Iik! Oma ranskis

Miksi haluatte niin sairasrakenteisen rodun ? Kanadassa ja Englannissa tehdyssä tutkimuksessa melkein 90 % ranskanbulldogeista synnytti pentueensa keisarinleikkauksella, koska rodun kallo on liian suuri luonnollisesti synnyttämiseen.

Harmillista, että näiden >>tarkoituksella sairaaksi jalostettujen>> rotujen suosio vain kasvaa.

Hei!

Aivan mahtavaa että olette tehneet tautatutkimuksenne hyvin, mutta luulen että olette ehkä saaneet väärän kuvan ranskiksen luonteesta koska en itse suosittelisi sitä teille kertomasi perusteella. Kaikki rodut jotka ovat bulldoggi-tyyppiä ovat aika jääräpäisiä ja jyräävät liian pehmeän omistajan alta aikayksikön.

Pieniä rotuja jotka haluavat paljon liikuntaa ovat esim. chihuahua, kääpiöpinseri, jackrusseli. Näillä kaikilla kolmella on myös helpppohoitoinen turkki. Phalenellä on vähän pitempi turkki mutta aika hento ja silkkinen joten on helppohoitoisemmasta päästä.

Itse tutkin monta vuotta eri rotuja ja päädyin kääpiöpinseriin. Ainoa asia mitä ei ajatella niin tarkkaan on kasvattaja. Minulla kesti noin vuosi löytää kriteereihini sopivaa kasvattajaa koska tiesin että useimmat kääpiöpinserikasvattajat kasvattavat ulkonäön perusteella ja siitä syntyy heikkohermoisia pelkopurioita pahimmassa tapauksessa. Mutta löysin kasvattajan joka kasvatti näillä kriteereillä: 1. terveys, 2. luonne 3. ulkonäkö ja sain aivan mahtavan koiran!
Kääpiöpinserini on täydellinen pakkaus minulle, helppo turkki eikä lähde melkein ollenkaan karvaa, seurallinen ja rakastaa sylissä olemista, energiapakkaus ulkosalla mutta tietää että sisällä ollaan rauhassa, oppii nopeasti mitä tahansa ja miellyttämisenhaluinen. Rakastaa lapsia kun on tottunut niihin pienestä saakka vaikka minulla ei omia olekaan. Kääpiöpinseri on sitäpaitsi yksi niistä harvoista pikkuroduista joilla ei vielä ole kaikkia niitä perinnöllisiä sairauksia mitä tuossa maintsit :)

Mutta riippumatta mihin rotuun päädytte, katso netistä kyseisen rodun rotuyhdistys niin sieltä löytyy lista rodun kasvattajista. Sitten vaan ottamaan yhteyttä. Ja muista, mitä tarkemmin kasvattaja valikoi pentujen omistajat, sitä parempi kasvattaja. Älkää pelätkö kysyä kiperiä kysymyksiä ja olkaa valmiit sanomaan kiitos hei jos vastaukset ei miellytä. Käyttäkää myös avuksenne Suomen Kennelliiton Koira:Net mistä saa nähdä kaikkien rekisteröityneiden koirien sukutaulut ja sukusiittoisuusprosentit pentueista, tässä osoite: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmEtusivu.aspx

Toivottavasti tästä oli apua :)

Kiitos hyvästä vastauksesta. Koira on tehnyt meille tuloaan jo muutaman vuoden ja nyt juuri kai alkaakin se työläin vaihe, sopivan kasvattajan etsiminen. Pidän mielessäni hyvät kommenttisi. Itse asiassa mieheni on aika napakka halutessaan, joten hän saa hoitaa puhe puolen, pennuthan ovat aina niin suloisia, että helposti sortuu sellaisen ihanuuden edessä vaikka kasvattajan prioriteetit olisivatkin jalostuksessa huonoimmat mahdolliset. Juuri muutama päivä sitten erästä bulldogeista kertovaa ohjelmaa katsoessani selvisi minullekin tämä luonteen jääräpäisyys. Ovat kuulumma enemmänkin kiinnostuneita siitä kuinka omistaja palvelee niitä, kuin omistajansa palvelemisesta. Hieman joutuu taas rotua uudelleen arvoimaan.

