Kahdet hääjuhlat ja yksi vihkiminen. Pettymys vai ei?

Toimiva juttu, jos panostatte kunnon videokuvaukseen ja editointiin. Ei mitään amatööri-kuvausta...

Kannattaisin avoimuutta. Juuri ne ihmiset, jotka eivät viitsisi tulla juhliin jos tietäisivät teidän olevan naimisissa, tulevat suurimmalla todennäköisyydellä suuttumaan. Ja haluatteko tosiaan katsella hapannaamoja juhlissa?

Suurin osa ottaisi yllätyksen yllätyksenä ja osaisi yhtyä iloon.

Muutoin aiemmin tapahtuneen vihkimisen näyttäminen sopii hyvin hääjuhlaan. Kaikki pääsevät kuitenkin "osallistumaan" itse vihkimiseenkin.

Juhlimme suunnilleen samalla tavoin ensin vihkiminen ja sen jälkeen erillinen hääjuhla eri päivänä. Tosin vihkiminen tapahtui lyhyesti maistraatissa, josta hauska päivällistapahtuma todistajillemme ja hääjuhlassa olikin sitten se varsinen kutsuvierasrypäs.

Ja sen vuoksi katsoisin, että on aika mautonta ryhtyä esittelemään vanhaa tapahtumaa uudessa tapahtumassa. Uskon jopa, että harvaa kiinnostaa teidän vihkimisseremonianne, koska se on samanlainen kaikilla ja jos ajatuksissanne on saada jakaa sen päivän tunnelmat, niin mitä itse tuumaisitte vieraana vastaavassa tilanteessa? Eikö hääjuhlassa ole tarkoitus iloita vieraistanne ja heidän tahdostaan saada juhlistaa yhteistä päätöstänne olla naimisissa siinä ja nyt? Jos kuitenkin hääjuhlassanne on uteliaisuuteen kärventyviä vieraita, niin lätkäiskää vaikkapa kuvallinen kansio tai läppäri tai digitaalinen kuvakehys, joka pyörii nonstoppina jossakin syrjemmässä. Kunhan se ei ole koko juhlaväkeä hiljentävä spektaakkeli, jossa hääpari silmät liikutuksen kyynelissä katselee itseään ja kehuu lopuksi kuinka ihana se päivä olikaan. Vieraana saattaisin tuumata, että noh, pitäkää päivänne, mutta tämä vieras lähtee nyt kivempaan paikkaan pitämään enemmän hauskaa.

Ja mistä ihmeestä olette saaneet päähänne, etteivät ihmiset vaivaudu pukeutumaan hääjuhliinne? Kutsuun voi aina panna toiveen asusteesta ja se on erittäin tavanomainen käytäntö ylipäätään, joten kaivakaa käytösopas vain esille tarkempia ohjeita varten. Se, että haluatte yllättää ihmiset kertomalla jo pidetyistä häistänne saattaa olla teistä jännäkivaa, mutta yleensä kohtelias rehellisyys on mukavampaa ja huomaavaisempaa vieraita kohtaan. Siis se, että ylipäätään haluaa järjestää juhlat jollakin syyllä ja viettää tärkeää elämänsä vaihetta muiden kanssa. Tämä ajatus tuppaa häissä herkästi unohtumaan ja aika kuluu sitten pitkäveteistä hääparin protokollaa seuratessa.

Onnea!

Kiitos kommenteista, jotka antoivat kyllä ajattelemisen aihetta. Vielä lisää mielipiteitä kiitos:)

Miten ajattelitte muotoilla kutsun hääjuhlaan? Siinähän ei voi lukea esim. tervetuloa vihkiäisiimme, koska teidät on jo vihitty.

Itse olen kerran ollut hääjuhlissä, jotka tosin olivat puutarha juhlat morsiamen vanhempien mökillä. Kutsussa luki, että he olivat sanoneet tahdon toisilleen silloin ja silloin. Kutsuivat juhlimaan asiaa kanssaan. Kaikki tulivat, puutarhajuhlaan kutsun mukaisesti rennosti pukeutuen.

Jos teidän juhlanne on jossain juhlatilassa, niin varmasti ihmiset osaavat pukeutua tilanteen mukaan. Ei suomalaiset nyt ihan juntteja ole.

En usko, että tykkäisin ihan "täysillä". Eri asia ovat ne, jotka esim. viettävät lapsen ristiäisiä ja ilmoittavat että btw, "me mentiin naimisiin kuukausi sitten" tai "meidät vihitään tässä samalla". Kumpikaan tapa ei "vaadi" niiltä jälkimmäisen "rääppiäisjuhlan" vierailta mitään, koska rääppiäisethän ne ovat siinä mielessä, että vieraat luulevat tulevansa oikeaan vihkitilaisuuteen.

Ja muuten, entä jos joku vieraanne haluaa antaa vaikka lahjaksi jotain, mihin esim. kaiverruttaa nimenne ja päivämäärän tyyliin "Maija ja Matti 9.9.", kun sitten ilmeneekin, että oikea vihkipäivänne onkin ollut 8.8.? Kiva muisto, ihan pielessä vaan oleellisin osin. ;-/

Eli sanoisinpa, kuten joku jo edelläkin, että rehellisyys jyrää. Kyllä juhlat voi viettää fiinisti (vaikka oikein sen pukukoodin kanssa, mitä ehdotettiin edellä), vaikka kertoisikin vieraille etukäteen, että varsinainen vihkiminen on jo tapahtunut. Toinen vaihtoehto on siis se, että järjestätte juhlat "muuten vaan" ja vasta paikanpäällä kerrotte, että kyse onkin hääjuhlastanne. Mutta ei niin, että suoranaisesti valehtelette.

