Olen aloittanut seurustelun skitsofreenikon kanssa muutama kuukausi sitten. En tiennyt hänen sairaudestaan etukäteen, mutta muutaman viikon seurustelun jälkeen aloin epäilemään, koska hän usein puhui yksinään, naureskeli yksinään, naapurit kuulemma kyttäsivät hänen tekemisiään, hänen asunnossaan piti tietyistä asioista puhua hiljaa ettei naapurit kuule, hän saattaa sättiä tuntemattomia ihmisiä esim. kadulla ja kaupassa. Suurimman osan ajasta hän on mitä ihanin, hurmaavin, kiltein ja huolehtivaisin ihminen. Olemme ns. kaukosuhteessa emmekä näe tarpeeksi usein, mutta olemme päivittäin yhteydessä. Hän näytti lääkärinlausuntonsa, jossa mainittiin että hän sairastaa kroonista skitsofreniaa, mutta en voi puhua asiasta, koska hän kieltää sairastavansa sitä. Olisin lähinnä kysynyt miten suhtautua hänen epäilyksiinsä muita ihmisiä kohtaan, hän saattaa katsella parvekkelta ja kysyä kuka tuo ihminen on tuolla tiellä, johon olen vain vastannut että joku ohikulkija vaan, en tunne häntä. Julkisilla paikoilla hieman rauhoittelen häntä, jos hän yrittää sättiä ihmisiä syyttä. Pidän kädestä tai käsivarresta kiinni ja silitän ja sanon ettei ole mitään hätää. Onko Suomessa tai pääkaupunkiseudulla olemassa omaisten tukiryhmää tai vertaistukiryhmää?
seurustelen skitsofreenikon kanssa
53
5807
Vastaukset
- sirkkahelena
Kuule Marianna, lähde niin kauas, ettei aurinko heti paista.
Älä luota mihinkään mitä hän sanoo, koska hän on sairas.
Lähde vaan, oman etusi vuoksi. Tukiryhmiä varmaan on, mutta
en jäisi odottelemaan. Marianna, vaikuttaa siltä, ettei poikaystäväsi sairaus ole hallinnassa. Hän on avoimen paranoidinen, epäilee ja pelkää. Eikä hän usko itse sairastavansa skitsofreniaa. Varmaankin hän on saanut diagnoosin melko vasta eivätkä lääkkeet ole ehtineet tuottaa tervettä todellisuudentajua. Hän on todennäköisesti jättänyt lääkkeet pois. Se on hyvin yleistä skitsofreniassa ja siitä seuraa psykoosin syveneminen.
Psykoosin oireita ovat juuri kokemukset, kuin vieraat ihmiset olisivat jollakin tapaa kiinnostuneita juuri itsestä. Se tarkoittaa, ettei todellisuudentaju ole kohdillaan ja aivot käyvät ylikierroksilla luoden omaa harhaista todellisuutta. Tuossa sairaudenvaiheessa, kun psykoosi yhä syvenee ja syvenee, kun poikaystäväsi ei suostu syömään lääkkeitä eikä puhumaan avoimesti sairaudestaan, voi seurustelu olla aika lyhytaikaista. Ei ole kuin ajan kysymys, milloin poikaystäväsi alkaa epäillä sinuakin salaliitosta häntä vastaan.
Olen itse skitsofreenikko ja seurustelin kaksi vuotta toisen skitsofreenikon kanssa. Lopulta mies alkoi syyttää minua, että koitan tappaa hänet. Seurasi osastojakso, uudet lääkkeet ja mies parani niillä keinoin takaisin terveeseen todellisuuteen. Seurustelumme ei kuitenkaan jatkunut enää sen jälkeen.
Hyvissä olosuhteissa skitsofrenia lievittyy paljon. Jos sairastuneen ympärillä on rakastavia ihmisiä, hänen vointinsa paranee. Mutta paraneminen vaatii myös kyvyn avoimuuteen, sillä sairauttaan häpeämällä, itseään häpeämällä, taistelemalla todellisuutta vastaan sairastunut häviää leikin eikä terveempää jaksoa synny. Skitsofreenikon kanssa voi solmio tyydyttävän parisuhteen, vaan silloin on oireiden oltava hallinnassa ja skitsofreenikon kyettävä myöntämään sairautensa ja puhumaan ongelmistaa avoimesti. Piilottelemalla ongelmia, ne vain pahenee.- Anonyymi
Jos metsään jaluat mennä nyt, niin tulen mukaasi.
- Marianna455
Mieheni sai diagnoosin vuosia sitten, lausunnon mukaan hänellä oli psykoosi 1993 jonka jälkeen hänellä todettiin skitsofrenia...en ole kysynyt asiasta mitään häneltä suoraan, koska lääkäri on lausuntoon kirjoittanut, että potilas ei usko sairastavansa skitsofreniaa...mutta toisaalta mietin, miksi hän avoimesti näytti lausunnon minulle? Ja olen siitä kyllä tyytyväinen, koska jos en asiasta tietäisi, en osaisi suhtautua asiaan mitenkään.
Koska olemme seurustelleet vasta vähän aikaa, olen kuitenkin huomannut hetken jolloin hän "muuttuu", tulee hijaiseksi, puhuu itsekseen, saattaa huutaa jotain itsekseen (pyytää sitä minulta anteeksi että hän metelöi), menee yleensä toiseen huoneeseen pitämään jonkinlaista "puhetta"...en todellisuudessa edes tiedä, syökö hän mitään lääkkeitä...suhtaudun kaikkiin hänen harhoihin neutraalisti, en yleensä kommentoi mitenkään tai sitten kommentoin neutraalisti...
Minkälaiset ovat mainitsemasi hyvät olosuhteet? Hänellä on läheiset suhteet perheeseensä, rauhallinen ja siisti koti, huolehtii hygieniastaan, on kiinnostunut maailman asioista, uskallanko ottaa asian puheeksi hänen siskonsa kanssa, jonka olen tavannut vasta kerran? Jostain luin että skitsofreenikon on vaikea näyttää tunteitaan...en ole itse ainakaan sitä huomannut...se mikä on myös mietityttänyt että onko hän koko ajan harhoissa? Ei mielestäni, tällaiset "jaksot" ovat muutaman kerran päivässä ja kestävät minuutteja...kiitos sinulle asiallisesta vastauksestasi :) - tgfgjhghjdcfh
Skitsofreniaa on monenlaista ; katatonista, paranoidista, hebefreenistä..
