Palstalla keskustellaan paljon kaksosuudesta, ja täällä pyörii myös kaksoset saaneita vanhempia. Kysymykseni teille perustuu kuitenkin kaksosuuteen, sen psyykkiseen puoleen.
Itse epäidenttisenä kaksosena olen miettinyt paljon sitä, minkälaisia vaikutuksia on ainaisella yleistämisellä. Pienenä sekä oli tuskallista koettaa tehdä itseään ymmärretyksi juuri tämän takia, murrosiässä en enää edes yrittänyt.
Tällä palstalla kaksosuutta käsitellään positiivisena asiana. Minulle se on ollut todella traumatisoiva kokemus. Jo edellä mainitsemani yleistäminen sekä jotkut ystävyyssuhteet olivat todella raskaita. Toisinaan minun oli tehtävä ankarasti töitä sen eteen, että muut hyväksyisivät minut vain itsenäni, eikä jonkin minulle vieraan ihmisen erottamattomana parina.
Vanhempani jäivät minulle vieraiksi juuri yleistämisen ja luokittelun takia. Tätä nykyä en pidä heihin enää yhteyttä, kuten en myöskään kaksoissisareeni. Menneisyyden solmut ovat kuitenkin alkaneet aueta ja haluaisinkin kuulla teiltä vertaistuen omaisesti kokemuksia kaksosena olemisesta sekä siitä, oletteko itse ajautuneet kamppailemaan tämänkaltaisten asioiden kanssa?
Itse epäidenttisenä kaksosena olen miettinyt paljon sitä, minkälaisia vaikutuksia on ainaisella yleistämisellä. Pienenä sekä oli tuskallista koettaa tehdä itseään ymmärretyksi juuri tämän takia, murrosiässä en enää edes yrittänyt.
Tällä palstalla kaksosuutta käsitellään positiivisena asiana. Minulle se on ollut todella traumatisoiva kokemus. Jo edellä mainitsemani yleistäminen sekä jotkut ystävyyssuhteet olivat todella raskaita. Toisinaan minun oli tehtävä ankarasti töitä sen eteen, että muut hyväksyisivät minut vain itsenäni, eikä jonkin minulle vieraan ihmisen erottamattomana parina.
Vanhempani jäivät minulle vieraiksi juuri yleistämisen ja luokittelun takia. Tätä nykyä en pidä heihin enää yhteyttä, kuten en myöskään kaksoissisareeni. Menneisyyden solmut ovat kuitenkin alkaneet aueta ja haluaisinkin kuulla teiltä vertaistuen omaisesti kokemuksia kaksosena olemisesta sekä siitä, oletteko itse ajautuneet kamppailemaan tämänkaltaisten asioiden kanssa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyvä että joku otti puheeksi tämänkin asian.
Kaksosten äitinä olen ajatellut tuota asiaa paljonkin. Minulla on epäidenttiset kaksoset, tyttöjä kumpikin, heillä on pienestä pitäeen ollut erilaiset vaatteet heillä on eri harrastukset ja paljolti eri kaveritkin. Perheelleni on ollut itsestäänselvyys että lapset ovat kaksi eri ihmistä, eri luonnetta ja joilla kummallakin on omat mieltymykset, kiinnostuksen kohteet ja mielipiteet.
Vaikeutena onkin se miten muut ihmiset suhtautuvat, monesti aivan ulkopuoliset ihmiset kysyvät esim. miksi heillä on erilaiset vaatteet vaikka ovat kaksosia tai miksi he menevät eri leireille. Tuntuu että ihmisten on vaikeaa ymmärtää että toinen tykkää piirtää ja toinen pelata jalkapalloa.
Kun huomaan että joku kohtelee lapsiani yhtenä henkilönä eikä huomioi että kyseessä onkin kaksi aivan eri lasta, niin pyrin kyllä huomauttamaan asiasta, toisille asiasta pitää huomauttaa useammin ja monesti lopulta aika kärkkäästikin.
Se paljon puhuttu side joka kaksosilla on, pysyy ja kehittyy varmasti vaikka heitä pidettäisiinkin vain sisarruksina eikä kaksosena.