No sanoisimpa vinkkinä, et rehellisyys maan perii. Kerro avoimesti, kyllä se on ymmärrettävää jos odottaa pääsevänsä vihkimiseen ja sitten ei olekkaan, että pettyy.. Minä pettyisin. Mutta jos tietäisin etukäteen, niin ilmanmuuta silti pukeituisin asianmukaisesti ja tulisin juhlimaan.. Ja videon näyttäminen on tosi hyvä idea =) Mutta kerro ihmeessä etukäteen, ettei veraille tule huijattu olo!!

Monet tekevät juuri noiin mutten koskaan ole kuullut että vieraille ei siitä kerrottaisi etukäteen..

Kiitos taas kaikille kommentoijille:)
Lahjaksi toivomme riihikuivaa, koska kaikki tarvittava löytyy jo kaapeistamme.
Tuo kutsun muotoilu on tosiaan ongelma. sillä lapsiakaan emme sinne halua.
Miten olisi Hääjuhlakutsu?
Pukukoodiksi laitamme selkeän smokki/iltapuku vaatimuksen. Harmittaahan tuo, koska tiedän että kaikki eivät tule sitä kuitenkaan noudattamaan. Paikka on kyllä niin hieno, että se jo asettaa tietyt vaatimukset pukeutumisen suhteen.

Tuota tuota. Kutsussa siis lukee "Hääjuhlakutsu"/ smokki, iltapuku.
Lisäksi toivomus: Kiitos rahaa, ei tavaraa eikä lapsia.

Kutsutut uskovat tulevansa häätapahtumaan vihkiäisineen päivineen.
Rahalahjatoivomus kyllä vaikuttaa pukukoodin yhteydessä aika tönköltä, suorastaan tökeröltä vaatimukselta.

Miksei lapsia mukaan? Tarkoitus tienata korrektisti?

Juhliemme ohjelma on vahvasti musiikkipitoinen, emmekä usko että lapset jaksaisivat istua hiljaa musiikista nauttien.

Uskon että kutsutut ymmärtävät meillä olevan jo kaikkea, siksi raha olisi kaikkein mieluisin. Menot ovat sen verran suuret, että lahjoilla emme varmasti rikastu.
Kyseessä on Tampereen varmasti tyylikkäin juhlapaikka.
Onhan se vaikea yhtälö muotoilla kutsuun kauniisti.

Tuntuuhan tämä tavallaan itsekkäältä, mutta kyseessä on kuitenkin MEIDÄN päivämme...

Heh... siis toisin sanoen on vaikeaa vaikuttaa fiksulta ihmiseltä, kun sisällä asuu ilmeisesti juntti, eikä edes ihan pieni juntti...

Olen muutamina viime vuosina ollut muutamissa häissä, jotka ovat nimenomaan narsismin kukkaanpuhkeamisen päiviä. Kun kyseessä on MEIDÄN päivämme tai jopa MINUN (eli morsiamen), voi muita ihmisiä kohdella miten vain, ne ovat statisteja juhlallemme, rahoittajia, ja ymmärtäisivätpä he vain käyttäytyä kunnolla, eli olla hauskoja, fiksuja, hyvännäköisiä sekä ihailla meitä kahta ja meidän häitä riittävästi sekä tuoda paljon rahaa.

Miten olisi pieni palautus hääjuhlan perusideaan? Olemme päättäneet elää yhdessä, ja juhlistaa päätöksemme meille tärkeiden ihmisten seurassa. Rakastamme toisiamme, haluamme kertoa sen kaikille. Läheisemme tulevat sellaisena kuin ovat. Ei hääpari yksinkertaisesti voi vaatia kaikkia olemaan rikkaita, kultturelleja tai edes sivistyneitä - jos eivät tunne sellaisia ihmisiä niin eivät sitten tunne (eikä aloittajan tyylistä päätellen koskaan tule todella sivistyneitä ihmisiä edes tuntemaankaan... kuka haluaa olla tuon seurassa?)

Kauniin musiikin jakaminen juhlan teemana varmasti on sopivaa, sopivaa on sekin, että selittää tilaisuuden olevan sen luontoinen, että kaikkien viihtymisen kannalta on parasta jättää lapset hoitoon. (Miksei muuten ole yleistynyt sellainen tapa, jossa hääpari voisi järjestää lapsille oman hoidon ja nukkumapaikan juhlansa ajaksi???)(ennen todella rikkaat jopa kustansivat vieraiden matkat ja majoituksen... mutta nykyään kun köyhikset leikkii fiiniä, tulee häiminen kalliiksi kaikille). Ja tilin mainitseminenkin on kaiketi jotenkin nykykäsityksen mukaan sopivaa, mutta pitäähän se ilmaista jotenkin fiksusti, esim,. emme toivo kukkia tai lahjoja, mutta jos haluatte kartuttaa matkakassaamme tms. muuta kassaa, sen voi tehdä tilille se ja se. Itse olen kokenut pöljäksi mennä häihin joku kälänen kortti kädessä eikä muuta... myös ajattelen, että häälahjojen ihastelu jälkikäteen oli semmoinen ennenaikainen traditio, joka nykyään on poissa. Mikä ihanuus oli ihmetellä maailman ruminta vaasia tai neljää kelloa tai neljää kattilaa... jotka kaikki sittemmin tuli kyllä käyttöön. Niistä muisti keneltä tämä ja tämä oli... toisin kuin lahjakorteista.

Saat viettää varmaan noita tyhjänpäiväisiä päiviä useita, jos et opi mitään elämästäsi. Tyhjiksi ne jäävätkin, itsekkyydestä ei ole elämänmittaiseksi rakennuspuuksi.