"Ilta ei suinkaan ollut Sir Ascomilla ohi. Aloittamansa kirjan kirjoittaminen kuului
hänen iltarutiiniin. Aineistoa hän oli keräillyt jo usean vuoden ajalta.
Kertaakaan hän ei ollut erehtynyt paikan valinnassa. Jokin vaisto hänelle kertoi
mihin kannatti jäädä "asumaan".
Jokasyksyinen sadekausi Porthamissa yllätti hänet tällä kertaa. Se alkaa aina yllättäen, kestää pitkään ja loppuu yhtäkkiä. Iltatorit olivat hänen mieleen, siksi hän nytkin oli tullut katsomaan ja nauttimaan torielämästä. Tälläkertaa hän saikin nauttia olostaan rauhassa -ei tarvinnut seurustella eikä huomioida ketään erityisesti.
Iltatori, sananmukaisesti -kestää iltamyöhään. Hänellä ei ollut mihinkään kiire, mutta nyt tuo kiireettömyys sai lopun, kun taivaalle yllättäen saapuneet pilvet puhkesivat.
Alkoi armoton sade. Ihmiset riehaantuivat, ryntäsivät kuka minnekin suojaan tietäen että sadetta kestää loputtomasti, Sir Ascom näki parhaaksi lähteä. Sade ei lakkaisi pitkään aikaan joten torikauppiaatkin rupesivat kiireellä pakkaamaan tavaroitaan ja alkoivat poistua.
Matkalla kotiinsa Sir Ascom sai huomata päänsä suojaksi nostetun takkinsa reunojen takaa saaneensa seuraa. Yhteisön varakkaimman arvostetuimman pehtoorin. Pehtoori Andwarrdes tyttärineen liittyivät hänen seuraansa. Matka joutui yllättävää sadetta manaillessa. Tyttäret eivät puhuneet sanaakaan, antaen näin isänsä hoitaa ilmojen sadattelun. Portille päästyään Ascom pyysi heitä sisälle, olisihan mukava ottaa
ilmojen kunniaksi hiukan lämmikettä. Tietäen paikallisen väestön puritaaniset elämäntavat ja tietty lojaalisuus kunnon juomia kohtaan, hän oli hankkinut juuri tällaisia hetkiä ja tilaisuuksia varten aitoa Packeshwieldiläistä whiskyä.
Pehtoori tyttärineen eivät nähneet syytä kieltäytyä kutsusta ja niinpä he suostuivat.
Pehtoorille käynti olikin jo toinen mutta tyttärille ensimmäinen. Ikäänsä nähden tyttäret olivatkin varsin kypsän tuntuisia. Käyttäytyivät hillitysti kuten arvolle olikin sopivaa. Perhe nautti suurta kunnioitusta kylällä eikä sitä myyttiä soisi rikkoa epäsopivalla käytöksellä, vaikkakin isänsä olikin tälläkertaa hiukan leppoi-
sammalla tuulella. Kutsu Sir Ascomin luo oli tehnyt pehtooriin vaikutuksen, niinpä hän hyväntuulisena esittelikin tyttärensä Ascomille. Silja ja Sofia, nimet eivät olisi paremmin enää voineet sopia heille. Ujosti ja hillitysti he tervehtivät Ascomia, tämän antaessa kohteliaasti huulensa hipaista tyttärien kämmenselkää.
Tyttärille tarjoamansa portviini olikin alueen naisten suosikkiviiniä. Tämänkin hän oli ottanut huomioon varustaessaan viinikellariaan jonne hän nyt johdattikin vieraansa. Kylän taitavimmat puusepät olivat tehneet hyllystön aivan tarkalleen
ohjeittensa mukaan. Hän oli perehtynyt viineihin matkoillaan ja nyt saikin sitten toteuttaa noita oppejaan antaen samalla itsestään kulinaarisen vaikutelman viinien suhteen. Ylpeänä hän esitteli viileikkönsä jokaista soppea myöten. Jo aiemmin
tilaamansa viinikuormat ympäri eurooppaa oli saatu järjestykseen, jokainen pullo
vuosikausijärjestyksessä alkaen valkoviineistä päättyen vahvimpiin whiskyihin ja sherryihin. Kiitos asiallisesta ja varovaisesta avusta lankesi kylän ahkerille viinialanharrastajille, joille oli kunnia päästä järjestämään kellari asianmukaisesti ja oikein.
Myös maailmaa nähneet tyttäret isänsä myötä kokivat kellarin annin varmastikylän parhaimmaksi, eivätkä olleet matkoillaankaan nähneet vastaavaa yksityistä kokoelmaa.