Miehesi näyttää olevan paranoidinen. Kysy häneltä onko hänellä lääkitystä ja jos on yritä saada hänet syömään lääkkeensä.- skitsoaff
Ensinnäkin.Et voi sanoa hänen diagnoosistaan tämän keskustelun perusteella mitään.Et ole ammattilainen.Toisaalta paranoidisen skitsofrenian kriteeriksi ei riitä, että on vainoharhaisia ajatuksia. On paljon muitakin asioita
- voi kun osais kertoa
hei täällä yksi skitsofreenikon omainen toivottavasti oma rakkaasi on hoidossa saanut lääkitystä sairauteensa jos ei voit pyytää apua auroransairaalasta ei tule olemaan helppoa mutta pidä pääsi ja vaadi, tukea omaisille tarjoaa omaisetmielenterveystyöntukenahttp://www.omaisten.org./suhde voi olla antoisampi kuin mikään muu ota asioista selvää ja vaadi tietoa kauheinta mielestäni on jätä ja juokse kauaksi neuvot tulevat jostain ................... ei varmaan ole loppujen lopuksi sen kummempi sairaus kuin epilepsia on aikaisemmin miellevoi kun osais kertoatty mielenterveyssairaudeksi eli hulluudeksi niin kuin monta muutakin .... kuunteleitseäsi älä kavereita
- Marianna455
Voi kiitos sinulle ihanasta vastauksestasi :) lämmitti sydäntä :)
En todellakaan ole aikonutkaan jättää miestäni jonkun toisen mielipiteen perusteella, hänen sairautensa ei vaikuta siihen mitä tunnen häntä kohtaan, rakastan häntä todella paljon. Kiitos sinulle tuosta sivustosta, vaikuttaa todella mielenkiintoiselta. On kurjaa kun ihmiset niin muka tietävät etukäteen mitä tulee tapahtumaan meidän liitossa...en aio juosta pakoon vaan antaa miehelleni kaiken tukeni. - ................
Oii, olispa mullakin joku =( Oon yrittänyt iskeä yhtä naispuolista kaveria mut se ei onnistunut.
- JK
VAI IIN
Hyvät olosuhteet parantua? Ne ovat sellaiset, että on puoliso, joka on rakastava: ei yritä mitätöidä, ei hae kohdetta purkaa pahaa oloaan, ei solvaa, ei säti, ei tiuski, ei äkäisesti käske, ei huuda. Tarvitaan mielestäni aivan erityislaatuinen kyky rakastaa, koska skitso, kun alkaa toipumaan, alkaa miettimään asioita, tahtoo todella paljon puhua ja käsitellä asioita. Silloin vaaditaan kärsivällisyyttä kuunnalla, ymmärtää, valita puolensa - ja tietenkin pitäisi parhaassa tapauksessa valita skitson puoli.
Senkin voin kertoa, että moni skitso on kuin lammas vanhempiensa suhteen - vaikka nämä olisivat tuhonneet skitson persoonan mitätöimällä, haukkumalla, estämällä itsenäistymisen, tarjoamatta rakkautta ja tukea lapsena, tuomitsemalla tutustumisen omiin tunteisiin, varsinkin vihan tunteisiin. Vaikka vanhempiin olisi nöyrä suhtautumistapa, se ei välttämättä ole tervehtymistä toteuttava suhde tai suhtautumistapa. Harvoin vanhemmat todella voivat tukea skitson parantumista, sillä he vaativat niin suurta kuuliaisuutta ja nöyrtymistä omiin mielipiteisiinsä.
Uuden kelan linjauksen mukaan myös skitso voi hakea terapiatukea. Omavastuu on aika suuri, vaan uskon, että myös puolisosi todella hyötyisi. Voisin kuvitella itse skitsofrenian kokeneena, ettei terapiasta puhuminen tuntuisi puolisostasi hyvältä. Hän kokisi sen, kuin että "Sinä olet sairas. Sinä tarvitset apua. Sinä olet huono ihminen. Sinun tulee parantua joksikin muuksi, kuin mitä tällä hetkellä olet."
Hienoa, että rakastat häntä. Se, rakkaus, juuri on suurin parantava voima maailmassa. Mutta ota huomioon, että vaikka miehesi rakastaa sinua, hänen on todella, todella vaikea luottaa kehenkään.- rakkaani on sairas
Sä osaat selittää hyvin! Olen skitsofreniaa sairastavan miehen kanssa ja nyt huonon jakson tultua yritän opetella elämää senkin puolen kanssa. Tossa oli monta kohtaa jotka sai mut tajuaan häntä enemmän - luulen, hän ei itse niin halua puhua, mutta esim. toi suhde vanhempiin oli just kuin hänen elämästään, ts. isäsuhteestaan. Käyn nykyään itsekin psykologilla tämän elämäntilanteen takia, ja siellä olen tähän mennessä ymmärtänyt, että jotkut yhteiselämämme hankaluudet johtuvat hänen sairaudestaan. Mutta haluan mielelläni oppia lisää. Eli jatka sä samaan malliin, olet ainakin mulle apuna.
- skitsoaff
Kuule.Tämä on niin totta.Olen pääsemässä terapiaan.Uskallan skitsofreenikkona nyt kirjoittaa tämän tänne.Ensinnäkin. PUOLISOLLA on iso merkitys.Elin rikkinäisessä kodissa(ulospäin ehjäsää), jossa vanhemmat eivät rakastaneet toisiaan. Minä raukka tyttönä tulin isääni, isään jota äiti vihasi. Uskallan sanoa, olin jollain mittapuulla kaunis(olen,kuten isäni sukulaiset). Olen jollakin mittapuulla älykäs(peruskoulussa luokan parhaita oppilaita).Olin rohkea.Äitini näki vain yhdentavan olla hyvä, olla ujo.Sellaiseksi minun piti tulla, saadakseni äidin luottamuksen.Isän puolelta sairaus.Isällä ajoittain vainoharhaisia ajatuksia.Tässä on sellainen vyyhti.Vasta nyt sairauden kautta, olen tajunnut, että myös minulla on oikeus olla. Kannoin usein syyllisyyttä, että olin kauniimpi kuin äitini.Se oli mielestäni väärin. Olen viimeaikoina huomannut, että äitini piikittelee minua jatkuvasti.Joudun käymään tämän psykoterapiassa.
