vaatimusteni mukaisesti, mutta en siksi, että se pönkittäisi omaa valtaani. Yleishyödyllisimmistä syistä. Mutta toisaalta, jokaisessa meissähän asuu pieni narsisti.

        Tämä pisti miettimään alisteista valtaansa käyttävää ja kontrolloivaa aikuista, joka käyttää tuota syyllistämistä merkittävänä kasvatuskeinona . Kuinkahan suuri todennäköisyys lapsen on tulla vaativaksi ph:ksi?


      • dazu kirjoitti:

        "Sopeutuma on siis eräällälailla itsekehitetty tarpeeseen perustuva?"

        Niin, se on kai jonkinlaista itsen rajoittamista.

        "Saadakseen pakko-oireensa hallintaansa onko ensin irtaannuttava tarpeettomasta syyllisyydestä vai itse toiminnosta?"

        En lähde veikkaamaan, mutta sanoisin, että kriittinen asia on kuitenkin ulkopuolinen akuutti kontrolli ja syyllistäminen. Eli mitä vaativampi, sairaampi ja syyllistävämpi ympäristösi on, sitä enemmän oireilet. Pakko-oireisiin auttaa myös nukkuminen ja oireet pahenevat väsyneenä.

        ps. käyttääkö kettu sitten pitkävartisia saappaita pikkuhousujen sijaan?

        "En lähde veikkaamaan, mutta sanoisin, että kriittinen asia on kuitenkin ulkopuolinen akuutti kontrolli ja syyllistäminen. Eli mitä vaativampi, sairaampi ja syyllistävämpi ympäristösi on, sitä enemmän oireilet. Pakko-oireisiin auttaa myös nukkuminen ja oireet pahenevat väsyneenä."

        Tuota ei varmaan voi olla liikaa painottamatta. Minkälainenhan osuus depression määrällä on yhdistettynä tälläisessä ympäristössä? Tää on vaan arvelua, mutta luulisin että lapsi oireilee kontrolloivassa ympäristössä depressiivisin piirtein kauankin, lisättynä siihen hiljalleen lisääntyvät neuroottiset taipumukset itsevaativista pakko-oireista.

        Hmm... saappaat ketulla? Ei k e t u l l a :) Mutta kysymyksesi oli äärettömän tärkeä, mitä ihmismielen toisen roolittamista voidaan havaita.

        Kuten huomaat, sirot kinttuni eivät ole peitettynä saappailla kuin ei millään muillakaan vaatekappaleilla. Olen sen näköinen kuin ihmiset minut haluavat nähdä tai kuvittelevat minun olevan. Samalla tavalla voin luoda eri vihjein kuvan itsestäni, joka johdattelee toisen näkemään minut juuri tietynlaisena. Asia joka on merkittävä palstan aiheeseen liityvänä, kaikkiin eri tavoin vammautuneisiin ihmisiin sovellettavana.

        Todellisuudessa kettu on vain ja ainoastaan tuon näköinen kuin millaiseksi hänet piirtänyt on luonut.


      • yxex
        elisakettu kirjoitti:

        "En lähde veikkaamaan, mutta sanoisin, että kriittinen asia on kuitenkin ulkopuolinen akuutti kontrolli ja syyllistäminen. Eli mitä vaativampi, sairaampi ja syyllistävämpi ympäristösi on, sitä enemmän oireilet. Pakko-oireisiin auttaa myös nukkuminen ja oireet pahenevat väsyneenä."

        Tuota ei varmaan voi olla liikaa painottamatta. Minkälainenhan osuus depression määrällä on yhdistettynä tälläisessä ympäristössä? Tää on vaan arvelua, mutta luulisin että lapsi oireilee kontrolloivassa ympäristössä depressiivisin piirtein kauankin, lisättynä siihen hiljalleen lisääntyvät neuroottiset taipumukset itsevaativista pakko-oireista.

        Hmm... saappaat ketulla? Ei k e t u l l a :) Mutta kysymyksesi oli äärettömän tärkeä, mitä ihmismielen toisen roolittamista voidaan havaita.