Poistuessaan kellarista, kesken portaiden nousun Ascom astui huomaamattaan tasannesillalla hiukan sivuun menettäen tasapainonsa ja putosi porraskaivantoon nyrjäyttäen hiukan nilkkansa. Tapahtuma oli hiukan nolo, mutta toimettomiksi eivät tyttäret jääneet vaan auttoivat hänet varoen ylös ja tukien häntä portaissa. Sirompina he mahtuivat Ascomin molemmin puolin portaissa, eikä pehtoori Andwarrdes yrittänytkään tuhdin muotonsa kanssa sotkeutua enää heidän avukseen, vaan tyytyi seuraamaan perässä.
Varsin toimetonta elämää viettävät tyttäret saivatkin nyt toimia sairaanhoitajina
Sir Ascomille ja pääsivät näin käyttämään juuri kyläseuran järjestämän ensiapukurssin oppejaan häneen. Taitavasti he toimivatkin ja totesivat, että jalalla ei vähään aikaan kävellä, joten lepo olikin nyt tärkein. Ilta alkoi olla pitkällä ja pahoitellen tapahtunutta pehtoori teki lähtöä ja suostutteli tyttärensä jäämään hiukan katsomaan
hänen peräänsä, kunnes jalka voisi paremmin. Ascom kiitteli avusta, eikä tyttärilläkään
tuntunut olevan mitään sitä vastaan, mielellään he jäisivät auttamaan häntä.
Kiitäen illasta pehtoori Andwarrdes poistui jättäen heidät.
Kipu tuntui vihlovan Ascomin jalassa. Tyttäristä vanhempi, Sofia katsoi ja tunnusteli jalkaa uudelleen todeten sen menneen todella sijoiltaan. Varoittamatta hän äkkinäisellä nykäyksellä sai nilkan sijoilleen. Nopea vihlaisu sai Ascomin karjaisemaan, mutta rauhoittuikin saman tien todeten sen tehneen hyvää. Jalka tuntui paremmalta, mutta hän ei sitä tyttärille vielä kertonut, vaan antoi heidän nauttia kipusiskon rooleistaan.
Itsekin nauttien hän piti tyttärille seuraa kertoillen matkoistaan ja esitelmistään
länsieuroopassa ja pohjoismaissa. Kertoillessaan hän sai tarinoidensa varjolla udeltua tyttärien iät, todeten Siljan 25 ja Sofian 27 vuotiaiksi. Hän yllättyi tyttöjen ikää, luullen heitä hiukan nuoremmiksi, lapseomaisten kasvojensa takia. Aikuiset tyttäret, asuen kotonaan suojattua elämää vanhempiensa hoisissa ei ollut kouluttanut tytöistä niinkään naismaisen kypsiä kuin olisi voinut ulkoisesti luulla. Heillä tuskin oli
kummoisiakaan mieskokemuksia hän oletti. Siksipä tytöt niin mielellään ja uteliaina
jäivätkin yhdessä häntä hoitamaan. Mikäs hänen oli ollessa, kaksi kaunista ja mukavaa tyttölasta seuranaan..ajatus kiehtoi suunnattomasti.
Illan mittaa hän sai tiettyä varmuutta tytöistä, todeten heidät varsin innokkaiksi kuuntelijoiksi kertoillessaan pieniä romanttisia tarinoita sekä varovasti raottaen mukamas pimeää puoltaan. Kuin yhdestä suusta tytöt eniten kyselivätkin juuri tuon alueen tarinoista eniten. Varmasti viinilläkin oli osuutta asiaan tyttärien rohkeuteen.
Aidosti jalkaansa varoen hän nousi tuolista -saaden Siljan avukseen, hän ehdotti pientä kierrosta asunnollaan. Kaikkialla he eivät kerinneet käydä, mutta luvaten heille
pienen yllätyksen tyytyivät tytöt tähän. Viimein oli yllätyksen vuoro. Hän pyysi tyttöjä
saattamaan hänet erään siipirakennuksen käytävän oven eteen. Yllätys ei tietenkään olisi mitään jos he näkisivät kaiken, joten he saivat molemmat myös liinat silmilleen.
Ascom vakuutteli tytöille jalkansa jo voivan paremmin, eikä heidän tarvinnut miettiä
sitä enää. Innoissaan Silja ja Sofia odottivat tuota yllätystä..
Tuttu tuulahdus tuosta huoneesta kävi taas kasvoilla oven auettua ja tyttöjen astuttua
huoneeseen. Ovi sulkeutui päästäen tuskin minkäänlaista ääntä, eivätkä tytöt edes
kiinnittäneet siihen huomiota. Yllätyksestä hiukan kertoen heille hän sanoi heidän kokevan varmasti ehkä jotain järkyttävän-mukavaa.
-Ja minkähänlaista se sitten onkaan....saamme tietää ensi kerralla.
hänen iltarutiiniin. Aineistoa hän oli keräillyt jo usean vuoden ajalta.
Kertaakaan hän ei ollut erehtynyt paikan valinnassa. Jokin vaisto hänelle kertoi
mihin kannatti jäädä "asumaan".
