Mämmilä muistoissani!

Helsingin Sanomien sisällä tuli tänään Kuukausiliite. Takakannen sisäsivulla oli Tarmo Koiviston ulostus joka tällä kertaa yritti ivata paavia ja, kuten tavallista, persuja.

Koivisto oli paljon vähemmän huono keskittyessään Mämmilään, á la Orivesi. Ihan alkuvuosina siinä oli jopa hauskoja ruutuja.

10

1780

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nenä Voi

      Miksi minulla on sellainen kuva, että suomalainen sarjakuva yleensä kuoli omaan (suuruuden) hulluuteensa!? Monistä hyvistä pienlehtien tekijöistä laskettiin jotakin sisältöä pihalle, kun pääsivät kaupallisiksi. Eu - ajan Tape Koivisto on ollut laskusuunnassa, www.mammila.fi:sta ajattelin, että se vielä veteraanina nousee, mutta eipähän noussut. Kiinalainen juttukin kun oli jotakin ihan muuta kuin vanha Mämmilä, johtui ehkä siitä kun nämä yhteiskunnan päättömyyttä sarjassa usein kommentoineet hahmot Lepolan Vaarista Ronkaiseen on nyt haudattu, niin eipä siinä jäänyt kuin se nykyajan kuvaus. Atte Syrjäsestäkin kasvoi teknojuppi toimitusjohtaja. Ehkä pitkäntähtäimen Mämmilästä sen verran että olisi Koivisto joskus voinut olla oikeastikin vähän ilkeän yht.kuntakriittinen, ainakin kun tämä 'moderni kehitys' oli sarjassakin pitkään vallallaan. Ne Koiviston kokosivun poliittiset sarjat ovat olleet jopa huonoja hyvin pitkään, kun se mies koettaa just 'mämmilämäisesti' jättää mielipiteensä taka-alalle. Toisaalta sekin jos pilapiirtäjätkin räksyttävät vuosia vain yhteen suuntaan, on sekin vähän turhauttavaa. Kyllä pilapiirtäjä saa mielestäni olla vähän ilkeäkin, mutta se vaan pitäisi osata tehdä tasapuolisesti, muutenhan se itse lukkiuttaa sen kritiikkinsä johonkin politiikan vastakonsensukseen .... Hyviä hiihtoilmoja!!

    • nenävoi2

      Muistelisin että kirjoitin tuon edellisenkin vastauksen, mutta en ole ihan varma, siitä 2. Mutta tuossa linkki Tapen melko tuoreeseen youtube:ssa olevaan haastatteluun:
      https://www.youtube.com/watch?v=AXZ1Z-BpfxA

      Eli kun en itse paljoa "fanittele", niin Mämmilä oli aika lähellä sitä. Kontrolliahan Tapekin haki, mutta mihin? No, kysymykset sikseen. Oudolta tuntui kun Mämmilän jatkoa ei ole (haastattelun mukaan) haluttu, itse siis ainakin haluaisin. Ei ole toista tosiaan tullut, missään mediassa, joka yhtä hyvin suomalaiseen nykyaikaan kantaa ottaisi. Mutta ehkä vähempi on tässäkin se parempi?

    • nenävoi2

      Muistelisin että kirjoitin tuon edellisenkin vastauksen, mutta en ole ihan varma, siitä 2. Mutta tuossa linkki Tapen melko tuoreeseen youtube:ssa olevaan haastatteluun:
      https://www.youtube.com/watch?v=AXZ1Z-BpfxA

      Eli kun en itse paljoa "fanittele", niin Mämmilä oli aika lähellä sitä. Kontrolliahan Tapekin haki, mutta mihin? No, kysymykset sikseen. Oudolta tuntui kun Mämmilän jatkoa ei ole (haastattelun mukaan) haluttu, itse siis ainakin haluaisin. Ei ole toista tosiaan tullut, missään mediassa, joka yhtä hyvin suomalaiseen nykyaikaan kantaa ottaisi. Mutta ehkä vähempi on tässäkin se parempi?