        Kuten huomaat, sirot kinttuni eivät ole peitettynä saappailla kuin ei millään muillakaan vaatekappaleilla. Olen sen näköinen kuin ihmiset minut haluavat nähdä tai kuvittelevat minun olevan. Samalla tavalla voin luoda eri vihjein kuvan itsestäni, joka johdattelee toisen näkemään minut juuri tietynlaisena. Asia joka on merkittävä palstan aiheeseen liityvänä, kaikkiin eri tavoin vammautuneisiin ihmisiin sovellettavana.

        Todellisuudessa kettu on vain ja ainoastaan tuon näköinen kuin millaiseksi hänet piirtänyt on luonut.

        Kettu voi olla pörröinen yllätys;

        http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012041915473875_ul.shtml

        Toisaalta jokaisen miehen sisällä asuu pieni sonni. Tai Vagner. Voitettuaan sonninsa ja erottuaan Viivistä, miehestä tulee kenties pikku prinssi.

        Jos onni on myötäinen, pikku prinssi saattaa törmätä kettuun, joka haluaa kesyyntyä. Sellaiset ketut ovat harvinaisia, mutta niitäkin tapaa mitä merkillisimmissä paikoissa.

        Kettu kertoo sanattomasti silmillään pikku prinssille, ent. sonni-vagnerille siis, että tärkeimmät asiat näkee vain sydämellään, ei silmillä. Juodessaan elämän vettä ketun kanssa, mies huomaa että aikuisten kaavamainen käyttäytyminen on kahlinnut poikaa hänen sisällään, ja että vedellä on muitakin tarkoituksia kuin pelkkä janon sammuttaminen.


      • yxex
        - - kirjoitti:

        Kai keräät vain sieniä, jotka tunnet :D

        *Kiittää ja imaisee virtuaalihönkelöt*

        M.B.

        Punainen valkopilkullinen on kaunis mutta siitä voi saada vaikka persoonallisuushäiriön. Kanttarelli on vaatimattomamman näköinen. Pidän vaatimattomista. :)


      • - -
        yxex kirjoitti:

        Punainen valkopilkullinen on kaunis mutta siitä voi saada vaikka persoonallisuushäiriön. Kanttarelli on vaatimattomamman näköinen. Pidän vaatimattomista. :)

        Hmm.. Tulkintahan se on tuokin. Äkkiseltään voisi punaisen ja valkopilkullisen myös etukäteen varoittavan värityksellään, joten jos sellaisesta saa persoonallisuushäiriön, niin onko se sienen vika? Ja kanttarellihan on vaatimattomamman näköinen. Mikä ei ole sama asia kuin vaatimaton.

        Kun katselee kanttarellin jalkaosaa, saa jo pelkästään siinä aavistuksen siitä, että mitä kaikkea silläkin on mahdollisuus kätkeä sisälleen.

        Ja löytöihin asennoitumisessa auttaa vain asenteenkantajan itse valitsema asenne, ei ennakko-odotukset. Ainakaan niin pitkälle kuin olisi usein toivottavissa.


      • - -
        - - kirjoitti:

        Hmm.. Tulkintahan se on tuokin. Äkkiseltään voisi punaisen ja valkopilkullisen myös etukäteen varoittavan värityksellään, joten jos sellaisesta saa persoonallisuushäiriön, niin onko se sienen vika? Ja kanttarellihan on vaatimattomamman näköinen. Mikä ei ole sama asia kuin vaatimaton.

        Kun katselee kanttarellin jalkaosaa, saa jo pelkästään siinä aavistuksen siitä, että mitä kaikkea silläkin on mahdollisuus kätkeä sisälleen.

        Ja löytöihin asennoitumisessa auttaa vain asenteenkantajan itse valitsema asenne, ei ennakko-odotukset. Ainakaan niin pitkälle kuin olisi usein toivottavissa.

        Sana 'ajatella' unohtui tuosta sanalausehörhellyksestä kokonaan :)


      • 18+20=38
        yxex kirjoitti:

        Kettu voi olla pörröinen yllätys;

        http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012041915473875_ul.shtml

        Toisaalta jokaisen miehen sisällä asuu pieni sonni. Tai Vagner. Voitettuaan sonninsa ja erottuaan Viivistä, miehestä tulee kenties pikku prinssi.