Jos ihminen saa tasapainoisessa kodissa kasvaneen puolison.Jos hän saa nähdä minkälainen on koti on, kun ei ole tällaista ja jos hän uskaltaa kyseinalaistaa omassa kodissa opitut asiat.Tulos voi olla hyvä. - Anonyymi
skitsoaff kirjoitti:
Kuule.Tämä on niin totta.Olen pääsemässä terapiaan.Uskallan skitsofreenikkona nyt kirjoittaa tämän tänne.Ensinnäkin. PUOLISOLLA on iso merkitys.Elin rikkinäisessä kodissa(ulospäin ehjäsää), jossa vanhemmat eivät rakastaneet toisiaan. Minä raukka tyttönä tulin isääni, isään jota äiti vihasi. Uskallan sanoa, olin jollain mittapuulla kaunis(olen,kuten isäni sukulaiset). Olen jollakin mittapuulla älykäs(peruskoulussa luokan parhaita oppilaita).Olin rohkea.Äitini näki vain yhdentavan olla hyvä, olla ujo.Sellaiseksi minun piti tulla, saadakseni äidin luottamuksen.Isän puolelta sairaus.Isällä ajoittain vainoharhaisia ajatuksia.Tässä on sellainen vyyhti.Vasta nyt sairauden kautta, olen tajunnut, että myös minulla on oikeus olla. Kannoin usein syyllisyyttä, että olin kauniimpi kuin äitini.Se oli mielestäni väärin. Olen viimeaikoina huomannut, että äitini piikittelee minua jatkuvasti.Joudun käymään tämän psykoterapiassa.
Jos ihminen saa tasapainoisessa kodissa kasvaneen puolison.Jos hän saa nähdä minkälainen on koti on, kun ei ole tällaista ja jos hän uskaltaa kyseinalaistaa omassa kodissa opitut asiat.Tulos voi olla hyvä.Minä olen tasapainoinen ihminen. Painan molemmilla puolilla yhtä paljon.
- ei-skitso77776
Mutta hei, skitsofrenia ei parannu lääkkeillä. Se on aivojen sairaus. Se tarkoittaa että se on myöskin siis samalla elimellinen sairaus, joka antaa tiettyjä/tietynlaisia oireita. Mikäli aivot ovat terveet ei myöskään ole mitään psyykkisiä oireita/sairautta.
Skitsofrenialääkkeet lievittävät skitsofrenian oireita, mutta sairaus ei parane. Ja sen huomaa siitä, kun skitsofreenikko jättää lääkkeensä ottamatta, niin oireet palaavat ennalleen. Iän myötä skitsofrenia pahenee.- Virhetitoa
VIrhe kirjoituksessasi: merkittävä osa (ei kuitenkaan 100%) pääsee eroon oireistaan 50-70 vuotiaana, jos on ottanut lääkkeensä säännöllisesti.
- skitsoaff
Hei!
Ensinnäkin se että niputetaan kaikki skitsofreniaa sairastavat yhdeksi köntiksi on naurettavaa.Skitsofrenia ei tosin parannukaan lääkkeillä.Itse asiassa vain pieni osa paranee täysin 20-30%. Osa ei heistä ehkä koskaan tule tietämää, että heidän ei oikeastaan tarvitsisikaan käyttää lääkkeitä, koska psykiatrit harvoin antavat lupaa lääkityksen lopettamiseen.Se , että pystyy toimimaan valtion virassa, kertoo, että tämän skitsofreenikon täytyy jossain suhteessa olla älykäs.Vaikka normi kansalaiselle tuo ei välttämättä ole suoritus eikä mikään,, skitsofrenia nimisen sairauden kanssa kamppailevalle se on.Merkki älykkyydestä.
Mielenterveyttä kuvataan janalla jossa toisessa päässä on täysi toimintakyky ja toisessa toimintakyvyttömyys. Useimmat ihmiset eivät asetu tuolla janalla kumpaamkaan ääripäähän, vaan jonnekin sinne välille.Myöskään skitsofrenikot eivät asetu kaikki samaan pisteeseen, vaan ovat erilaisia ihmisiä.
Minun aivoni ovat kuvattu, eikä niistä löytynyt noin päällisin puolin poikkevuuksia. - dfsaa
Itse asiassa on lukuisia pitkäaikaistutkimuksia, joiden mukaan lääkkeitä käyttävät skitsofreenikot voivat järjestäen huonommin kuin ne, jotka ovat lopettaneet lääkkeiden käytön. Itse asiassa lievemmistä psykoosisairauksista kärsivät omasivat esimerkiksi Harrow et al. 2007 tutkimuksen mukaan 15 vuoden seurantajaksolla huonomman toiminakyvyn ja enemmän psykoosioireita kuin skitsofreenikot, jotka olivat lopettaneet lääkkeiden käytön. Verrattuna lääkkeitä käyttäneisiin skitsofreenikkoihin, ei-lääkittyjen skitsofreenikkojen toimintakyky oli moninkertaisesti parempi ja heistä alle 28 % kärsi psykoosioireista 15 vuoden jälkeen verrattuna 64 % niistä, jotka käyttivät lääkkeitä. 40 % parantui täysin 15 vuoden seurantajaksolla lääkeettömistä ja 5 % lääkityksellä jatkuvasti olevista. Harrow et. alin 2007 tutkimus on pisimpiä ja kattavimpia pitkäaikaistutkimuksia, mitä on tehty psykoosisairauksista. Sen mukaan lääkkeen lopettaneet sktsofreenikot voivat paremmin joka tasolla vertasi heitä sitten saman ennusteen omaaviin skitsofreenikoihin tai lievempiä psykoosisairauksia omaaviin lääkittyihin potilaisiin. Myös muut tutkimukset tukevat näkemystä, että lääkkeiden pitkäaikaishyödyt ovat vähintäänkin kyseenalaisia. Esimerkiksi Suomessa Moilasen vuonna 2013 julkaistun 10-vuotisen seurannan aikana lääkkeen lopettaneista 13 % oli työkyvyttömyyseläkkeellä verrattuna 50 % lääkkeitä syöneistä ja 63 % lääkkeen lopettaneista ei ollut psykoosioireita verrattuna 20 % lääkkeitä syöneistä.