Jokasyksyinen sadekausi Porthamissa yllätti hänet tällä kertaa. Se alkaa aina yllättäen, kestää pitkään ja loppuu yhtäkkiä. Iltatorit olivat hänen mieleen, siksi hän nytkin oli tullut katsomaan ja nauttimaan torielämästä. Tälläkertaa hän saikin nauttia olostaan rauhassa -ei tarvinnut seurustella eikä huomioida ketään erityisesti.
Iltatori, sananmukaisesti -kestää iltamyöhään. Hänellä ei ollut mihinkään kiire, mutta nyt tuo kiireettömyys sai lopun, kun taivaalle yllättäen saapuneet pilvet puhkesivat.
Alkoi armoton sade. Ihmiset riehaantuivat, ryntäsivät kuka minnekin suojaan tietäen että sadetta kestää loputtomasti, Sir Ascom näki parhaaksi lähteä. Sade ei lakkaisi pitkään aikaan joten torikauppiaatkin rupesivat kiireellä pakkaamaan tavaroitaan ja alkoivat poistua.
Matkalla kotiinsa Sir Ascom sai huomata päänsä suojaksi nostetun takkinsa reunojen takaa saaneensa seuraa. Yhteisön varakkaimman arvostetuimman pehtoorin. Pehtoori Andwarrdes tyttärineen liittyivät hänen seuraansa. Matka joutui yllättävää sadetta manaillessa. Tyttäret eivät puhuneet sanaakaan, antaen näin isänsä hoitaa ilmojen sadattelun. Portille päästyään Ascom pyysi heitä sisälle, olisihan mukava ottaa
ilmojen kunniaksi hiukan lämmikettä. Tietäen paikallisen väestön puritaaniset elämäntavat ja tietty lojaalisuus kunnon juomia kohtaan, hän oli hankkinut juuri tällaisia hetkiä ja tilaisuuksia varten aitoa Packeshwieldiläistä whiskyä.
Pehtoori tyttärineen eivät nähneet syytä kieltäytyä kutsusta ja niinpä he suostuivat.
Pehtoorille käynti olikin jo toinen mutta tyttärille ensimmäinen. Ikäänsä nähden tyttäret olivatkin varsin kypsän tuntuisia. Käyttäytyivät hillitysti kuten arvolle olikin sopivaa. Perhe nautti suurta kunnioitusta kylällä eikä sitä myyttiä soisi rikkoa epäsopivalla käytöksellä, vaikkakin isänsä olikin tälläkertaa hiukan leppoi-
sammalla tuulella. Kutsu Sir Ascomin luo oli tehnyt pehtooriin vaikutuksen, niinpä hän hyväntuulisena esittelikin tyttärensä Ascomille. Silja ja Sofia, nimet eivät olisi paremmin enää voineet sopia heille. Ujosti ja hillitysti he tervehtivät Ascomia, tämän antaessa kohteliaasti huulensa hipaista tyttärien kämmenselkää.
Tyttärille tarjoamansa portviini olikin alueen naisten suosikkiviiniä. Tämänkin hän oli ottanut huomioon varustaessaan viinikellariaan jonne hän nyt johdattikin vieraansa. Kylän taitavimmat puusepät olivat tehneet hyllystön aivan tarkalleen
ohjeittensa mukaan. Hän oli perehtynyt viineihin matkoillaan ja nyt saikin sitten toteuttaa noita oppejaan antaen samalla itsestään kulinaarisen vaikutelman viinien suhteen. Ylpeänä hän esitteli viileikkönsä jokaista soppea myöten. Jo aiemmin
tilaamansa viinikuormat ympäri eurooppaa oli saatu järjestykseen, jokainen pullo
vuosikausijärjestyksessä alkaen valkoviineistä päättyen vahvimpiin whiskyihin ja sherryihin. Kiitos asiallisesta ja varovaisesta avusta lankesi kylän ahkerille viinialanharrastajille, joille oli kunnia päästä järjestämään kellari asianmukaisesti ja oikein.
Myös maailmaa nähneet tyttäret isänsä myötä kokivat kellarin annin varmastikylän parhaimmaksi, eivätkä olleet matkoillaankaan nähneet vastaavaa yksityistä kokoelmaa.
Poistuessaan kellarista, kesken portaiden nousun Ascom astui huomaamattaan tasannesillalla hiukan sivuun menettäen tasapainonsa ja putosi porraskaivantoon nyrjäyttäen hiukan nilkkansa. Tapahtuma oli hiukan nolo, mutta toimettomiksi eivät tyttäret jääneet vaan auttoivat hänet varoen ylös ja tukien häntä portaissa. Sirompina he mahtuivat Ascomin molemmin puolin portaissa, eikä pehtoori Andwarrdes yrittänytkään tuhdin muotonsa kanssa sotkeutua enää heidän avukseen, vaan tyytyi seuraamaan perässä.
