Suomen demokratia on tervehtymässä
Julkaistu: 29.6.2011 lehdessä osastolla Pääkirjoitus A A
TAPIO RAUNIO
Perussuomalaisten vaalimenestys herätti vilkkaan keskustelun. Selkeä enemmistö keskusteluun osallistuneista on suhtautunut perussuomalaisten nousuun kielteisesti.
Media on keskittynyt eräiden maahanmuuttokriittisten perussuomalaisten kansanedustajien puheiden ja kirjoitusten paheksuntaan. Yksittäiset kansanedustajat on leimattu rasisteiksi, ja perussuomalaisten eduskuntaryhmä on nähty arvaamattomana joukkona, jota puheenjohtaja Timo Soini ei uskaltanut viedä hallitukseen.
Perussuomalaisiin kohdistuvasta kritiikistä huolimatta huhtikuun eduskuntavaalien tulos voidaan tulkita suomalaisen kansanvallan voitoksi. Soinin puolueen ennätyksellinen vaalimenestys pakottaa muut puolueet miettimään linjauksiaan ja käytäntöjään.
Julkinen keskustelu ja erilaiset mielipiteet ovat tärkeä osa demokratiaa.
EU ja maahanmuutto ovat erinomaisia esimerkkejä yhteiskunnallisesti tärkeistä kysymyksistä, joista valtapuolueet ovat kautta Euroopan vaienneet - tai vaikenivat, kunnes populistiset ja radikaalit oikeistopuolueet, kuten Itävallan vapauspuolue ja Alankomaiden Pim Fortuynin lista, onnistuivat nostamaan varsinkin maahanmuuton kansalliseen keskusteluun.
Perussuomalaiset ovat aktiivisesti hyökänneet konsensusta ja perinteisten valtapuolueiden yhteistoimintaa vastaan. He ovat syyttäneet valtaeliittiä yhden totuuden politiikasta sekä vaatineet keskustelua EU:sta ja maahanmuutosta.
Poliittisessa keskustelussamme EU-kysymykset jäivät kevään eduskuntavaaleihin asti taka-alalle.
Kreikan talouskriisistä alkanut keskustelu euron vakauttamisesta ja EU:n talouspolitiikasta on kuitenkin muuttanut tilanteen Suomessa ja muissa unionin jäsenmaissa - toivottavasti pysyvästi.
Hallitus haluaa varmasti tulevaisuudessakin vältellä EU:n tuomista täysistuntoihin. Perussuomalaisilla on kuitenkin johtavana oppositiopuolueena erinomainen mahdollisuus nostaa unionia koskevat kysymykset päivänvaloon.
Mielipidejohtajuus on nähty hyveenä: kansa tarvitsee suunnannäyttäjiä. Mielipidejohtajan asema ei kuitenkaan saisi oikeuttaa kansalaisten tahdon ohittamista. Se, että pääministeri tai puoluejohtajat unohtavat kuunnella kenttää, kostautuu ennemmin tai myöhemmin.
Perussuomalaisten mukaan valta kuuluu kansalle ja politiikan on perustuttava kansan tahtoon. Puolue katsoo, että populistinen demokratiakäsitys eroaa täten nykyisestä elitistisestä byrokratiasta, jossa päätöksiä tehdään kansaa kuulematta.
Suomessa on annettu aivan liian vähän painoarvoa kansalaisten mielipiteen aktiiviselle huomioimiselle politiikassa.
Populistiset tai ideologisesti radikaalimmat puolueet ovat useassa Euroopan maassa kyenneet vaikuttamaan kansalliseen politiikkaan. Kannatuksestaan huolestuneet valtapuolueet ovat omaksuneet varsinkin maahanmuuton ja monikulttuurisuuden suhteen tiukempia linjauksia. Näin on käynyt myös Suomessa.
Puolueemme ovat suhtautuneet maahanmuuttoon ja eri vähemmistöjen oikeuksiin myönteisemmin kuin kansalaiset. Vastatakseen perussuomalaisten haasteeseen muut puolueemme ovat kuitenkin tarkentaneet kantojaan arvokonservatiivisempaan suuntaan.
Tutkimusten mukaan kansan tahto ei toteudu Eurooppa-politiikassa. Kansalaiset asennoituvat integraatioon selkeästi varauksellisemmin kuin puolueet ja poliittinen johtomme. Puoluekohtaisesti tarkasteltuna mielipide-erot korostuvat keskustassa, kokoomuksessa ja Sdp:ssä.
Perussuomalaisten kansallisia etuja painottavalle Eurooppa-politiikalle on siis kaikupohjaa. Kilpailevien puolueiden ei kannata tässä mielipideilmastossa näyttäytyä liian EU-myönteisinä, vaan pikemminkin niiden voidaan olettaa suhtautuvan aikaisempaa kriittisemmin Euroopan yhdentymiseen.
Demokratian kannalta tämä kehitys on myönteistä. Jos kansalaiset suhtautuvat varauksellisesti Euroopan unioniin tai maahanmuuttoon, politiikan tulee olla sen mukaista.
Kirjoittaja on Tampereen
yliopiston valtio-opin professori.