Suomalaiset käypä hoito suositukset eivät luonnollisesti viittaa näihin pitkäaikaistutkimuksiin, vaan esimerkiksi Tiihonen et al. naturalistisiin tutkimuksiin, jotka eivät tutkineet tiettyjen potilaiden toimintakykyä, vaan reseptilääkkeiden käytön tilastollista yhteyttä itsemurhiin ja psykoottisuuteen joka kuukausi vuosikymmenen ajalta. Nämä tutkimukset jättivät tosin pois yli puolet itsemurhista, koska ne tapahtuivat mielisairaalassa eikä missään Käypä hoito -suosituksissa näy mainintaa siitä, että toisessa tutkimuksessa lääkkeitä alle kuusi kuukautta käyttävien ihmisten kuolleisuus oli pienin. Yhteys psykoosien ja itsemurhien välillä oli kuukausittain lääkkeiden lopettaneiden ja lääkityksellä jatkaneiden välillä, mikä ei kerro mitään lääkkeiden pitkäaikaisvaikutuksista, vaan lääkkeen lopettamisen ja henkisen epävakauden välisestä korrelaatiosta lyhyellä aikavälillä. Silti näitä tutkimuksia siteerataan epärehellisesti tavalla, joka saa tekemään harhaisia tulkintoja lääkkeiden suojaavasta vaikutuksesta suhteessa psykooseihin ja itsemurhiin. Käypä hoito -suositusten tekijöiden lähtökohtana on tietenkin etsiä näyttöä lääkityksen käytölle, mistä kertonee myös heidät lukuisat yhteydet lääkeyhtiöihin. Tavalliset kansalaiset sitten saavat tietonsa näiltä puoskareilta, joita ei voisi todellisuudessa vähempää skitsofrenian hoito kiinnostaa. Skitsofrenia EI ole aivosairaus, siihen ei liity mitään systemaattista patologista tilaa kehossa tai muutosta aivoissa eikä sen oirekuva tai ennuste ole samanlainen eri yksilöillä. Sitä ei voi hoitaa lääkkeillä, pikemminkin ne monien tutkimusten mukaan kroonistavat monien potilaiden ongelmia, eivät poista niitä. En olisi lainkaan yllättynyt tästä, koska esimerkiksi neuroleptit surkastuttivat 20 % makakiapinoiden aivoista 17-24 kuukaudessa Dorph-Petersen et alin (2005) tekemän tutkimuksen mukaan. Jos lääke vaurioittaa korkeimpia henkisiä toimintoja, niin se tuskin on toimiva lääke sellaisten ongelmien hoitoon, jotka liittyvät korkeimpiin henkisiin toimintoihin. - Anonyymi
skitsoaff kirjoitti:
Hei!
Ensinnäkin se että niputetaan kaikki skitsofreniaa sairastavat yhdeksi köntiksi on naurettavaa.Skitsofrenia ei tosin parannukaan lääkkeillä.Itse asiassa vain pieni osa paranee täysin 20-30%. Osa ei heistä ehkä koskaan tule tietämää, että heidän ei oikeastaan tarvitsisikaan käyttää lääkkeitä, koska psykiatrit harvoin antavat lupaa lääkityksen lopettamiseen.Se , että pystyy toimimaan valtion virassa, kertoo, että tämän skitsofreenikon täytyy jossain suhteessa olla älykäs.Vaikka normi kansalaiselle tuo ei välttämättä ole suoritus eikä mikään,, skitsofrenia nimisen sairauden kanssa kamppailevalle se on.Merkki älykkyydestä.
Mielenterveyttä kuvataan janalla jossa toisessa päässä on täysi toimintakyky ja toisessa toimintakyvyttömyys. Useimmat ihmiset eivät asetu tuolla janalla kumpaamkaan ääripäähän, vaan jonnekin sinne välille.Myöskään skitsofrenikot eivät asetu kaikki samaan pisteeseen, vaan ovat erilaisia ihmisiä.
Minun aivoni ovat kuvattu, eikä niistä löytynyt noin päällisin puolin poikkevuuksia.Minunkin aivoni ovat normaalit. Isä sanoi.
- Marianna455
salakirjoitus, tarkoitatko, että mieheni ei luota edes minuun? nyt hänellä on ollut vaikea päivä ja kaikki mitä sanoin oli väärin ja hän ei ole kuulemma jotain sanonut mitä todellisuudessa on sanonut...iltaa kohden kaikki meni loppujen lopuksi hyvin...hän oli päivällä mustasukkainen ja snaoi puhelimessa että jostain lääkäri-asiasta ei voi puhua....joku voi kuunnella naapurissa...suhtaudun näihin aina neutraalisti...miten saada mieheni lääkitykselle, koska hänen mielestään hänellä ei ole skitsofreniaa? olenko minäkin hänelle vain harhaa? vai olenko todellisuutta? miten skitsofreenikko suhtautuu esim.yhteisen tulevaisuuden suunnitteuun? olen saanut hieman tietoa, että hänellä on ollut useita lyhytaikaisia suhteita mutta että hän on lopettanut suhteet...onkohan näin, vai eikö naiset ole jaksaneet? mahdotonta tietää...rakastan miestäni ja tuen häntä ja olen hänen turvanaan. rakkaudella.
Hei Marianna!
Todella vaikea sanoa, koska ei ole olemassa vain yhtä tapaa, jolla skitsofrenia häiritsee ihmisen normaalielämää. Kuitenkin yleisesti ajatellaan perustuen valtaosan elämään, että mikäli skitso ei syö lääkkeitään, sairaus pahenee pikku hiljaa. Hän voi luottaa sinuun tänään, mutta vuoden päästä ei. Mutta kuten sanoin, on myös olemassa skitsoja, jotka ovat parantuneen niin, etteivät enää tarvitse lääkkeitä, joten yhtä ainoaa kehityskulkua sairaudella ei ole.
