Lämpöpumput ovat varmasti toimivia laitteita. Ihan oikeidenkin tutkimusten mukaan niiden vikatiheys ei ole mitenkään erityisen suuri.
Siis tottakai pumppu tuottaa halvemmalla lämpöä, jos yksisilmäisesti tuijottaa tuota 1/4 hyötysuhdetta. mutta kun siinä ei ole kaikki kulut. on huoltoa (varmasti joskus) laitteiston uusiminen (sitten joskus) ja hankintahinta.
On selvää, että jossain menee se raja, jossa lämpöpumppu menee suoran sähkön ohi kustannuksissa. vaikka laskisi miten. ei noissa investoinneissakaan voi ottaa huomioon esim koko korkoa, kun osa korosta on inflaation korjausta.
pitäisi laskea ns. reaalikorko. Toinen ongelma tulee korkojen tason ja sähkön hinnan kehityksestä. Automaattisesti luullaan, että molemmat nousevat. Sanoisin että ei ketään osaa ennustaa esim 10v päähän. tarvitaan vaan, että saavat esim. fuusiovoimalan toimimaan ja puoli-ilmaista sähköä riittää maailman tappiin. toisaalta ei tarvitse mennä kuin 14v taaksepäin kun korot olivat lähes tähtitieteelliset. miten vaikuttaa kioton sopimus päästökauppoineen jne.
Miten vaikuttaa uusi ydinvoimala.
kauanko tulee asumaan ko. talossa.
ei ole lämmitysjärjestelmän valinta helppoa.
kun tuota rahaakaan ei taivaasta sada, niin sijoittaako esim se lämmitysjärjestelmäraha esim tontin ostoon vuokraamisen sijaan. säästöä tulee sieltäkin, itselläni 600e/v ja hintaluokka on 12000e eli se mitä olisin joutunut mlp:stäkin maksamaan lisää.
Kun näitä asioita tässä olen laskenut, lukenut, nauranut ja itkenyt :)
Olen tullut siihen tulokseen, että täällä pyörii tosi fiksuakin porukkaa puolin ja toisin. Pääasiahan paltalla on, että on mielipide ja pystyy sen perustelemaan.
Penalle sen 200m2 kämpän kulutuksesta.
Laskin normien salliman kämpän maksimikulutuksen ja kyy yyllä pumppu ehdottomasti, tai joku muu. ei sähköä
rakennusmääräyskokoelman c3 ja c4 mukainen minimieristemökki
seinä min. 0,25 W/m2K
yläpohja min. 0,16 W/m2K
alapohja maata vasten min. 0,25 W/m2K
keskilämpötila suomessa 4 astetta
mitoittava sisälämpötila 21 astetta
lämpötilaero =17 astetta, maata vasten sama(lattialämmitys)
näitä arvoja käytettäessä saa ikkunapina-ala olla enintään 15% kerrosalasta.
elikkä arvioidaan kämppä 10m*20m
200m2*15%=30m2 ikkunaa (maksimi näitä arvoja käytettäessä)
2*2m2(kaksi ovea)=4m2
(20m 20m 10m 10m)*2,7m-30m2-4m2=128m2 seinää
lattiaa 200m2
yläpohjaa 200m2
häviöt
lattia
200*0,25*17=850W
yläpohja
200*0,16*17=544W
seinä
128*0,25*17=544W
ikkunat
30*1,4*17=714W
Ovet
4*1,4*17=96W
yhteensä 2748W
2550W*24h*365d
tulee vuositasolla huikeat 24000kwh siis pelkät johtumishäviöt. tuohon ilmastointi ja lämmin vesi päälle..... ehdottomasti pumppukamaa.
Siis tottakai pumppu tuottaa halvemmalla lämpöä, jos yksisilmäisesti tuijottaa tuota 1/4 hyötysuhdetta. mutta kun siinä ei ole kaikki kulut. on huoltoa (varmasti joskus) laitteiston uusiminen (sitten joskus) ja hankintahinta.