    • kepappipötkönhöylääjä

      https://kuntalehti.fi/uutiset/opetus-ja-kulttuuri/kaikki-mahtuu-kuplaan-mammila-sarjakuva-piirsi-rakennemuutoksen-suomea-ja-antoi-illuusiottoman-kuvan-kuntapolitiikasta/

      Tuossa Mämmilästä juttu Kuntalehdestä noin puolentoista vuoden takaa. Tulee esille joitain juttuja, joita en muista Koiviston mitään kertoneen niissä haastatteluissa, joita jostain takavuosilta ja -vuosikymmeniltä muistan. No, muistaakseni Koivisto aikoinaan mm. kielsi sen että "Mukku" olisi ollut nimenomaan somalipakolainen, tässä taas kerrotaan että hän olisi ollut.

      Ei Koivisto kyllä ennen ole tainnut noin suoraan myöntää sitäkään, että jotkut tapahtumat kuitenkin otti suoraan omasta elämästään, nythän se onkin helppoa, kun Mämmilä ei enää vuosikymmeneen ole missään ilmestynyt, eikä ilmeisesti ilmesty enää jatkossakaan.

      Lieneekö "rakennemuutos" sekin, että kantaaottavia suomalaisia sarjakuvia on edelleenkin varsin olemattomasti. Eikä Mämmiläkään toki juuri kantaa ottanut aikanaan, vaan kuvasi sitä "rakennemuutosta", joka edelleekin on mitä on: "Sitä paitsi Koivistosta oli alkanut tuntua, että aika ilmiöineen karkaa häneltä tavoittamattomiin eikä suostu enää vangittavaksi sarjakuvan ruutuihin", Koivisto muun muassa jutussa toteaa. Eli kehitys kehittyy, mutta kuten aikoinaan "www.mammila.fi" - albumin takakannessa kyseltiin "Tiatoo on, vaan entäs järkee", miten tietoista se kehitys tai rakennemuutos sitten todellakin on, sitä voisi todellakin kysellä edeleenkin ...

      "Kuten vaikka tyköistuvassa toppahaalarissa esiintyvällä postineiti Aunella, joka pyyhältää ympäri kyliä mopedillaan ja lukee postilaatikoilla asiakkaidensa tilaamat lehdet. Hänet Koivisto näki kerran nuorena miehenä ollessaan Oitin risteyksessä, jossa odotteli tulevaa vaimoaan.

      – Silloin näin, miten tietä pitkin meni juuri Aunen oloinen ihminen mopolla ohi, tikkihaalarissa. Hirveä savu nousi ja kaksitahtimoottori röpötti." Herramunjee !

      Hiukan kyllä hämmästyttää, miten kova paine tuossa Mämmilän yleisössä sitten oli, kun Koivisto "oli helkkarin helpottunut" sen loppumisesta. Moni voisi ajatella juurikin toisinpäin, että mahdollisuudet on tuommoisena viedä juttua edelleen moneen suuntaan. Ja puhumattakaan siitä, että arkirealismi puuttu edelleen melkein kokonaan suomalaisesta sarjakuvasta, ja en tiedä siitä kaupallisesta puolesta, että miten se tätä nykyä lienee ... noin yleensä ...

    • kepappipötkönhöylääjä

      Enkä malta sitäkään olla sanomatta, että kyllähän Koivisto "kantaaottamattomassa kiertelyissään" jotenkin leimaantuu "sodanjälkeisen kehityksen" lapseksi, ja vaikkapa (samaisesta syystä) erääseen jo edesmenneeseen sukunimikaima - poliitikkoonkin, tavallaan.
      Mutta se, että uskalletaanko nykyäänkään ottaa "kehitykseen" (eli "rakennemuutokseen") kantaa, vai mennäänkö edelleenkin yleisnormien ja -trendien mukaan, ja päätökset päätetänn kabineitssa "isopaljoineen", eli ilmaisunvapaus on tekijöillä olemassa, miksei voisi olla rohkeita, ja sanoa vaikeitakin asioita ääneen, jos siltä tuntuu ja "visiota" on, sekä myös käytöstapoja (eli: ei tallota kenenkään varpaille turhan takia)?!

    • Anonyymi

      Luin tuossa "Mämmilät" pitkästä aikaa läpi, jokunen aika sitten... Sellainen viba iski, että aika puhkiluettuja ne alkaa olla. Noin siis siinä mielessä, että maailma on täällä Suomessakin yleensäkin muuttunut viimeisenkin vuosikymmenen aikana yhä kiihtyvässä määrin. Tiedä sitten mitä sitä oikein yleensä kaipaa, ehkä jotain pysyvyyttä (muutokseen yleensä).