Tuo, että miehesi uskoo naapureiden kuuntelevan viittaa, että hän on vainoharhainen, eli paranoidinen. Ei varmasti ole olemassa yhtä ainoaa toimintatapaa, jolla ympäristö voisi lievittää vainoharhaisuutta. Itselläni selkeä harhojen kyseenalaistaminen romutti harhat. Joku toinen skitso taas saattaa todella loukkaantua, mikäli hänen harhainen ajattelunsa kyseenalaistetaan. Voimia!- skitsoaff
Mahtaako sittenkään olla näin mystillisestä asiasta kyse.Ensinnäkin skitsofrenia.Kun ihminen oireilee sillä tavoin, että hän ei enää luota läheisiinsä,hän on psykoosissa ja tarvitsee lääkitystä ja hoitoa.Voin kokemuksesta kertoa, että nuo lääkekuurit on aika rankkoja.Siis ne pistävät elimistön aivan sekaisin. Totta on, että nuo oireet että naapurit kuuntelee yms. ovat merkki että sairaus ei ole täysin hallinnassa.
Minulla harhaisuuden lievitti lääke.Se yksinkertaisesti sai minut ymmärtämään, että aistin todellisuuden aivan omituisesti.En silti ylistä lääkehoitoa.Elämäni on psykoosin jälkeen ollut kamalimmillaan kun minulla oli kova lääkitys.Kaikki ilo oli elämäsiä poissa, oli vain harmaita sävyjä-Nyt olen saanut kyvyn naiúttia elämästäni takaisin.
- älä ole uhkarohkea
Kannattaa olla varovainen ettei hän ala kokemaan sinua jonkinlaiseksi uhaksi, valehtelijaksi, pahaksi ihmiseksi... Skitsofrenikon aggressiivinen käytös ei todellakaan ole helpoimmasta päästä ja saattaa ihan oikeasti napsahtaa milloin vain. Lääkkeet yleensä rauhoittavat ja minusta sinun kannattaa rohkaista häntä syömään niitä - ihan sinun ja hänen turvallisuudenkin vuoksi :/
- skitsoaff
Skitsofreenikkoja on moneen junaan.Toiset ovat psykoosin aikana vaarallisia.Toiset vaarallisia vain itselleen.Ihminen, joka ei tekisi terveenä kärpäsellekään mitään, ei tee sitä psykoosissakaan.Siis jos on perustavanlainen käsitys, että toista ei fyysisesti vahingoiteta.
- Anonyymi
skitsoaff kirjoitti:
Skitsofreenikkoja on moneen junaan.Toiset ovat psykoosin aikana vaarallisia.Toiset vaarallisia vain itselleen.Ihminen, joka ei tekisi terveenä kärpäsellekään mitään, ei tee sitä psykoosissakaan.Siis jos on perustavanlainen käsitys, että toista ei fyysisesti vahingoiteta.
En pidä maskia koska toivon muiden ihmisten kuolemaa ja kärsimystä.
- Marianna455
Hmmmm...hän ei myönnä sairastavansa skitsofreniaa joten en voi rohkaista syömään lääkkeitäkään...Hän on tehnyt valituksen hoitavalle lääkärille vuosia sitten että skitsofrenian diagnoosi poistettaisiin potilastiedoista. Mutta aavistelen, että hän myöntää jonkun olevan vialla. Hän saa muutaman kerran päivässä ns. kohtauksen, puhuu ja väittelee itsekseen, haukkuu naapureita pahoiksi kyttääjiksi, varkaiksi ja pitää tärkeitä papereitaan lukkojen takana. Kun ns. "kohtaus" ei ole päällä, hän on mitä ihastuttavin ja rakastuttavin, hulehtivainen mies. Yleensä ko. kohtauksen jälkeen hän pyytää anteeksi huutamistaan, mutta hän ei kohdista huutamista minuun vaan menee toiseen huoneeseen. Rakastan häntä, ja hänen sairautensa ei ole vähentänyt tunteitani häntä kohtaan. Sepä se, miten suhtautua hänen harhoihin, yleensä suhtaudun neutraalisti ja sanon vaan että kyllä asiat järjestyy eikä ole hätää. Hän rauhoittuu siitä yleensä ja yritän saada hänen huomionsa muualle. Tuota vähän pelkäänkin, että eräänä päivänä hän ei saata luottaa minuun vaan kokee minut uhkana....mutta sitä kai on turha ajatella etukäteen...jos näin tapahtuu, sille ei voi mitään...suurena apuna olen kokenut sen, että tiedän hänen sairaudestaan, ja osaan suhtautua siihen. Minulla on tunne että hänen aiemmat suhteensa ovat päättyneet siihen, ettei naiset ole jaksaneet tai hän on alkanut epäilemään heitä...vaikea sanoa...jos he eivät ole tienneet hänen sairaudestaan tai osanneet suhtautua siihen oikealla tavalla. Omasta mielestäni on parasta, että jätän hänet ns. "rauhaan" kun hän on harhoissaan, muutaman tunnin kuluttua hän on aivan ok taas. Kiitos teille että olette täällä, on ihanaa saada apua teiltä!!!
- ida1234
Hei Marianna,
olen seurustellut runsaat kaksi vuotta skitsofrenikon kanssa. Tahan yhteiseen aikaan on liittynyt paljon kaikenlaisia kausia hanen sairaudessaan.
Tavatessamme han vaikutti normaalilta, positiiviselta, erittain alykkaalta, pohdiskelevalta, rakastavalta ja aktiviselta ihmiselta, jolla oli ihanan erilainen maailmankuva ja tapa suhtautua asioihin. Rakastuin haneen salamana.
N. puoli vuotta seurusteltuamme hanen sairautensa paheni ja han joutui lopettamaan tyonsa, koska oli valtion palveluksessa ja julkisessa tyossa. Tata seurasi pitka taantuma-aika, jonka aikana han ei halunnut olla minuun missaan yhteydessa ja epaili minua seka valtiota salaliitosta hanta vastaan.
