Esimerkki ihmeparantumisesta Seinäjoella.

Se toimii missä haluaa.

Kuulin tapahtumasta viikolla.
Ihme, miksi meillä ei näin tapahdu ja muualla tapahtuu.

Onko tapauksesta todistusaineistoa olemassa? Jonkun huru-ukon hörinöihin en luota.

Miten tämä liittyy vanhalestadiolaisuuteen?

Mahtaisiko sinulla olla mitään lähdettä tähän? Jos Suomessa ja suomalaisten lääkärien toteaman selkävaurion johdosta pyörätuolissa syntymästään saakka ollut ihmeparantuu, niin sen luulisi kiinnostavan tiedotusvälineitä laajemminkin.

Ikävä kyllä kaikki tällaiset tapaukset, joihin on sittemmin syvennytty, ovat paljastuneet huijauksiksi, kun niitä on tarkemmin tutkittu. Siksi monet, minä mukaanlukien, ovat hyvin skeptisiä tällaisille uutisille. Sitten kun tapaukselle löytyy lähde ja vaikkapa lääkärintodistus, ettei pojan olisi pitänyt fyysisesti pystyä nousemaan pyörätuolistaan, niin sitten ihmeparantumisen voisi uskoakin tapahtuneen.

Sellaisiakin tapauksia on, että ihminen tarvitsee pyörätuolia vaikka fyysisesti pystyisikin pari askelta ottamaan. Sellaisen nouseminen seisomaan hurmoshenkisessä tapahtumassa ei olisi ihme - vaan päinvastoin hyvin luonnollinen reaktio.

>> Ota yhteys seurakuntaan.

Pyhä Henki ei ole mikään päämäärä. Se ainoastaan ohjaa siihen, mikä kuuluu: "olkaa täydelliset niin kuin Taivaallinen Isä on täydellinen".

Jumalan ainoasyntyinen Poika(monogenes, eli yksin Isästä syntynyt) Kristus tekee mahdolliseksi yhtymisen Isään: "minä ja Isä olemme yhtä". Valittu Paavali kirjoittaa: "Kristus elää minussa". ..kunnes Kristus saa muodon teissä"(Gal.). Toivoa tähän ei pidä panna vain tämän elämän varaan(1.Kor:15:19).

Tuo on jo niin paksua huijausta, että ei kai kukaan lähellekään järkevä tuollaiseen usko. Aika vanhoja kikkoja nousta tuolista seisomaan, tai ottaa pari askeltakin. Monet pimeät lahkot ovat käyttäneet samanmoisia kikkoja jo vuosikymmeniä.
Hyvä että Helluntalaisuudestakin saadaan näitä sekoiluja ja harhoja esille, ei niistä muuten tietäisi mitään.
Itse olen syntynyt vl-perheeseen ja en sitäkään tuubaa koskaan pystynyt sisäistämään. Rippikoulussa Siikatörmällä n.80-luvun puolivälissä pidettiin sellainen itkuilta, jossa monet kertoivat liikuttavia tarinoita ja porukka oli täysin hurmosmaisessa tilassa. Itse katselin kuin täysin ulkopuolisen silmin sitä, enkä käsittänyt miksi olisi muka pitänyt itkeä tai pyydellä syntejä anteeksi ym.
Taisi siellä pari muutakin katsella kelloa ja vähän ihmeissään ympärilleen.