Olen ollut masentunut jo monta vuotta, siitä lähtien kun isäni, setäni, mummoni ja veljeni kuolivat yksi kerrallaan. Viimeinen niitti arkkuuni on se että tein pari vuotta sitten abortin. Jotenkin minua vaan ahdistaa niin paljon, vaikka asiani ovat perus hyvin ja minulla on ihana poikaystävä. En vain jaksa ja suunnittelen itsemurhaa.
Yksinäistä sisällä
blöääägh
6161
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sinulle on sattunut paljon kauheita asioita joille et voi mitään. Aborttiin sinulla oli varmasti hyvä syy ja se oli kummallekkin teille parempi ratkaisu varsinkin masennuksesi vuoksi. Tiedän tunteen kun ei vaan jaksa mutta itsemurha ei ole ratkaisu tiedän että se tuntuu ainoalta vaihtoehdolta ja helpolta ratkaisulta päättää loputon tuska. Mieti kuitenkin niitä jotka jäisivät sinua kaipaamaan ja tuntemaan tuskaa ja syyllisyyttä. Suosittelisin sinua hakemaan ammattiapua jotta pääset puhumaan asioista. Tiedän itse tämän kaiken koska kärsein masennuksesta melkein vuoden. Ja nyt pelkään että se on palannut, enkä itse tiedä mitä tekisin. Mutta itsemurhaa ei kannata tehdä, kyllä asiat vielä järjestyy vaikka tiedän ettei nyt siltä tunnukkaan.
Ammattiapua on hankittu aikoinaan ja sama virsi joka kerta, eikä sitä jaksa kuunnella kerrasta toiseen. Tuntuu vaan että elämästä puuttuu jotain ja multa kysyttiin yksi päivä että jos voisin kuvitella itseni johonkin, ihan mihin ammattiin, tahansa, niin mikä se olisi? Hetken aikaa mietin ja sanoin ettei mikään. Ja siinä vaiheessa taisin itsekin tajuta ettei minulla tule koskaan olemaan ammattia koska en ole enää silloin olemassa.
Kaiken tämän lisäksi minä vielä pelkään kuolemaa yli kaiken, mutta haluaisin silti lopettaa tämän säälittävän elämäni, koska mikään ei ole mennyt enää niin kuin olisi pitänyt. Haluaisin olla vain rakkaimpieni kanssa tuolla tuonpuoleisessa, minne minä kuulun heidän luokseen.
Sinulla taitaa olla surutyö kesken. Elämä on annettu meille elettäväksi. Abortti ei ole hyvä asia, mutta kyllä Jumala antaa anteeksi abortinkin. Kun tämä ajallinen on eletty, pääset sinäkin taivaaseen rakkitesi luo ja siellä tapaat myös abortissa sinne siirtyneen pienokaisesi. Älä koe enää syyllisyyttä abortin vuosi. Kyllä Taivaallisella Isällä on sinullekin varattuna maan päällä vielä paljon hyvää.
Kannattaa myös rohkeasti lähteä etsimään apua.
Ymmärrän ettei sitä jaksa kuunnella aina vain uudeestaan. Minkä ikäinen olet, jos saa kysyä? Olisi helpompi yrittää auttaa silloin sinua jos tietäisin ikäsi. Paljon voimia sinulle ja iso halaus
Mene johonkin hengelliseen tapahtumaan. Saat sieltä tukea ja hyviä kuuntelijoita joille voi kertoa mitä vaan. Puhuminen auttaa aina. Pääasia on , että unohdat ainakin nuo itsemurha ajatukset. Nyt voi tuntua pahalta ja raskaalta, mutta usko pois, kyllä se siitä helpottaa. Sinulla on ihana poikaystävä, jo se riittää syyksi jäädä tänne.
Minusta tuntuu ettei mikään riitä syyksi enää elää. Olen 20-vuotias, vielä nuori, tiedän. Ei vaan ole oloa enää jaksaa tehdä mitään, tai ajatella tulevaisuutta.