      Myös sellainen viba jäi vieläkin, että Mämmilää olisi helppoa edelleenkin jatkaa. Ja sitähän voisi olla vaikka helpompi myöskin jatkaa muullakin tavalla kuin sarjakuvana, TV - sarja voisi olla kova juttu, jos kohtuullisenkin budjetin saisi.

      Tavallaan Mämmilä tuntuu, että jäi kesken ehkä siksi, että se oli lähellä "oikeaa" paikkakuntaa, ja hahmot menettivät sen " kuolemattomuuden". Ehkä esim.Ronkaiselle ja Röngällekin olisi toivonut jotenkin onnellisemman lopun. Rönkä etenkin tuntuu nykyään paljon sympaattisemmalta hahmolta, hänhän oli kovin köyhistä oloista perinyt maansa, joista kynsin ja hampain piti kiinni, kunnes ne menetti. Moniko ihminen ei halua taistella omaisuudestaan, vaan pystyy "heimosuomisena" ottamaan jonkin ideologisen tavan elää oikeastikin!?

      Samaten nämä osakepelit on jotenkin ... katkeria ... nehän on edelleenkin niin totta, kuin vaan voi, eli suuromistajat pelaa pelejään, ja firmoja puhalletaan eteenpäin niin kauan kuin ne tuottavat. Paikallisuus ei tunnu missään, kun omistajat pelaa rahojaan jostain, ja jotain ihan muuta kautta (vaikka Panamasta), siis myöskin paljolti reaalimaailmassa, ja yhä enenevästi, kiitos kaiketi sen kuulun globalisaation!?

      Aika kulkee eteenpäin, ja se ajaa myöskin kovaa ohi, suurin osa on pieniä ihmisiä, mutta suurraha määrittelee yhä enemmän ja enemmän, onko siinä sitten normi-ihmisen kannalta mitään järkeä!? Siis tälläinen kysymys on jonka Mämmilä kovin ajankohtaisena (ilmeisesti ikuisen ajankohtaisen) myös nykyäänkin jättää, mutta vaikea sanoa sitä, että miten kauaa Mämmilää uudet lukijat osaavat enää lukea.
      Potentiaalisesti toki sellaisia suomalaisia sarjakuvaklassikkoja, jotka voi jollain keinoin jatkaa painoksia vielä vuosikymmeniä. Mutta tämä "rakennemuutoksen" ikuinen teema muuttuvassa maailmassa ja Suomessa, miten se osataan nähdä?!

      Paljon kysymyksiä, ja vastauksia harvassa, mutta klassikko Mämmilä on, vaikka vähän töksähtävä loppu se "Kiinalainen juttu" mielestäni tällä oli ...

      • Anonyymi

        "Myös sellainen viba jäi vieläkin, että Mämmilää olisi helppoa edelleenkin jatkaa. Ja sitähän voisi olla vaikka helpompi myöskin jatkaa muullakin tavalla kuin sarjakuvana, TV - sarja voisi olla kova juttu, jos kohtuullisenkin budjetin saisi."

        Viime vuosikymmeninä on tullut TV - sarjoissa sellainen typerä tapa esittää "maalaiset" jotenkin yksikantaisesti. Mämmilä oli monessa kohtaa kuitenkin eriomaisen hyvä "maalaiskuvauskin", sikäli että loppujen lopuksi kaikki kohtaa ne maailmalta tulevat ilmiöt ja vaikutteet, asui sitten missä hyvänsä ja miten hyvänsä.

        Muuten Mämmilästä saisi kyllä hahmojen elävyyden (ja toki sopivan "karikatyyrimäisyyden") kautta kyllä varmasti hyvän TV - sarjan edelleen, jos löytyisi joku joka sarjan maailman hyvin tuntisi. Vaikka ei se ole oikeastaan niin sarjakuvamainen perinteisellä tavalla, että sitä sarjakuvamaisuuttakaan tarvitsisi korostaa.
        Aikoinaan joissain kesäteattereissahan Mämmilää esitettiin. Mutta hahmot olisi edeleen sopivan selkeitä muuttaa toiseenkin muotoon. Tiedä sitten toimisiko käytännössä, kun aika nostalgista hommaakin tälläinen perinteinen "pienyhteisön" kuvaus alkaa olla, väen pakkautuessa yhä kiihtyvästi kaupunkeihin : rakennemuutos (&muut muutokset päällekin) on kai saaneet nielaistua ihmiset toimimaan ennalta suunnitellusti (="isopaljot juonii" !!!) ...