Yritin olla haneen yhteydessa useita kertoja. Han oli aina kohtelias, mutta lyhytsananinen tekstiviesteissaan. Puhelimessa han ei juurikaan halunnut keskustella.
Tiedan hanen tuona aikana kayneen terapeutilla ja saaneen laakityksen. Usean kuukauden eron jalkeen menin tapaamaan hanta hanen kotiinsa. Han oli laakityksen ansiosta rauhallinen, mutta poissaoleva. Piakkoin tapaamisemme jalkeen han rakastui minuun uudelleen ja halusi meidan muuttavan yhteen asumaan.
Olemme nyt asuneet yhdessa yli puoli vuotta. Tama on ollut ihanaa aikaa. Elama hanen kanssaan on ollut upeaa. Olemme matkustelleet ja han huolehtii minusta ja on oikein rakastava puoliso.
Parisen kuukautta sitten han jatti laakityksen pois. Han ei tunnusta olevansa sairas ja laakitys oli hanen mukaansa myonnetty stressiin ja han ei sita nainollen enaa tarvitse. Han ei tunnusta olevansa sairas ja loukkaantuu, jos alan keskustella sairaudestaan. Sanoo, etta me kaikki olemme jollakin tavalla sairaita.
Elama hanen kanssaan on palkitsevaa, mutta raskasta. Pelkaan, etta han jonain paivana taas kaantyy minua vastaan ja unohtaa kaikki yhteiset ihanat hetkemme.
Jutelen mielellani kanssasi lisaa ja jaan kokemuksiani.
Voimia sinulle- skitsoaff
No usein kulee vaan:jätä se ,jätä se! Ihana kuulla. Kyllä, elämä skitsofrenikon kanssa on raskasta,välillä.Toisaalta kuulostaa, että löytämäsi on siitä älykkäämmästä päästä heitä. Se, että pääsee terapiaan on jo osoitus siitä ja työpaikka myös, varsinkin arvostettu.
Voimia! - sfdöglsd
Onko tällä kaverilla paljon rahaa käytettävissään? Raha tunnetusti rauhottaa.
- Marianna455
Kiitos Ida1234 kannustavasta viestistäsi. Olin itse juuri kaksi viikkoa oman kultani kanssa ja koko aika oli ihanaa, hänellä oli muutama äksy aamu, mutta ne menivät ohi aika nopeasti...huomasin sen, että kun olimme koko ajan kaksi viikkoa yhdessä, hänellä oli parempi ja turvallisempi olo...Me siis tapaamme aika harvakseltaan, koska asumme pitkän välimatkan päässä toisistamme mutta olemme yhteyksissä joka päivä. Nyt kahden viikon yhteinen loma oli loistava. Oli myös päivä kun hän raivostui aivan mitättömästä asiasta ja tuli kyllä hetkessä katumapäälle, jonka jälkeen loppu loma menikin hienosti. Pyysi anteeksi käytöstään.
Pelkään oikeastaan tuota, että hän saattaa kyllästyä minuun ja jättää minut ihan mitään selittelemättä jossain vaiheessa...En osaa sanoa voiko hänen sairautensa pahentua, koska hänellä on ollut diagnoosi 18 vuotta. Lääkitystä hänellä ei siis ole mutta olen kiitollinen ikuisesti siitä, että seurustelumme alkuvaiheessa sain tietää skitsofreniasta, osaan suhtautua häneen eri tavalla.
Mutta hän on ollut aivan ihana ja huolehtivainen minua kohtaan.
Kiitos, voimia tarvitaan...ja voimia myös sinulle. Ollaan yhteyksissä. - sktsoaff
Hei Marianne!
Minulla on skitsofrenian tyyppinen sairaus.Se mitä kerrot noista oireista kuulostaa huolestuttavalta.Itsellänikin seurustelu voi tulla ajankohtaiseksi ja todennäköisesti toinen osapuoli ei edes aavista että sairastan.Ensinnäkin ajattele sitä jaksatko.Joskus omaisilla on raskasta.Toisaalta, jossain mielessä skitsofrenia ei nyt omasta näkökulmasta enää tunnu pahalta.Itsellänikin lääkitys on erittäin pieni, harhat pysynyt poissa ja sairaalahoidosta kulunut jo monia vuosia. Minulla ei juuri ole epäluuloja naapureita kohtaa,, en puhu itsekseni.Voidaan kai ajatella lääkityksenikin perusteella, että sairauteni on lievä.Ota selvää sairaudesta, se voi olla jopa invalisoiva.Se on myös yksilöllinen.
Silti mitään aihetta pelkoon ei ole.Skitsofreenikot eivät ole ihmistä kummempia. Uskaltaisin sanoa, että saattavat olla vähän herkempiä. - Marianna455
Heippa! Kiva saada kannustavaa postia. Itse sain tietää seurustelukumppanini sairaudesta sattumalta kun hän näytti sairauskertomustaan ihan muista asioista ja siellä oli mainittu tämä skitsofreniakin...hän on ollut psykoosissa 1993 ja sen jälkeen todettu skitsofrenia. Itse tunnen ainakin nyt jaksavan, mutta joskus saattaa olla vaikea suhtautua joihinkin asioihin, mutta nyt kun tiedän sairaudesta niin osaan suhtautua niihin asioihin eri tavalla. Pikemminkin pelkään, että hän saattaa kyllästyä minuun hänen sairautensa takia...en osaa sanoa, vaikuttaako se mitenkään kykyyn olla pysyvässä suhteessa? Mutta kuten sanoit, että skitsofrenikot saattavat olla herkempiä, mieheni kohdalla asia pitää paikkaansa, hän on herkkä. Millä tavalla skitsofrenia sinussa ilmenee? Miehelläni on ilmeisesti paranoidin skitsofrenia koska hän epäilee ihmisiä ja pelkää myös sairastuvansa ym.
- Marianna455
Naurattaa tuo sirkkahelenan kommentti 5.7. "älä luota mihinkään mitä hän sanoo, koska hän on sairas".....siis käsittämätöntä...eikö voi luottaa ihmiseen jolla on jalka kipsissä, sydänvika, diabetes, verenpainetauti tms. koska hän on sairas???
