jos maksa

Ei noilla asioilla ilmeisestikään ole paljon tekemistä keskenään. Maksa-arvot voivat olla huonot, mutta verensokerit ovat hyvät. Ei siis ole diabeetikko. Toissalta diabeetikollakin voivat olla maksa-arvot hyvät tai huonot.

Maksa pukkaa kaikilla ihmisillä sokeria verenkiertoon, erityisen voimakkaasti aamuyöstä alkaen. Tämä nostaa sokeria veressä, mikä taas nostaa insuliinitasoa. Tämä taas hillitsee makasn pumppausta. On tasapaino. Kakkostyypin diabeetikolla homma klikkaa enemmän tai vähemmän. Verensokeri nousee, insuliinitaso nousee, mutta maksa ei reagoi kunnolla. Seurauksena on sekä korkea verensokeri että korkea insuliinitaso.

Tuota maksan pumppaamista esiintyy oikeastaan koko vuorokauden ajan. Aamuyöstä alkaen ehkä puoleen päivään asti se on voimakkainta. Itse asiassa maksan toiminta tässä mielessä on aivan keskeistä ihmisen metabolian kannalta. Vereen pumpataan sokeria silloin, kun tarvitaan joko maksan omasta glukoosivarastosta tai tarvittaessa muuntamalla elimistön rasvavarastoista, tiukan paikan tulleen lihaksien proteiinistakin.

Yleensä ruoan nauttiminen katkaisee maksan pummppauksen. Tässä ei milellään saa olla paljon hiilihydraatteja, jotta se ei aiheuta vuorostaan liian isoa pomppua verensokerissa diabeetikolla.

Metformiini on lääke, jolla maksaa hillitään. Usein sekään ei edes maksimiannoksilla yksistään tuota riittävää tulosta.

T2D jo kertoikin asiantuntevasti sokeriaineenvaihdunnasta. Minä voisin vielä lisätä, että maksa-arvot kertovat ihan muista asioista. Poikkeaviin maksa-arvoihin voi olla syynä mm. maksatulehdus, kasvain tai liiallinen alkoholinkäyttö, mutta insuliiniresistenssistä ne eivät kerro mitään. Insuliiniresistenssi on solutason häiriö sokeriaineenvaihdunnassa eikä rajoitu pelkästään maksaan, vaan esiintyy myös mm. lihas- ja rasvakudoksessa.