Tämä taisi olla arka/vaikea aihe kun kukaan ei oikein ota kantaa. Vai eikö kukaan ajattele kaksosia yksilöinä??
Meillä on yli 5v. kaksoset tyttö ja poika. En ole enään pitkään aikaan mieltänyt heitä nimenomaan kaksosiksi,vaan kahdeksi lapseksi. Koska kyse on tytöstä ja pojasta, eivät edes ulkopuoliset enään kiinnitä huomiota niinkuin vauva-aikana.
Heitä ei ole puettu samoihin vaatteisiin, he ovat päiväkodissa eri ryhmissä, eri jalkapallojuokkueessa jne. Kuitenkin heillä on selvästi erityinen suhde toisiinsa, esim. tänään kun poika tuli terapiasta hän vei siskolleen tuliaiseksi löytämänsä hienon puun lehden, tyttö pitää huolen jos saa jotain hyvää että myös toinen saa saman verran jne. Halaukset vaihdetaan aamuisin ym. kuitenkin myös kilpailu on kovaa, kumpi juoksee nopeammin, kumpi potkaisee palloa kovemmin...juuri siitä syystä olemme kokeneet hyväksi eri ryhmät esim. päiväkodissa. Jos joku kiusaa toista, toinen on kuin terrierri paikalla puolustamassa sisrustaan.
Isäni kaksi veljeä ovat kaksoset (kuin yö ja päivä) he ovat jo yli 60 vuotiaita, mutta edelleen paljon läheisempiä kuin muut sisaruksensa (7 lasta). Kesät he viettävät paljolti yhdessä edelleen. Niin erinlaiset kuin ovatkin paitsi ulkonäöltään, niin myös luonteeltaa, jotenkin heidän suhteensa on hyvin vahva ja varmasti ollut yksi suuri rikkaus heidän elämässään. uskon ja toivon että myös omat pahnan-pohjimmaiset kokevat ns. kaksosuuden jonakin sellaisena onnena, jota ei kaikki sa koskaan kokea...
Paljon varmasti riippuu vanhemmista, kuinka he näkevät lapset nimenomaa yksilöinä kaksosuuden sijasta...
Hienoa että löytyi muitakin, jotka tätä mieltä. Ehdin jo mennä laittamaan uuden keskustelun tuohon, jossa siis samaa asiaa...
Tätä asiaa oon tosiaan aina ihmetellyt, miksi tuollainen suhtautuminen. Todella harvoin näkee tästä aiheesta missään puhuttavan, vaikka en vois uskoa,että kovinkaan monet kaksoset kokevat kaksosuuden pelkästään positiivisena asiana. Itselle tämä asia on kuitenkin sen verran suuri ongelma ja arka asia, että en useinkaan uskalla tästä edes kertoa kovin paljoa, kun pelkään että sitä miten siihen suhtauduttaisiin (aletaan vääntämään vitsiä ja kiusaamaan).
Tuntuu, että tätä on harvemmin kukaan ajatellut ja selittäessä ei pystytä edes ymmärtämään. Tuntuu, että kaikki olis selitettävä aivan alusta alkaen, eikä kukaan koskaan ole kuvitellutkaan, etteivät kaksoset olekaan symbioosi, joita tulee käsitellä "pelkkinä kaksosina". Tuntuu, että se on suurimmalle osalle ihmisille täysi yllätys, että kaksoset tuntevatkin olevansa yksilöitä, ja että heitä tulisi myös kohdella sellaisina. Kaksoset eivät ole yhtään sen vähempää yksilöitä kuin muutkaan, huolimatta siitä, ovatko he sitten keskenään hyvin eri näköisiä tai hyvin samannäköisiä tai kiinnostuneita samoista asioista tai eri asioista.
Esimerkikisi ala-asteelta muistan myös, kuinka kaksoset järjestettiin aina keskenään yhteistyöhön, niin kuin kaksonen ei pystyisi toimimaan muiden ihmisten kanssa kuin sisarensa tai veljensä..
Ja se ihmetyttää myöskin, että mikä vitsi se on pienten lasten vanhemmilta pukea kaksoslapset keskenään samanlaisiin vaatteisiin. Jotkut jopa keksivät antaa yhteensointuvat nimet(hyvin samantapaiset siis).