Varsin toimetonta elämää viettävät tyttäret saivatkin nyt toimia sairaanhoitajina
Sir Ascomille ja pääsivät näin käyttämään juuri kyläseuran järjestämän ensiapukurssin oppejaan häneen. Taitavasti he toimivatkin ja totesivat, että jalalla ei vähään aikaan kävellä, joten lepo olikin nyt tärkein. Ilta alkoi olla pitkällä ja pahoitellen tapahtunutta pehtoori teki lähtöä ja suostutteli tyttärensä jäämään hiukan katsomaan
hänen peräänsä, kunnes jalka voisi paremmin. Ascom kiitteli avusta, eikä tyttärilläkään
tuntunut olevan mitään sitä vastaan, mielellään he jäisivät auttamaan häntä.
Kiitäen illasta pehtoori Andwarrdes poistui jättäen heidät.
Kipu tuntui vihlovan Ascomin jalassa. Tyttäristä vanhempi, Sofia katsoi ja tunnusteli jalkaa uudelleen todeten sen menneen todella sijoiltaan. Varoittamatta hän äkkinäisellä nykäyksellä sai nilkan sijoilleen. Nopea vihlaisu sai Ascomin karjaisemaan, mutta rauhoittuikin saman tien todeten sen tehneen hyvää. Jalka tuntui paremmalta, mutta hän ei sitä tyttärille vielä kertonut, vaan antoi heidän nauttia kipusiskon rooleistaan.
Itsekin nauttien hän piti tyttärille seuraa kertoillen matkoistaan ja esitelmistään
länsieuroopassa ja pohjoismaissa. Kertoillessaan hän sai tarinoidensa varjolla udeltua tyttärien iät, todeten Siljan 25 ja Sofian 27 vuotiaiksi. Hän yllättyi tyttöjen ikää, luullen heitä hiukan nuoremmiksi, lapseomaisten kasvojensa takia. Aikuiset tyttäret, asuen kotonaan suojattua elämää vanhempiensa hoisissa ei ollut kouluttanut tytöistä niinkään naismaisen kypsiä kuin olisi voinut ulkoisesti luulla. Heillä tuskin oli
kummoisiakaan mieskokemuksia hän oletti. Siksipä tytöt niin mielellään ja uteliaina
jäivätkin yhdessä häntä hoitamaan. Mikäs hänen oli ollessa, kaksi kaunista ja mukavaa tyttölasta seuranaan..ajatus kiehtoi suunnattomasti.
Illan mittaa hän sai tiettyä varmuutta tytöistä, todeten heidät varsin innokkaiksi kuuntelijoiksi kertoillessaan pieniä romanttisia tarinoita sekä varovasti raottaen mukamas pimeää puoltaan. Kuin yhdestä suusta tytöt eniten kyselivätkin juuri tuon alueen tarinoista eniten. Varmasti viinilläkin oli osuutta asiaan tyttärien rohkeuteen.
Aidosti jalkaansa varoen hän nousi tuolista -saaden Siljan avukseen, hän ehdotti pientä kierrosta asunnollaan. Kaikkialla he eivät kerinneet käydä, mutta luvaten heille
pienen yllätyksen tyytyivät tytöt tähän. Viimein oli yllätyksen vuoro. Hän pyysi tyttöjä
saattamaan hänet erään siipirakennuksen käytävän oven eteen. Yllätys ei tietenkään olisi mitään jos he näkisivät kaiken, joten he saivat molemmat myös liinat silmilleen.
Ascom vakuutteli tytöille jalkansa jo voivan paremmin, eikä heidän tarvinnut miettiä
sitä enää. Innoissaan Silja ja Sofia odottivat tuota yllätystä..
Tuttu tuulahdus tuosta huoneesta kävi taas kasvoilla oven auettua ja tyttöjen astuttua
huoneeseen. Ovi sulkeutui päästäen tuskin minkäänlaista ääntä, eivätkä tytöt edes
kiinnittäneet siihen huomiota. Yllätyksestä hiukan kertoen heille hän sanoi heidän kokevan varmasti ehkä jotain järkyttävän-mukavaa.
-Ja minkähänlaista se sitten onkaan....saamme tietää ensi kerralla.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllä sinä Nads olet sitten hyvä kirjoittaja. Mielikuvituksesikin lentää oivalla tavalla ja kiitän sinua siitä, että jaat sen muiden kanssa.
No mutta.. Kiitosta vaan!
Mielellänihän minä tarinani jaan kaikkien luettavaksi.
Toivottavasti jaksatte odottaa jatkoja, tuo kirjoittaminen on kuitenkin varsin työlästä puuhaa.
Mielenkiintoista luettavaa on silti piakkoin taas tulossa.