Minä liputan ranskiksen puolesta :) Meillä on 7kk vanha urospentu ja se on aivan valloittava. On luonteeltaan rauhallinen, mutta kuitenkin iloinen ja energinen. Ei mikään häseltäjä ollenkaan, ei hauku turhia, ei kuolaa, helppohoitoinen ja aina valmis leikkiin ja lenkille. En ottaisi itse enää mitään muita rotuja :) Kyllä ranskis tarvitsee myös sitä liikuntaa, toki mitään juoksulenkkejä sen kanssa ei tehdä. Tunnin kävelylenkki on ihan sopiva, lisäksi pienemmät pissalenkit.

Paljon olen lukenut ja kuullut tuosta itsepäisyydestä, mutta meidän pentu ei ainakaan ole näyttänyt sitä puolta itsestään (voi olla, että pahin on vielä edessä heh...) vaan pennun koulutus on onnistunut todella hyvin. Ranskikset kuulemma ovat suht vaikeita kouluttaa, mutta meillä kaikki on oppinut tosi nopeasti. Sisäsiisteyden kanssa meni ehkä kuukauden verran pidempään mitä aiemmilla roduilla, n. 6kk iässä loppui sisälle tekeminen.

Pienenä miinuksena mainittakoon jatkuva piereminen ja muutenkin kova ääntely :D Ranskis ei todellakaan ole maailman hiljaisin rotu, vaan pitää koko ajan tuhinaa, röhinää, mörinää ym. Kokonaisuudessaan kuitenkin aivan ihana ja persoonallinen seurakoira, johon olen rakastunut aina vain päivä päivältä enemmän. Noista sairauksista vielä sen verran, että jokaisella koirarodulla on omat sairautensa, niin myös ranskiksilla. Pentu kannattaa ehdottomasti ottaa hyvältä ja asialliselta kasvattajalta, joka käyttää jalostuksessa vain terveitä ja hyväsukuisia koiria, vaikka pentu maksaisikin pitkälle toista tonnia. Meillä ei mitään ongelmia ole ollut, ei edes helteillä. Omaa järkeä saa muutenkin käyttää koiran kanssa elellessä :) Hyvänkin pennun saa pilattua väärällä ruualla ja väärällä liikunnalla jne.

Onnea pennun etsintään! :)

juu ranskiksee kannattaa tutustua..
meillä kohta vuoden ikäinen narttu ja tyytyväisiä ollaan:)
meki käytii kennelis kattoo ranskiksia nii kovempi kuume tuli sen jälkee :D

Suosittelen. Minulla on 9vuotias ranskispoika Onni. Nyt jo hieman vanhempi herra. Vaan jos luonteesta puhutaan niin eiköhän sitä jääräpäisyyttä löydy joka rodusta. Kouluttaminen ja omiin tapoihin kouluttaminen on aivan jokaisesta itsestään kiinni. Ja pitäähän koiralla olla luonnetta. Olen kuullut jostakin äksyistä ranskiksista. Onni on mitä sosiaalisin ja rakastaa kaikkia ja kaikki Onnia. Pentuna kuljetimme aina muka minne vaan koiran sai ottaa. Onni oppi myös perus käskyt tosi nopeesti ja myös sisäsiisteyden. Koputan puuta mutta Onni ei ole sairastanut mitään iästään huolitatta. Nykyisin kun lukee koiralehtiä niin tuntuu että joka rotu on jollakin lailla sairas. Haju haittoja kyllä ranskiksessa on. Hoidon kannalta mitä helpoin koira rotu. Lenkkeilemme 2-4 kertaa päivässä, ruuansuhteen ei ranskiksen kanssa ole mitään ongelmia kaikki maistuu, turkki on tosi helppo hoitoinen. Jos haluatte itsellenne pienen ihanan persoonan. Ei kun kenneliin katsomaan. Luulen että sen jälkeen kun näette sen ihanan pienen ruttuisen lepakkokorvan olette myyty.