Ihastumisen elämänkerta

Olisiko niin että hän on vain hämmentynyt tunteistaan? Siis jos niitä kuitenkin on niin kuin väitti. No ei varmasti kiinnosta mikään yksipuolinen yhteydenpito, se on selvää. Mielenkiintoisia ja vaikeita asioita tällä palstalla yleensä käsitelläänkin ja tämä on varmasti sellainen. Ehkä joku toinen osaa vastata tähänkin hiukan täsmällisemmin.

Pakko kommata, vaikka ei enää edes huvittaisi. Juu, on varmaan ihan yleistä että mitään ei tapahdu. Ehkä toinen vain halusi leikitellä ajatuksella kutkuttavan jännittävästä suhteesta toiseen naiseen. Tai halusi vain testata viehätysvoimaansa niin kuin arvelen omassa ihastustapauksessani käyneen. Ihailu voi kihahtaa hattuunkin ja toinen alkaa vain odottelemaan kivoja alotteita toiselta tekemättä itse mitään konkreettista. No anteeksi, voihan hän olla oikeastikin rakastunut, mutta olen itse nyt vähän kyynisellä päällä.

Mä voin ainakin myöntää olevani täysin kädetön mitä noihin deittailun "sääntöihin" tulee. Kun tapaa jonkun kivan niin tekis mieli heti ottaa yhteyttä, mutta sitten muodostuu liian ripustautuva kuva. Ei haluais vaikuttaa miltään kyttääjältä. Jos taas ei heti ota yhteyttä, muodostuu etäinen, kylmä tms. vaikutelma. Ja jos itse on ottanu yhteyttä edellisen kerran niin sit sen pitäis kai olla se toinen, joka ottaa yhteyttä seuraavaks? No jos sitä yhteydenottoa ei kuulu niin mitä, pitääkö vaan jäädä ihmettelemään, sit sillä ihastuksella on jo joku uusi kun minä jäin himmailemaan... menee hermo!

Jos olisin rehellinen itselleni niin myöntäisin ettei siitä tule koskaan mitään. Meistä ei tule mitään paria, eikä me tulla päätymään samaan sänkyynkään. Ystäviä ei voida olla, koska tunnen seksuaalista vetoa ko. ihmiseen. Meistä ei siis tule mitään, jos järjellä ajatellaan. Mutta kun tästä on järki kaukana tästä hommasta. Eli ehkä voi sittenkin tulla :)

Olisikohan pelästynyt ja hämmennyksissä tunteistaan? Jos asia on hänelle uusi ja vaikeasti käsiteltävä eikä hän tiedä, miten homman pitäisi jatkua tai onko sen jatkuttava johonkin tiettyyn suuntaan jne. Arvailua kaikki. Tietty voi olla, että hänellä on eri näkemys yhteydenpidosta: hän voi ihan oikeasti ajatella olleensa se aktiivinen ja miettii nyt, että mikähän sua riivaa, kun et ota yhteyttä. Eli oman mielenrauhasi nimissä kehottaisin nyt kuitenkin pistämään viestiä ihan muina naisina ja kyselemään kuulumisia tai jotain muuta ihan neutraalia. Hymyä huuleen!

Hyvä avaus, kun meinasin itse heittää vähän samantapaisen ja kysyä teiltä kaikilta, jotka olette ehkä vuosiakin kirjoitelleet tälle palstalle, miten elämä on kohdellut... Täällä on viimeaikoina nostettu ketjuja, jotka on aloitettu 06 tai 07 ja on ollut hassua lukea omiakin kommentteja noilta ajoilta :) Eli aloittajaa kompaten, ovatko asiat edenneet ja mihin suuntaan?

Tulipa viime talvena tänne kirjoiteltua oikein urakalla, nyt ei juuri koskaan. Niin, eipä ole paljoa edistystä tapahtunut. Tunteet ovat molemminpuoleisia, mutta mitä seuraavaksi? Asia on läsnä elämässä 24/7, mutta se ei vain etene. Miten voi esim. tekstiviestin lähettäminenkin tuntua joskus aivan ylitsepääsemättömältä, vaikea sanoa. Kumpikaan ei halua olla liian tunkeileva ja sittenhän se menee niin että ollaan samassa ruudussa pelilaudalla iät ja ajat. Miten voikin elämään tulla jotain näin katkeran suloista...

Joopa joo. Mitä noihin yhteydenottoihin tulee niin mä ainakin otan vaikka yksipuolisesti yhteyttä. Kerranhan täällä vaan eletään ja jos toinen ei tykkää niin voi voi. Mitäs sitten valehtelee välittävänsä. Jos ei kertaakaan lähesty omatoimisesti niin se on jo asia erikseen. Ei tässä elämässä mikään etene jos aina vaan hannailee ;)

Itse tykkään ilahduttaa ihmisiä yleensäkin ja lähden siltä pohjalta liikkeelle :) Mietin kuinka ihanalta tuntuisi saada häneltä puhelu tai viesti, mutta kun sitä ei kuulu niin laitan itse :D Ei tässä iässä parane enää jatkuvasti funtsia itsensä nolaamista. Jos en kelpaa enkä ole muistamisen arvoinen, niin pitää suunnata katseensa kohti tulevaisuutta. Miksi näyttelisin tylyä, jos olen oikeasti rakastunut/ ihastunut??? Eihän siinä mitään järkeä ole :o. Hyvää kesää ja pitäkää toisistanne huolta

Tämä voi vaikuttaa huuhaalta, mutta vaistoan että hän on nyt etääntynyt minusta, vaikka edellisestä yhteydestä ei niin kauan olekaan. Minä vain tunnen, että hän tarvitsee tilaa ja annan sen hänelle enemmän kuin mielelläni. En tunne siitä mitään surua, vaikka rakastan häntä. Ehkä uskon hänen tulevan vielä takaisin. Hänen täytyy nyt kokea jotakin muuta.

Hei yks kummajainen -funtsin asioita just niinkuin sinä. Siistii. Hienoa että meitäkin on olemassa. Sopiva vaan ei päällekäyvä tieto siitä että tykkää. Ja stop jos ei tulla vastaan. Joo-o. Periaatteet hyvät vaan oikeesti tykkään tästä ilman mitään järkeä jo liian pitkään.

Mä oon ihan täynnä tätä tyhjää jauhantaa. Hän ei ota itse yhteyttä = häntä ei kiinnosta. Sitä rautalankaa on ihan turha vääntää muuhun muotoon, siinä vain pettää itseään. Mua on höynäytetty tässä elämässä niin monet kerrat, että tiedän mistä puhun. "Oot sitä ja tätä ja haluan sut..." Niin varmaan joo. Jos välität jostakusta oikeasti niin älä keksi niitä helkkarin tekosyitä vaan tee jotain. Kukaan jaksa odottaa maailman tappiin asti.