- skitsoaff
Hei!
Itseasiassa sairauteni ei lainkaan oireile sillä tavalla, että omilla toimillani ei siihen voi vaikuttaa. Toivon, että voisin itse lopettaa jossain vaiheessa lääkityksen. Sairaus on opettanut minulle uskomattoman paljon asioita. - Marianna455
Nyt tulee 6 kk kun olen seurustellut skitsofreenikon kanssa, ehkä on hyvä että asumme pitkän välimatkan päässä toisistamme koska täällä kyseltiin miten itse jaksan...olemme kuitenkin yhetydessä päivittäin useamman kerran ja näemme aina kuin mahdollista. Tähän asti on mennyt hyvin, olen huomannut, että mieheni pelkää kaikenlaisia sairauksia ja likaa...pitää oman asuntonsa todella puhtaana, joten siitä voisi tulla ongelma jos asuisimme yhdessä...en jaksa kuurata kylppäriä ja keittiötä päivittäin, enkä työni takia edes ehdi :)
Nyt kun ajattelen asiaa taaksepäin, ehkä pelästyin jonkun verran kun sain varmuuden siitä, että hän sairastaa skitsofreniaa vaikka epäilin jo ensimmäisellä
tapaamiskerralla että hänellä on jotain siihen viittaavia oireita, vietimme silloin yhdessä vuorokauden. Tai oikeastaan silloin huomasin että hän on hieman vainoharhainen ja jutteli yksinään. Mutta mitenkään muuten hänen sairautensa ei ole suhteeseemme vaikuttanut, hän on ihastuttava ihminen, herkkä, kiltti, huomaavainen ja huumorintajuinen. Viettämämme yhteinen aika on tosi laatuaikaa. Olen jo tottunut siihen, että aamut eivät ole hänelle parhaita hetkiä...hän ei halua edes puhua silloin, mutta niinhän meitä on muitakin vaikka emme sairasta skitsofreniaa. Itse olen iloinen heti aamusta :) - Roleli
Miesystäväni epäilee silloin tällöin minua (aiheettomasti) pettämisestä ja miettii toistuvasti, käykö luonani miehiä, kun hän on poissa. "Tutkii" ensimmäiseksi makuuhuoneestani merkkejä ja puhelimeni ja kalenterini merkinnät silloin tällöin. En ole huomauttanut asiasta, vaan käyttäytynyt rauhoittavasti. Yleisillä paikoilla hän on joskus rasittava, koska hän aivankuin pakoilee jotakin ja tarkkailee muita ihmisiä. tapaamme harvoin n.kerran vko. Luonani ollessaan tarkkailee ohikulkevia autoja. Kyselee, mikä tai kuka tuo oli. Pitää pitkiä taukoja aina silloin tällöin tapaamisissa ja en saa häntä aina kiinni puhelimella. Valehtelusta olen saanut hänet nyt oikein kunnolla kiinni. Kertoo sitten tullessaan, kuinka ikävä hänellä on ollut. Nyt, kun olen loukkaantunut, huomatessani, että hän valehtelee ja maininnut rauhallisesti asiasta hän on lähettänyt tosi ilkeitä, ivallisia tekstiviestejä (minun huonoudestani ja mitä hän muka tältä suhteelta saa - ei mitään hyvää). Syyttää myös aiheettomasti hyväksikäytöstä ym.Sitten samantien on taas niin ihana ja rakastettava..... Olen vakuuttanut rakkauttani häneen, mutta hän silti epäilee. Outoa hänessä on ollut aina, että hänen kanssaan ei saa minkäänlaista keskustelua aikaa koskien suhdettamme. Ei edes vastaa sähköpostiin, jos käsittelen suhteemme ongelmakohtia tai kysyn jotakin. Sanoo vain, että joo hyvin kirjoitettuhan se oli... Onko myös narsisti tai sadisti kun tekee yksin lomamatkoja ja vain harvoin minun kanssani. vastailee ympäripyöreästi tai sanoo, että älä nyt ja älä nyt "meuhkaa", kun kyselen. Hymyilee ja on vaitonainen. Ei muista mitä on puhunut tai luvannut ym.ym. Rakkauteni on jo kaiken takia loppunut (kai)... Ei ole miestä näkynyt taas yli kuukauteen. Narsistinen, sadisti, paranoidi skitsofreenikko... vai mikä?!
- skitsoaff, sinisilmä
Vaikea sanoa ihmisten ongelmista, mutta kannattaa yleensä katsoa omantyylistä ihmistä, koska ongelmia tulee silloin vähiten. Kannatan rakkausliittoja, mutta järki pitää olla myös mukana. Ei kannata uhrautua,jos tietää että toinen nauraa perään vain paskaset naurut. Ei kannata olla sinisilmäinen ja luulla, että ihmiset olisivat muka hyviä. Tällaisia häikäilemättömät ihmiset käyttävät hyväkseen.Saa vihaa oman rakkautensa sijaan.
- Kjsjsjwjwjjj
Juu ite kyl suosittelisin kans että kannattaa ottaa jalat alle, skitsofrenia on tappaja ja voi tappaa itsensä, masennuksen takia, kun vielä on hyvän sään aika ni jalat alle heti ku mahdollista?
- kejfknkfnknf
joo....varo ettei lyö moralla kun nukut yöllä....
- MediaOnSyöpä
mo ei vittu kiinnosta paskaakaan get it?
- TaasNäitä
Minkäköhän diagnoosin ap saisi psykiatrilta? On se niin sekaisi. Sekaisin kuin seinäkello :-))
- Anonyymi
Tapasin kesällä n. 50v. naishenkilön, joka tuntui ihan aok. mukavalta.
Pari kertaa syksyllä kohdattiin ja moikattiin.
Uudenvuoden päivänä hän tuli soittamaan mun ovikelloa. Kun avasin oven, niin hän alkoi huutaa ja haukkua minua, jotta: Olen koko viimeyön soitellut puhelimelle ja rimputtanut ovikelloa, ekä mukamas ole saanu nukuttua koko yönä.
En ole soitellut hänelle yöllä enkä häirinnyt yöunia.