Julkaistu: 29.6.2011 lehdessä osastolla Pääkirjoitus A A
TAPIO RAUNIO
Perussuomalaisten vaalimenestys herätti vilkkaan keskustelun. Selkeä enemmistö keskusteluun osallistuneista on suhtautunut perussuomalaisten nousuun kielteisesti.
Media on keskittynyt eräiden maahanmuuttokriittisten perussuomalaisten kansanedustajien puheiden ja kirjoitusten paheksuntaan. Yksittäiset kansanedustajat on leimattu rasisteiksi, ja perussuomalaisten eduskuntaryhmä on nähty arvaamattomana joukkona, jota puheenjohtaja Timo Soini ei uskaltanut viedä hallitukseen.
Perussuomalaisiin kohdistuvasta kritiikistä huolimatta huhtikuun eduskuntavaalien tulos voidaan tulkita suomalaisen kansanvallan voitoksi. Soinin puolueen ennätyksellinen vaalimenestys pakottaa muut puolueet miettimään linjauksiaan ja käytäntöjään.
Julkinen keskustelu ja erilaiset mielipiteet ovat tärkeä osa demokratiaa.
EU ja maahanmuutto ovat erinomaisia esimerkkejä yhteiskunnallisesti tärkeistä kysymyksistä, joista valtapuolueet ovat kautta Euroopan vaienneet - tai vaikenivat, kunnes populistiset ja radikaalit oikeistopuolueet, kuten Itävallan vapauspuolue ja Alankomaiden Pim Fortuynin lista, onnistuivat nostamaan varsinkin maahanmuuton kansalliseen keskusteluun.
Perussuomalaiset ovat aktiivisesti hyökänneet konsensusta ja perinteisten valtapuolueiden yhteistoimintaa vastaan. He ovat syyttäneet valtaeliittiä yhden totuuden politiikasta sekä vaatineet keskustelua EU:sta ja maahanmuutosta.
Poliittisessa keskustelussamme EU-kysymykset jäivät kevään eduskuntavaaleihin asti taka-alalle.
Kreikan talouskriisistä alkanut keskustelu euron vakauttamisesta ja EU:n talouspolitiikasta on kuitenkin muuttanut tilanteen Suomessa ja muissa unionin jäsenmaissa - toivottavasti pysyvästi.
Hallitus haluaa varmasti tulevaisuudessakin vältellä EU:n tuomista täysistuntoihin. Perussuomalaisilla on kuitenkin johtavana oppositiopuolueena erinomainen mahdollisuus nostaa unionia koskevat kysymykset päivänvaloon.
Mielipidejohtajuus on nähty hyveenä: kansa tarvitsee suunnannäyttäjiä. Mielipidejohtajan asema ei kuitenkaan saisi oikeuttaa kansalaisten tahdon ohittamista. Se, että pääministeri tai puoluejohtajat unohtavat kuunnella kenttää, kostautuu ennemmin tai myöhemmin.
Perussuomalaisten mukaan valta kuuluu kansalle ja politiikan on perustuttava kansan tahtoon. Puolue katsoo, että populistinen demokratiakäsitys eroaa täten nykyisestä elitistisestä byrokratiasta, jossa päätöksiä tehdään kansaa kuulematta.
Suomessa on annettu aivan liian vähän painoarvoa kansalaisten mielipiteen aktiiviselle huomioimiselle politiikassa.
Populistiset tai ideologisesti radikaalimmat puolueet ovat useassa Euroopan maassa kyenneet vaikuttamaan kansalliseen politiikkaan. Kannatuksestaan huolestuneet valtapuolueet ovat omaksuneet varsinkin maahanmuuton ja monikulttuurisuuden suhteen tiukempia linjauksia. Näin on käynyt myös Suomessa.
Puolueemme ovat suhtautuneet maahanmuuttoon ja eri vähemmistöjen oikeuksiin myönteisemmin kuin kansalaiset. Vastatakseen perussuomalaisten haasteeseen muut puolueemme ovat kuitenkin tarkentaneet kantojaan arvokonservatiivisempaan suuntaan.
Tutkimusten mukaan kansan tahto ei toteudu Eurooppa-politiikassa. Kansalaiset asennoituvat integraatioon selkeästi varauksellisemmin kuin puolueet ja poliittinen johtomme. Puoluekohtaisesti tarkasteltuna mielipide-erot korostuvat keskustassa, kokoomuksessa ja Sdp:ssä.
Perussuomalaisten kansallisia etuja painottavalle Eurooppa-politiikalle on siis kaikupohjaa. Kilpailevien puolueiden ei kannata tässä mielipideilmastossa näyttäytyä liian EU-myönteisinä, vaan pikemminkin niiden voidaan olettaa suhtautuvan aikaisempaa kriittisemmin Euroopan yhdentymiseen.
Demokratian kannalta tämä kehitys on myönteistä. Jos kansalaiset suhtautuvat varauksellisesti Euroopan unioniin tai maahanmuuttoon, politiikan tulee olla sen mukaista.
Kirjoittaja on Tampereen
yliopiston valtio-opin professori.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.