        Jos onni on myötäinen, pikku prinssi saattaa törmätä kettuun, joka haluaa kesyyntyä. Sellaiset ketut ovat harvinaisia, mutta niitäkin tapaa mitä merkillisimmissä paikoissa.

        Kettu kertoo sanattomasti silmillään pikku prinssille, ent. sonni-vagnerille siis, että tärkeimmät asiat näkee vain sydämellään, ei silmillä. Juodessaan elämän vettä ketun kanssa, mies huomaa että aikuisten kaavamainen käyttäytyminen on kahlinnut poikaa hänen sisällään, ja että vedellä on muitakin tarkoituksia kuin pelkkä janon sammuttaminen.

        "Kettu kertoo sanattomasti silmillään pikku prinssille, ent. sonni-vagnerille siis, että tärkeimmät asiat näkee vain sydämellään, ei silmillä."

        Niin, ennen sadut kirjoitettiin aikusille, itse olen lukenut tarinan useampaankin kertaan ja käynyt katsomassa teatterissakin...

        Mutta mistä olen ollut oikein iloinen niin siitä, että vanhempi tyttäreni sai aikoinaan 18 vuotis lahjaksi kummeiltaan lahjakortin kirjakauppaan ja osti sillä itselleen nimenomaan tuon kirjan...

        mutta jos täällä on ihmisiä, joille tuo Pikku prinssi on outo niin laitan ny linkin Wikiin, josta käy ilmi mistä on kyse tässä viittauksessa prinssiin ja kettuun ja mistä on peräisin ajatus, että tärkeimmät ajatukset näkee vain sydämellään...

        Ihan ny täyttä yksinoikeutta YE:lle en tuosta ajatuksesta suone...


      • 2+8=10
        18+20=38 kirjoitti:

        "Kettu kertoo sanattomasti silmillään pikku prinssille, ent. sonni-vagnerille siis, että tärkeimmät asiat näkee vain sydämellään, ei silmillä."

        Niin, ennen sadut kirjoitettiin aikusille, itse olen lukenut tarinan useampaankin kertaan ja käynyt katsomassa teatterissakin...

        Mutta mistä olen ollut oikein iloinen niin siitä, että vanhempi tyttäreni sai aikoinaan 18 vuotis lahjaksi kummeiltaan lahjakortin kirjakauppaan ja osti sillä itselleen nimenomaan tuon kirjan...

        mutta jos täällä on ihmisiä, joille tuo Pikku prinssi on outo niin laitan ny linkin Wikiin, josta käy ilmi mistä on kyse tässä viittauksessa prinssiin ja kettuun ja mistä on peräisin ajatus, että tärkeimmät ajatukset näkee vain sydämellään...

        Ihan ny täyttä yksinoikeutta YE:lle en tuosta ajatuksesta suone...

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Pikku_prinssi

        Niih, se linkki meinas jäädä pois...


      • dazu
        elisakettu kirjoitti:

        Tuon valossa en kai sitten ole vp (joitakin piirteitä huomioin). Arvomaailmani lähtökohdat kun ovat muualta kuin yhden tai kahden ulkopuolisen asettamat. Samalla syyllistyisin osuudestani teoista, jotka palvelevat itsekäistä syistä valtaa haluavia, enkä hyväksy tekoja jotka vahingoittavat muita. Eikä ole sekään mielikuvassani oleva ihminen, jolla on hyvin paljon vaativia ominaisuuksia. Mutta tuon esimerkin valossa hänestä voisi enemmänkin leipoa narsistiksi, jos pitäisi jokin nimike löytyä. Se nyt ei taida olla kovin olleellista. Itse voisin narsisti olla, koska vaadin muita toimimaan vaatimusteni mukaisesti, mutta en siksi, että se pönkittäisi omaa valtaani. Yleishyödyllisimmistä syistä. Mutta toisaalta, jokaisessa meissähän asuu pieni narsisti.

        Tämä pisti miettimään alisteista valtaansa käyttävää ja kontrolloivaa aikuista, joka käyttää tuota syyllistämistä merkittävänä kasvatuskeinona . Kuinkahan suuri todennäköisyys lapsen on tulla vaativaksi ph:ksi?

