Olen 9 viikolla raskaana, ja päättänyt pitää lapsen hyvin pitkän mietintä ajan jälkeen. Minusta tulee yksinhuoltaja, koska lapsen isä ei ole tarpeeksi kypsä olemaan isä (liian nuori). itse olen pian 20 vuotias. Surullisinta on, että lapsella ei ole enään minunpuoleltani isovanhempia, myös siskoni kuoli vähän aikaa sitten. Olen ainoa perheestäni kuka elää enään. On tavallaan hyvin raskasta ja pelottavaa, kun olen tavallaan nyt yksin, mutta samaan aikaan, hyvin rohkaisevaa pitää lapsi, kun olen ainoa kuka perillisiä voi tehdä minun sukuuni. Minulla on harvinainen sukunimikin, on hienoa toisaalta saada uusi ihminen elämään ja jakamaan asioita elämässäni. Silti kovasti pelkään, että jään yksin (minulla on ystäviä), tai en löydä kumppania itselleni koskaan. Minulla on huono itsetunto osittain, koska elin vaikeassa parisuhteessa poikaystävän kanssa joka on narsisti luonteeltaan. Hän vähättelee minua ja ei piittaa tunteistani ei myöskään tue minua tämän pienen elämänalun kanssa. Minua pelottaa paljon, mutta luulen, että jos en pelkäisi näin paljon voisin olla onnellisempi päätöksestäni ja uskoa enemmän itseeni.
Minusta tulee äiti
simpukkA92
4159
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oletko siis syntynyt 92? silloin et kyllä täytä 20 kuin vasta aikaisintaan tammikuussa :D
No mutta siis, sun pitää puhua noista sun peloista yms neuvolassa. Ne auttaa sua ja voivat ohjata jollekin terapeutille tms. Sun pitää saada toi sun psyyke oikeille raiteille kerta vauva tulossa. Älä nyt vielä mieti tulevia kumppaneita. Ne ei sovi nyt sun elämäntilanteeseen. Koska olet noin nuori, sulla kyllä riittää aikaa miehille vähän myöhemminkin ;)
tsemppiä!
edellinen jatkaa: keskity nyt vain vauvaasi! se on tärkeintä :)
Paljon tsemppiä simpukka92, et ole tekemässä väärää valintaa, oman lapsen pitäminen EI KOSKAAN OLE VÄÄRIN.
Se ei kaikille ole aina paras ratkaisu, mutta väärin se ei ole ikinä.
Sinun lapsesi rakastaa sinua maailman eniten ja olet hänelle maailman tärkein ihminen.
Itsetunto ei oikeestaan parane yrittämällä, mutta ajan kanssa kun tietää itse, päättää itse, arvostaa omia ja muiden mielipiteitä ja tietää mitä tekee. Kun kuuntelee sekä sydäntä että järkeä niin ei voi mennä väärin.
Onnea matkaan :)
Onnea.
Käänny neuvolapsykologin puoleen.