Jostain syystä veneen etustaagi on kovin levon kun hiekan navakammin alkaa tuulemaan. Kyseesä on 9/10 riki, jossa rullalla oleva fokka. Koko etustaagi heiluu levottomasti ja fokkaa on vaikea saada trimmatuksi siten, ett'ä se ei levottomasti paukkuisi. Kaksi saalinkinen masto ei heilu ja huoju, ja on sellaisessa kireydessä, että 7m/s tuuleen asti leen puolen vantit eivät vielä ole aivan löysät, mutta se raja on juuri ylittymässä, siten jo 8m/s tuulessa leen puolen vantit selvästi heiluvat. Ei minulla vastavaa ongelmaa aiemmin ole ollut.
levoton etustaagi
heiluva etustaagi
122174
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kun kiristät rullastaagia lisää ei pitäisi heilua. www.snoopy.fi
Kiristä sivuvantit purjehtissa pelkällä isolla tiukkaan. Tällöin taaksepäin suuntautuvat saalinkit vääntävät maston keskiosaa eteen päin ja huippa taaksepäin ja keulavantti kiristyy.
Suojan puolen vantit eivät saa kovassa tuulessa heilua, tällöin on maston vääntyminen uhkana.
Tuollaisessa rikissä etustaagin kireys säätyy takastaagilla ja/tai isopurjeen jaluksella. Katso tarkemmin vaikkapa täältä: http://wb-sails.fi/suomi/trimmaus/rikintrimmaus.html
Jotta etustaagin saa oikein kireälle, on tarpeen pitää alavantit ja/tai mastokaulus riittävästi mastoa tukevana. Muuten masto ainoastaan taipuu takastaagia kiristettäessä.
Onko taaksepäin käännetyt saalingit vai barduunat? Päävantit tuntuvat ainakin olevan joka tapauksessa liian löysällä ja jos saalingit on taaksepäin, niin päävanttien kireys vaikuttaa myös keulastaagin kireyteen.
Nykyaikaisissa 9/10-19/20 rikeissä päävantit eivät riitä kiristimään etustaagia kovempaan keliin. Mulla on sekä nykyisessä että edellisessä veneessä tuollainen riki ja päävantit todella kireällä (25% murtolujuudesta, ei löysty millään kallistumalla), mutta silti etustaagi on varsin löysä, kuten kuuluukin olla, jotta kevyessä kelissä olisi voimaa fokassa. Takastaagilla sitten saa etustaagin kireälle, kunhan on riittävästi välitystä. Jos nimimerkin mukaisesti kysyjällä on Hanse 320, on välitystä oltava ainakin 1:32 ja sitä vedetään tosissaan kovalla kelillä.
Edellisestä veneestä mittasin etustaagin jännitykseksi n. 10% murtolujuudesta takastaagi löysällä ja 25% murtolujuudesta takastaagi "pohjassa".
Joo, sama kokemus nykyisellä 19/20 rikillä. Onneksi takastaagin välitys on 1:48 :-) Laskeskelin vain että jos vedän köyden päästä 30 kg voimalla niin toppiin tulee voima joka vastaa henkilöauton painoa. 30 kg ei ole vielä hirveä rutistus kun ajattelee millä painoilla tekee vaikka alataljaa punttisalilla.
Nyt pitää jo hiljaa mielessä toivoa, että kysymys on provo.
Mutta jos ei niin kaverille on ihan turhaa kertoa mistään päävanttien vaikutuksesta keulastaagiin. Kyllä jonku pitää iham kädestäkiinnipitäen mennä näyttämään miten homma on...
Taaksepäin ovat saalingit ja reilusti, ei barduunoita.
Uuden veneen vantit olivat pari vuotta sitten seuraavassa kireydessä
V1 eli ylävantti 30mm
D2 eli väli 26mm
D1 eli alavantti 62mm
(mitta on väli vanttiruuvien välissä eli mitä pienempi, sitä tiukemmalle kiristetty)
(mitta on kahden vantin keskiarvo, lukemat oikealla ja vasemmalla puolella eivät täsmää nyt yhtään siihen mitä olivat pari vuotta sitten, ilmeisesti vantit ovat vaihtaneet puolelta toiselle)
Nyt samoilla arvoilla masto siis ilmeisesti on aivan liian löysällä. Masto oli minusta muodoltaan oikeanlainen, tasaisesti prebendiä ja arviolta puolen maston paksuuden verran. Nyt kiristin lukemiin
V1 16mm
D2 20mm
D1 56mm
Näillä arvoilla masto edelleen taipuu kohtuullisen tasaisesti. Prebendiä oli aivan liikaa, ennenkuin aloin kiristämään väli- ja alavantteja, joilal sitten sai prebendiä pois keskeltä ja alaosasta. Nyt täytyy vain päästä kokeilemaan miten toimii.
Se onkin sitten eriasia miettiä toimiiko vai ei. Jos on navakampi tuuli, niin voinen helposti todeta sen jos etustaagin on nyt rauhallisempi ja fokan saa skuutattua kunnolla. Mutta miten todeta nouseeko vene hyvin ja erityisesti nouseeko hyvin kevyellä tuulella.
Valmista antaa rigin trimmaukseen (tuuli TWS 0-30) kireyslukemat
V 14
D2 25
D1 18
joilla en tee mitään, kun ei ole mittaria
Tärkeintä on kryssillä saada pidettyä keulavantti mahdollisimman suorana, joten keskitä focus siihen prebendin sijaan, koska keulapurje on vetävä purje, isopurje lähinnä virtausta jatkava siipi.
Eli maissa (puhdista ja voitele vanttiruuvit,) säädä rake keulavantilla kohdalleen ja masto sivusuunnassa suoraan työkaluilla vääntäen. Pelkällä isopurjella reippaassa tuulessa vedät yläsivuvantit niin tiukkaan kuin saat (halssia välillä vaihdellen) ja myöskin alasivuvantit, ettei masto notku sivusunnassa ja alapuolen vantit ole koskaan löysinä.
Kun ison nostimella mittaa maton suoruuden sivusuunnassa (laitan 10l polttoaine kanisterin roikkumaan nostimeen, niin jännitys on samanlainen kummallekkin puolelle ja mittaan korkeuden kaidevaieriin), niin kuinka paljon vaikuttaa se, että nostin ei ole maston topissa aivan keskellä, koska siellä on kaksi pylpyrää virekkäin, eikä siis yhtään keskellä. Rakea ei voi säätää, etustaagi on mitä se on
Mittaan sivusunnassa ilman kanistereita, arvioin kädessä olevan voiman venytäesäni nostimen varvaslistaan asti.
Pikaisesti päässä arvioiden, jos masto on vaikkapa 15m vedenpinnasta, niin topista varvaslistaan on noin 14.5m jos varvaslista on metrin vedenpinnasta. Jos kiinnityspiste on topissa sentin sivussa, niin muutamista milleistä on kyse 14.5 metrin matkalla, joten ei mitään väliä, Suurempi mittavirhe tulee kanisterin tai käden käytöstä.
Minulla on dyneema ison nostimena, mutta silti se tuntuu joustavan aivan liian paljon kun käsin mittaa maston suoruutta sivusuunnassa. Hyvin paljon riippuu siitä kuinka kovaa voimaa käyttää. Kun nostime painoksi laittaa jonkin stabiilin painon, niin nostin on kireys on aina vakio kummallekin puolelle, eiks vain?
Mutta on varmasti fiksumpi mitata varvaslistaan kuin kaidevaieriin, mikäli ei ole mitannut että kaidevaierit ovat erikorkeudella varvaslistasta.