        Vaativan arvomaailma ei ole syntynyt vain parin ihmisen ansiosta, vaan hänelle on lapsuudessa syötetty tavallaan sadomasokistinen komentoketju, minkä ansiosta hän asettaa tavallaan vanhempansa asemaan sellaiset henkilöt, jotka sellaiseen asemaan koittavat päästä, eli lähinnä narsistit. Sitten hän tavallaan jatkaa sitä komentoketjua hänelle alisteisille henkilöille, kuten työntekijöilleen työpaikalla, tai lapsilleen kotona.

        ps. Ketulla ei näyttäisi olevan paljon muuta, kuin turkki ja häntä; melko veikeä fetissi.


    • juhani lehtinen

      "Tervekin ihminen tekee noita asioita todennäköisemmin, kuin vaativa persoonallisuus"

      Kuten aikaisemmin mainitsin, niin en tiedä mikä persoonallisuushärö henkilöillä on, vai onko mikään.
      En vain viitsi olla henkilöiden kanssa tekemisissä, jotka aiheuttaa minulle pahaaoloa tai toimivat vastoin minun arvojani.
      Kuten esim. Henkilö lainaa minulta rahaa (peliriippuvuus). Haluaisin rahat takaisin tilisiirtona, mutta hän haluu maksaa käteisellä, koska hänen vaimo seuraa hänen rahan käyttöä peliriippuvuuden takia.....
      Välillä hänen piti tulla maksamaan velkansa pois, mutta sitten hän halusikin lisää lainaa.
      Hänen häissä olin ainut hänen "kaveri" joka tuli paikalle....joka mielestäni oli perin outoa. Oli paljon muitakin asiota taustalla...

      • - -

        Jos haluat rahat takaisin tilisiirtona kaikesta huolimatta, kertoo kyllä enemmän sinusta kuin kaveristasi..? Eikä asialla ole tekemistä sen kanssa, että kaverisi toimii vastoin arvojasi, vaan sen kanssa, että sinä et jousta. Jos arvosi olisviat kohdallaan, et lainaisi rahaa peliriippuvuuksista kärsiville!


      • juhani lehtinen
        - - kirjoitti:

        Jos haluat rahat takaisin tilisiirtona kaikesta huolimatta, kertoo kyllä enemmän sinusta kuin kaveristasi..? Eikä asialla ole tekemistä sen kanssa, että kaverisi toimii vastoin arvojasi, vaan sen kanssa, että sinä et jousta. Jos arvosi olisviat kohdallaan, et lainaisi rahaa peliriippuvuuksista kärsiville!

        "Jos haluat rahat takaisin tilisiirtona kaikesta huolimatta, kertoo kyllä enemmän sinusta kuin kaveristasi..?"

        Mitäs se kertoo minusta?

        "Eikä asialla ole tekemistä sen kanssa, että kaverisi toimii vastoin arvojasi"

        Jaa ei ole? Mielenkiintoinen mielipide. Pystytkö paremmin perustelemaan mielipiteesi?

        ".....sinä et jousta."

        Pitää paikkaansa, en halua joustaa, koska en todellakaan halua muuttaa omia menojani sen takia että peliriippuvainen voisi maksaa velkansa takaisin (käytännössä lainata lisää rahaa).

        "Jos arvosi olisviat kohdallaan, et lainaisi rahaa peliriippuvuuksista kärsiville!"

        En montaa kertaa lainannutkaan.


      • - -
        juhani lehtinen kirjoitti:

        "Jos haluat rahat takaisin tilisiirtona kaikesta huolimatta, kertoo kyllä enemmän sinusta kuin kaveristasi..?"

        Mitäs se kertoo minusta?

        "Eikä asialla ole tekemistä sen kanssa, että kaverisi toimii vastoin arvojasi"

        Jaa ei ole? Mielenkiintoinen mielipide. Pystytkö paremmin perustelemaan mielipiteesi?

        ".....sinä et jousta."

        Pitää paikkaansa, en halua joustaa, koska en todellakaan halua muuttaa omia menojani sen takia että peliriippuvainen voisi maksaa velkansa takaisin (käytännössä lainata lisää rahaa).