    • Anonyymi

      Juu, ja sitten tein muuten Atte Syrjäsestä sellaisen havainnon, että miksi hän ei (toisin kuin useimmat seuratuimmat Mämmilän hahmot) joudu ikinä minkäänlaisiin vaikeuksiin!? Okei, parisuhde Anun kanssa on kokenut jonkinasteisia kismoja, ei kuitenkaan ylitsemenemättömiä.

      Tuntuu vaan, että työläisperheestä ei ihan niin kismattomasti kuitenkaan ponkaista jokseenkin yhteisön huipulle, miten Atte sen sarjassa teki. Ja se viimeinen albumi "Kiinalainen juttu" jätti jopa mieleeni kysymyksen, että oliko Aten menestys todella ansaittu!? Heimo Suominen oli "Aten idoli", mutta hän koki myös oikeasti kovia, ja löysi sitä kautta omat pehmeät (ja ekologiset) arvonsa. Jos kaikki on liian helppoa, niin näkeekö ihminen silloin todella ympärilleen ja sen, että kaikille se ei joka tapauksessa ole lopulta helppoa, jos on sitten lopulta itselleenkään (=Atelle).

      Aten hahmo jättää siis myös kysymyksiä, ja ne Aten ja Anun häät olisi kyllä mielestäni kertoneet enemmän oleellisesta vähemmilläkin sivuilla. Peräkkäisillä sivuilla mitään muuta aihetta ei sarjassa käsitelty lähellekään yhtä pitkään.

    • Kuukautisliitteen Mänttilä on nasta sarjis.

    • Uusin Viivi ja Wagner-albumi "Seksiä, saippuaa ja sianhoitoa" on sarjan huonoin. Toivottavasti suhdesopan tarina päättyy seuraavan albumin ensimmäisellä sivulla joko Viivin heräämiseen jolloin hän huomaa nähneensä unta, tai muulla vastaavalla tavalla.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tämäkin vielä! Steppi suviseuroissa

      Nyt on maailmankirjat sekaisin, En ollut uskoa silmiäni. Selvänä teltassa lauloi muiden mukana.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      73
      2607
    2. En minä alussa sua pitänyt kauniina

      Mutta nyt olet silmissäni maailman ihanin nainen. En edes käsitä, mitä tapahtui. Pikkuhiljaa muutuit silmissäni haluttavimmaksi naiseksi koko maailmas
      Tunteet
      197
      2379
    3. Voisitko mies kirjoittaa

      Jotain kivaa ja siten että tunnistaisin itseni varmasti? Ei ilkeilyjä..
      Ikävä
      56
      1169
    4. Kirjoitan sulle sydämestäni

      Syvin toiveeni on päästä kanssasi suhteeseen, saada tutustua sinuun ja että sinäkin tuntisit minut sellaisena kuin olen. Minulla on paljon rakkautta s
      Tunteet
      58
      873
    5. Homseksuaaliksi syntyminen - vuosisadan sumutus?

      Tieteellinen fakta on ettei homoseksuaaliksi voi syntyä vaan homoseksuaaliksi ruvetaan. Tätä kylmää ja itsestäänselvää tosiasiaa ei aivan viime vuosik
      Luterilaisuus
      261
      818
    6. uskallatkohan laittaa

      Kerro jotain mistä sinussa pidän? Tunnemme toisemme riittävän hyvin tietääksemme toisistamme nämä asiat melko osuvasti.
      Ikävä
      36
      773
    7. Meillä on vain telepaattinen suhde

      Tai siis mulla suhun. Yksipuolinen se on, ja romanttinen kaikesta huolimatta. Mielikuvitus korvaa sen, mitä ei koskaan ollut.
      Ikävä
      61
      731
    8. Ei tiemme enää kohtaa

      Joten älä odota, että ilmestyisin elämääsi. Se, mitä on tapahtunut on mennyttä, eikä sitä enää saa takaisin. Voi olla, että et näe minua pitkään aikaa
      Ikävä
      69
      726
    Aihe