On selvää, että jossain menee se raja, jossa lämpöpumppu menee suoran sähkön ohi kustannuksissa. vaikka laskisi miten. ei noissa investoinneissakaan voi ottaa huomioon esim koko korkoa, kun osa korosta on inflaation korjausta.
pitäisi laskea ns. reaalikorko. Toinen ongelma tulee korkojen tason ja sähkön hinnan kehityksestä. Automaattisesti luullaan, että molemmat nousevat. Sanoisin että ei ketään osaa ennustaa esim 10v päähän. tarvitaan vaan, että saavat esim. fuusiovoimalan toimimaan ja puoli-ilmaista sähköä riittää maailman tappiin. toisaalta ei tarvitse mennä kuin 14v taaksepäin kun korot olivat lähes tähtitieteelliset. miten vaikuttaa kioton sopimus päästökauppoineen jne.
Miten vaikuttaa uusi ydinvoimala.
kauanko tulee asumaan ko. talossa.
ei ole lämmitysjärjestelmän valinta helppoa.
kun tuota rahaakaan ei taivaasta sada, niin sijoittaako esim se lämmitysjärjestelmäraha esim tontin ostoon vuokraamisen sijaan. säästöä tulee sieltäkin, itselläni 600e/v ja hintaluokka on 12000e eli se mitä olisin joutunut mlp:stäkin maksamaan lisää.
Kun näitä asioita tässä olen laskenut, lukenut, nauranut ja itkenyt :)
Olen tullut siihen tulokseen, että täällä pyörii tosi fiksuakin porukkaa puolin ja toisin. Pääasiahan paltalla on, että on mielipide ja pystyy sen perustelemaan.
Penalle sen 200m2 kämpän kulutuksesta.
Laskin normien salliman kämpän maksimikulutuksen ja kyy yyllä pumppu ehdottomasti, tai joku muu. ei sähköä
rakennusmääräyskokoelman c3 ja c4 mukainen minimieristemökki
seinä min. 0,25 W/m2K
yläpohja min. 0,16 W/m2K
alapohja maata vasten min. 0,25 W/m2K
keskilämpötila suomessa 4 astetta
mitoittava sisälämpötila 21 astetta
lämpötilaero =17 astetta, maata vasten sama(lattialämmitys)
näitä arvoja käytettäessä saa ikkunapina-ala olla enintään 15% kerrosalasta.
elikkä arvioidaan kämppä 10m*20m
200m2*15%=30m2 ikkunaa (maksimi näitä arvoja käytettäessä)
2*2m2(kaksi ovea)=4m2
(20m 20m 10m 10m)*2,7m-30m2-4m2=128m2 seinää
lattiaa 200m2
yläpohjaa 200m2
häviöt
lattia
200*0,25*17=850W
yläpohja
200*0,16*17=544W
seinä
128*0,25*17=544W
ikkunat
30*1,4*17=714W
Ovet
4*1,4*17=96W
yhteensä 2748W
2550W*24h*365d
tulee vuositasolla huikeat 24000kwh siis pelkät johtumishäviöt. tuohon ilmastointi ja lämmin vesi päälle..... ehdottomasti pumppukamaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Todella mielenkiintoisesta ja asiallisesta jutusta.
Jotku pumpputoimittajat kerovat jopa neljän ylittäviä lämpökertoimia, mutta se tarkoittaa jotain maksimissaan 30 asteista vettä. Vuositasolla keskiarvo jäänee reippaasti alle tuon, SULPU kertoo vuosikeskiarvon olevan 2,6...3,6.
Kovin on suurehko haarukka tuo 2.6-3.6 myös, tuskin ainakaan alakanttiin arvioitu. Mikähän siinä on kun en usko mlp valmistajien ja sulpun lämpökertoimia. Ilmoittaisko esim vtt jossain, todelliset koetalon mitatut arvot ?
En jaksa alkaa etsimään mitään tutkimuksia, mutta itse ainakin pidän SULPUa luotettavana lähteenä.
Valmistajat ilmoittaa teknisen maksimin, jonka ei ole käytössä mahdollista toteutua.
Sulpun vuosikeskiarvoon vaikuttaa varmaankin lämmönjako ja lämpötila, mihin lämmitysvesi lämmitetään sekä putkiston sijoitus.
oli juttua myös toteutuneista hyötysuhteista. 3:n kieppeissä olivat.