        "Jos arvosi olisviat kohdallaan, et lainaisi rahaa peliriippuvuuksista kärsiville!"

        En montaa kertaa lainannutkaan.

        Tarkentava kysymys liittynee asiaan, että tiesitkö ennen ensimmäistä lainauskertaa kaverisi peliriippuvuudesta ja jos et, niin selvisikö se ennen sitä toista lainauskertaa ja jos, niin miksi lainasit?

        Ilmeisesti suurenkin summan kun haluat sen takaisin.

        Itse jos lainaisi peliriippuvuudesta kärsivälle kaverilleni suhtautuisin asiaan saman tien lahjoituksena. Sitä en taas tiedä, että miksi haluaisin lahjoittaa peliriippuvaisuudesta kärsivälle rahaa. Ehkä jos sopivan kokoiseksi katsomani summan menettäminen mahdolliseen jaettuun voittoon on riittävä "palkkio" moisesta toiminnasta.

        Mutta ehkä kaverit ovat eri asia kuin todelliset ystävät. Alkoholistikaverille juotetaan ne viimeisetkin kaljat ja ystävä raahataan vieroitukseen?

        Mikään ei ole loistavampi/helpompi keino osoittaa oma paremmuutensa kuin klassinen - tehdään tästä numero. Eli lainataan rahaa peliriippuvuudesta kärsivälle, siinä käy odotetusti - ei maksa takaisin - tehdään selväksi, että kuinka se toinen onkaan peliriippuvainen ja kehuskellaan vähän sinnepäin kaikilla keinoilla, joilla yrittää saada lainaamansa rahat takaisin tehden samalla selväksi kuinka kaukana toisen arvomaailma on omasta ja niinpäin, että toisen arvomaailma on kyseenalainen.

        Minun mielestäni kuitenkin se kyseenalaisin kohta on siinä rahan lainaamisessa - peliriippuvaiselle. Ja vain siinä.


    • Skitsoko?

      1920-luvun puolessa välissä Grunja Jefivomna Suhareva, venäläinen neurologi julkaisi tutkimuksen, jossa hän kuvasi “skitsoidin personallisuushäiriön” lapsissa.

      Suharevan tutkimus tuli tunnetuksi vasta 70 vuotta myöhemmin, jolloin se käännettiin englanniksi. Tällöin kävi selväksi, että hän oli kuvannut osuvasti autismin ydinoireet jo tuolloin

      http://assijorinat.blogspot.fi/2014/04/skitsoidi-personallisuushairio-lapsissa.html

    • divinevanity

      Tein scid II testin itselleni, vaativan persoonallisuuden palikat osuivat täysin nappiin. Itse en koe olevani mitenkään erityisen järjestelmällinen konkreettisesti, pikemminkin päinvastoin. Minun oireeni liittyvät täysin ihmisten kanssa toimimiseen mm. moraaliin, käytökseen, tekoihin ja keskusteluihin ym. mielipiteisiin. Olen joustamaton ns. Huonosti käyttäytyvien ihmisten kanssa mm. Esim. Sadistisen ihmisen tekojen tai sanomisien pohtiminen, mitä en itse ikinä muille tekisi. Olen siis ylikiltti ja tunnollinen ja tahdon tehdä aina kaikki OIKEIN (vaikka ei olisikaan oikeaa tai väärää jossain asiassa) niin että MUILLA olisi parempi olla, itsestäni en niinkään välitä erikoisemmin ja uhraudun helposti muiden puolesta. Muiden silmissä olen iloinen, sosiaalinen, kiltti ja omaan huonon itsetunnon vähätellen saavutuksiani ja kehuen muiden onnistumisia, olen aidosti iloinen muiden hyvistä suorituksista. Olen hyvä kuuntelija ja todella kiinnostunut ihmispsyykkeestä. Harvoin tuomitsen ketään edes mielessäni ja monesti vertaan itseäni muihin ja kuvittelen että muut osaavat kaiken paremmin ja näkisivät minua enemmän vaivaa vaikka näin ei olisikaan. Palan helposti loppuun sillä kun lähden jotain tekemään niin en osaa keskeyttää ns. "suoritustani ennen kuin se on täydellinen" Ahdistan itseäni ajattelumallillani ja toivoisin helpotusta tuohon jotta pystyisin näkemään myös itseni ns "elämisenarvoisena ja arvostettavana" ihmislajikkeena. Minkälaisia kokemuksia muilla vaativilla persoonallisuuksilla? Jos joltain löytyy samanlaisia ajatuksia olisi mahtava keskustella! Kiitos hyvistä vastauksista jo etukäteen

