Tee parannus ja eheydy

Teiniaikana tunsin, kuinka homous oli totuus, joka tuli väkisin ulos. Se oli niitä totuuksia, jotka eivät pala tulessakaan. Oli iso järkytys tajuta, että kristinusko on sitä vastaan. Valheessa en voi elää.

Ensin yritin löytää tavan sovittaa sisäinen totuuteni kristinuskon kanssa. Häilyvä sellainen löytyy Jeesuksen antamasta rakkauden kaksoiskäskystä.

Kun aikani olen seurannut kristittyjen paatoksellista homovihaa ja toisaalta käsittämätäntä paradoksien palvontaa, olen eheytynyt. Minusta tuli agnostikko. Se vapauttaa.

Miksi en ole ateisti? Syy on siinä, että kristinusko olettaa Jumalan kieltäjät Jumalansa vastavoimiksi. Minä haluan astua sadun ulkopuolelle. Kun tarinaa ei ole, ei ole myöskään väitettä "Jumalaa ei ole".

Se sydänmen keveys kannattaa kokea. Sinun on lupa antaa ajatuksesi juosta sulokkailla niityillä ja mainingeilla ilman pelkoa ajatuspoliiseista. Syvältä sisältäsi kumpuava totuus homoudestasi saa olla sopusoinnussa minäsi kanssa. Tasapaino ja levollinen mieli on riemastuttava asia.

Teen hyvää ja hyviä tekoja yhä, mutta teen sen aidosta halusta ja aidosti hyviä asioita. En sorru näennäishyvään, kuten "pyhitä sunnuntai". Näennäishyvät farieukset (hetero, joka uskoo olevansa hyvä olemalla homoilematta samalla, kun himoitsee jokaista hamehelmaa) on mukava jättää oman synkkään keskiaikaansa.

Suosittelen. Katkaise side vainoajiisi. Jätä kristityt. Älä kiellä Jumalaa, sillä se on tarpeetonta. Unohda mumina ja kaavat, hymyile Jumalalle ja vapauta aistisi kokemaan tämä elämä jokaista piirtoa myöten.