Mistä tässä on kysymys?- Anonyymi
Mielenterveyshäiriö esim skitsofrenia.Jolloin kuullaan ja nähdään harhoja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mielenterveyshäiriö esim skitsofrenia.Jolloin kuullaan ja nähdään harhoja.
Suuri osa skitsofreenikoista ei kuule eikä näe harhoja. Usko ja kokemukset ajatuksensiirrosta ovat ehkä vahvemmin skitsofreniaa leimaavia kuin aistiharhat. Itsekseen naureskelu ei tarkoita, että ihminen kärsisi aistiharhoista. Monet naureskelevat itsekseen koska käsittelevät ahdistustaan ja yksinäisyyttään niin. Paranoidiset kuvitelmatkaan eivät tarkoita, etteikö ihmisen aistimukset tomisi normaalisti. Skitsofrenian samaistaminen aistiharhoihin on huomattava väärinkäsitys häiriöön liittyen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suuri osa skitsofreenikoista ei kuule eikä näe harhoja. Usko ja kokemukset ajatuksensiirrosta ovat ehkä vahvemmin skitsofreniaa leimaavia kuin aistiharhat. Itsekseen naureskelu ei tarkoita, että ihminen kärsisi aistiharhoista. Monet naureskelevat itsekseen koska käsittelevät ahdistustaan ja yksinäisyyttään niin. Paranoidiset kuvitelmatkaan eivät tarkoita, etteikö ihmisen aistimukset tomisi normaalisti. Skitsofrenian samaistaminen aistiharhoihin on huomattava väärinkäsitys häiriöön liittyen.
Kyllä 80 % paranoidista skitsofreniaa sairastavista kokee kuuloharhoja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä 80 % paranoidista skitsofreniaa sairastavista kokee kuuloharhoja.
Skitsofreniaa on muutakin kuin paranoidista, eikä paranoidinen skitsofrenia eroa muista skitsofrenian alalajeista riittävän selkeästi jotta sitä voitaisiin pitää erillisenä skitsofrenian tyyppinä. Sen takia se poistettiin esimerkiksi DSM-tautiluokituksesta kuten muutkin alaluokat. On olemassa ns. alaluokkia, joissa harhat itse asiassa eivät ole lainkaan pääoire.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK519704/table/ch3.t22/
Kriteerit eivät siis edellytä aistiharhoja. Itse asiassa DSM-5 mukaan on mahdollista saada skitsofreniadiagnoosi, vaikka ei täytä skitsofrenian kriteerejä. Sitä kutsutaan määrittämättömäksi skitsofreniaksi. Silloin oikeastaan ei tarvita kuin yksi pääoire, kuten ajatustensiirto tai uskomus vainotuksi tulemiseen, niin saa diagnoosin. Sitten kun saa lääkityksen joka aiheuttaa negatiiviset oireet, niin tuo diagnoosi toki sitten vahvistuu skitsofreniaksi. Ääniharhat liittyvät lisäksi lukuisiin muihinkin psykiatrisiin häiriöihin ja niitä ilmenee myös ns. terveillä jopa 80 % väestöstä jossain vaiheessa elämää. Jos joku kärsii äänistä, hänellä ei välttämättä ole skitsofreniadiagnoosia. Itse en ole ikinä kärsinyt minkäännäköisistä aistiharhoista ja minulla on skitsofreniadiagnoosi. Skitsofrenian kuvaaminen aistiharhoina on hyvin harhanajohtavaa. Esimerkiksi John Nashin elämästä kertova Kaunis mieli visualisoi John Nashin sisäisen maailman, hän ei koskaan kärsinyt näköharhoista vaan hänen psykoosinsa oli ajatuksenjuoksua, assosiaatiovirtaa ja eräänlaista valveunta. Se antaa hyvin vääristyneen kuvan John Nashin kokemuksesta. Skitsofrenian typistäminen puhtaiksi aistiharhoiksi on todella harhaanjohtavaa, koska merkittävä osa skitsofreenikoista ei tosiaan kärsi merkittävistä aistiharhoista, vaan kyse on muuntuneesta tajunnantilasta. Aistikokemukset toimivat monilla täysin normaalisti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä 80 % paranoidista skitsofreniaa sairastavista kokee kuuloharhoja.
minuklla on paranoidinen lievä skitsofrenia enkä kuule enkä näe harhoja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä 80 % paranoidista skitsofreniaa sairastavista kokee kuuloharhoja.
enkä muuten ole koskaan ollut suljetulla osastolla suljettujen ovien takana.
- Anonyymi
Minä olen vittu normaali. Minä osaan käydä potalla ihan itse.
- Anonyymi
Mites onko täällä tietoa voiko skitsofreenikko sulkeutua niin ettei liioin kykene parhaaseen kaveriinkaan enään yhteyttä pitämään taikka tapaamaan tätä?
- Anonyymi
mulle ominaista olla omissa oloissaan kun poden lievää skitsofreniaa paranoidisuutta lievässä muodossa ja kaiken lisäksi poden aspergerin oireyhtymää ja oon muutenkin luonteeltani epäsosiaalinen ja yksinäinen luonne. ja oon varmaanmyös erityisherkkä.
- Anonyymi
"Onko Suomessa tai pääkaupunkiseudulla olemassa omaisten tukiryhmää tai vertaistukiryhmää?"
https://www.finfamiuusimaa.fi/
FinFamista löytyy paljon ryhmiä ja kursseja mielenterveysomaisille! :) - Anonyymi
kun joku sanoi että nauraa yksinään niin se ei automaattisesti meinaa sitä että on skitsofreenikko sillä yksinnauraja voi olla esim lapsenmielinen, tourettea poteva tai autisti tai aspergeria poteva, mutta jos muut tuntomerkit täsmää skitsofreenikkoon niin sitten on eri asia, mutta muistakaa kuitenkin se, että emme me voi diagnosoida ketään miksikään sillä diagnoosin diagnosoi ainoastaan psykiatrit. kyllä äkkiseltään tuon käytös vaikuttaa skitson tapaiselta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi1072765Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap302385Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen212300Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631021886- 1141620
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1681335Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2821157- 711024
- 801024
Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi233938