      • divinevanity

        Joo ja äskeiseen kirjoitukseen palaten kun te jotkut puhuitte yliminän korostuneisuudesta vaativan persoonallisuuden kohdalla niin itse ainakin nuo kriteerit täytän (psykiatrin testi - 1-10arvostelu asteikolla 5 olevan keskitasoa suomessa) sain suurimman tuloksen yliminään eli superegoon a 10 pistettä. Minua kiehtoo ihmiset jotka ovat voimakasluontoisia ja hiukan rikkinäiset vetoavat koska pystyn samaistumaan heihin hyvin ja toivon että minusta voisi olla apua heille.

        Aiemmissa kommenteissa mieleen pisti erityisesti:
        " Vaativa persoona ei välitä muista ihmisistä, hän on tunteeton ja kylmä ja hänellä ei ole empatiaa. Hän on hyvin narsistinen ja itseään ajatteleva, edes omat lapset eivät hänelle merkitse muuta kuin miten he elämässään pärjäävät ja miten keräävät omaisuutta. "

        Ei ole totta omallakohdalla ainakaan lainkaan (tosin ystävien ja kavereiden mielestä olen toisinaan liian keskittynyt töihin ja hoitamaan ne hyvin) Toiset saattavat kokea vaativan persoonallisuuden etäisenä ja kylmänä mutta ainakin itselläni on ajatus siitä ettei koko ajan tarvitse roikkua puhelimessa juoruamassa tai kahvilla joka ilta kun on tarve esim. Keskittyä hetkittäisesti kouluun. Monet ystävät ovat kokeneet toisin eli jos ei jutella viikkoon tai kahteen niin olisin suuttunut tai välinpitämätön tai jotain muuta maan ja taivaan väliltä.

        Itselleni olen kokenut vaikeaksi säilyttää tällaisia "vaativia ystävyyssuhteita" jotka velvoittavat jatkuvalla syötöllä näkemään, puhumaan, setvimään vakuudeksi riidattomuudesta? Minusta ystävyys on sydämessä minne ikinä menetkin ja hyvän ystävän kanssa kaikki jatkuu aina siitä samasta tunteesta kun on ihana nähdä ja taas kokea yhdessä asioita ja maailmaa kaikin puolin.


    • jaaei

      Entä ne ns. normaalit, tavalliset ihmiset jotka valehtelevat päin naamaa, panettelevat, puhuvat takana päin, punovat juonia ihmisiä kohtaan jotka eivät istu heidän muottiinsa, ovat mielestään viisaita ja jne. heitä ei myöskään saa neuvoa, jos koitat puhutella tuhahtaa pidä sinä se turpasi kiinni kun sieltä ei tule mitään järkevää, tai ovat vain puhumatta muljauttaen silmiään, asiasta kyllä taas riittää siinä omassa killassa hauskaa kerrottavaa, tietysti se typeryksen ilmeisesti narsistin kustannuksella.
      Tämähän on kaikki sallittua ja oikein, miksi ei porukalla ole rankaa tappaa tällaista turhaa ääliötä pois, kun narsisti ääliö kerran pyytääkin asiaa aivan toden teolla, sehän olisi kaikkien edun mukaista ainakin näiden kohdalla jotka sitä vielä pyytävät.
      Asiastahan voitaisiin tehdä laki esitys, jotta tällainen saataisiin laillistettua, poliisi viranomaisten valvonnassa, saataisiin uudet arenat jälleen käyttöön, samalla niissä voitaisiin niin kuin ennen pitää bileet kutsuvieraiden ja mahtavien musikkien ja kulissien kera.

    • Anonyymi

      Jos joku vielä tässä 2019 tai myöhemmin etsii tietoa vaativasta persoonallisuushäiriöstä saatuaan itse tämän diagnoosin tai läheisen saatua diagnoosin, pyydän hartaasti, älä ota tämän keskustelun kommentteja minään totuutena tai tutkittuna tietona. Koko keskusteluun vaikuttavat selkeästi satutettujen ihmisten omat kokemukset ja oli mainituilla henkilöillä oikeasti OCPD-diagnoosi tai ei, eivät monet mainituista piirteistä kuvaa yleisesti tämän persoonallisuushäiriön piirteitä. Harjoittakaa lähdekritiikkiä.
      Koen vaativan persoonallisuushäiriön omaavana tämän keskustelun tosi satuttavaksi. Toivon, että mahdollisimman harva, jolla on toisena osapuolena kokemuksia vaativuudesta tai ovat siitä kuulleet ja halunneet etsiä tietoa, pyörivät ympäriinsä ajatellen, että vaativat ovat täysiä sosiopaatteja ja manipuloivia ihmisperseitä. Oma vaativuuteni kohdistuu lähes poikkeuksetta itseeni. Olen hyvin empaattinen, salliva ja teen kaikkeni ymmärtääkseni muita ihmisiä ja pystyäkseni samaistumaan heidän lähtökohtiinsa. Työskentelen ihmisläheisellä alalla. Minun on hankalaa sietää itseltäni juuri minkäänlaisia virheitä. Pyrin aina tekemään kaiken niin hyvin, kuin suinkin tiedän kykeneväni. Olen omistanut elämän työlleni ja terveyteni, jaksamiseni, harrastukseni ja ihmissuhteeni jäävät monesti toiseksi. Toisaalta jos joku ystävä tai läheinen kertoo tarvitsevansa tukeani tai apuani, tarjoan sen, vaikka se menisi oman aikani ja hyvinvointini kustannuksella. Koska voin, ja koska en voi jättää ratkaisematta ongelmia, jotka tulevat eteeni. Järjestys ja organisaatio ovat minulle tärkeitä kodin kaappien sisällöstä niin työskentelyyn kuin vapaa-ajan puuhiin. Valehteleminen tai minkään sosiaalisten tai kirjoitettujen sääntöjen (lait, sopimukset jne) rikkominen tuottavat minulle suurta ahdistusta, vaikka joskus ihmisen elämässä valkoiset valheet olisivat tarpeellisia. Syyllistän jatkuvasti itseäni kaikesta. Vaativuuden kylkiäisinä minulle on kehittynyt ahdistuneisuushäiriö ja somaattinen ibs, joiden kanssa olen olen elänyt kymmenisen vuotta, ja jotka hankaloittavat elämää toki, mutta olen opetellut toimimaan niiden kanssa ja pärjään ihan hyvin.
      Noin. Myös tällaista voi olla vaativan elämä. Ja veikkaan, että jos läheisiltäni kysyttäisiin, ei kukaan heistä kertoisi, että olen toksinen, vittumainen tai manipuloiva ihminen. Ennen kuin kukaan miettii, että no et kyllä taida olla vaativa tämän kuvauksen perusteella, niin luotan kyllä itse psykiatrisen lääkärin tekemään diagnoosiin ja olen käynyt kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa tämän asian hoitamiseksi.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maisan uupuvat päivitykset ja tuoreet rikosepäilyt

      Mikäs kun Maisa ei ole viikkoihin päivittänyt instaa ja nyt ollaan lehdissä tälläisistä.. 👀 https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/010c6594-780f-4
      Kotimaiset julkkisjuorut
      244
      18608
    2. Ikea palkkaa pakolaisia hienoa!

      Huonekalujätti Ikea aikoo tarjota Suomessa työpestin noin 70 pakolaiselle kolmen seuraavan vuoden aikana, yhtiö kertoo tiedotteessaan. – Pakolaiset o
      Maailman menoa
      365
      6853
    3. Uusin Seiska herttainen Torppa

      Uskomatonta luettavaa herttaisesta Torpasta. Olisi nyt kiva saada valkopesuri-jankkaajan ja palstalaisia oikeusjutuilla uhkailleen ja uhonneen kir
      Kotimaiset julkkisjuorut
      127
      2022