Ajokoirajalostuksen tehtävänä on kehittää suomenajokoirastamme mahdollisimman hyvä käyttökoira (jänis sekä kettuajuri) ajokokeiden sekä näyttelyiden pohjalta. Näyttelyt ja ajokokeet eivät sinällään ole ainut keino jalostuksen eteenpäin viemiseksi, kuitenkin ne ovat muodostuneet ainoiksi luotettaviksi mittareiksi arvioitaessa sitä, millaisia yksilöitä tulisi käyttää jalostuksessa ja millaisia taas ei…
Valitettavasti ajokoirajalostus ei ole pystynyt (eikä pysty) huomioimaan / hyötymään ns. "reppumiesten" (ei kenneltoiminnan harrastajien) käytössä olevasta jalosta käyttöpääomasta siitä yksinkertaisesta syystä, etteivät ajokoirilla vain metsästävät (huom. ei koe / näyttelyharrastajat) pysty antamaan ajokoirajalostukselle sitä TODISTETTAVAA tietoa ajokoiristamme, vaikkakin lähestulkoon jokainen metsämies väittääkin oman koiransa olevan juuri se yksilö, jota tulisi käyttää jalostukseen. Ajokoirajalostus tarvitsee kehittyäkseen siis TODISTETTAVAA TIETOA ja tässä suhteessa sitä palvelee vain näyttely / koetoiminta! Vain se, mikä on "kirjojen ja kansien välissä" pääosiltaan huomioidaan jalostuksessa, koska se on ainut totuudenmukainen mittari, jota hyväksikäyttäen voidaan rotua kehittää…
Ajokoirajalostuksessa siis näin ollen määrääviksi tekijöiksi muodostuvat ne alan harrastajat, jotka käyttävät ajokoiriansa näyttelyissä ja ajokokeissa ja toisarvoiseksi jää tällöin metsästäjien omien koiriensa kehumiset, ne kun eivät ole mitenkään todistettavissa, vaikka koira todella olisikin rotunsa huippuyksilö. Juuri edellä mainitun tosiasian tähden pyritään ajokoiraharrastajiemme piirissä innostamaan harrastajia niin ajokokeisiin kuin näyttelyihinkin mukaan koiriensa kanssa…
Ajokoirajalostus on kuitenkin vain pyrkimys kehittää uljasta suomenajokoirarotuamme, eikä se siis näin ollen ole mikään täydellinen saatikka aukoton projekti, josta parhaana osoituksena on aina tietyin väliajoin muuttuvat niin koe kuin näyttelysäännötkin. Vaikka ajokoirajalostuksen aurinko onkin paistanut maassamme varsin kirkkaasti, josta osoituksena tämänhetkinen uljas ajokoirakantamme (joka ollaan pitkällä ja uutteralla jalostustyöllä saatu), niin kuitenkaan aurinko ei ole "jostain kumman syystä" päässyt vielä paistamaan "täydeltä terältään"…
Syitä on varmasti monia, mutta todellisuudessa suurimpia syyllisiä eivät ole suinkaan ns. reppumiehet, jotka eivät anna omaa panostaan jalostusta varten, vaan suurimpia syyllisiä ovat innokkaat koe / näyttelyharrastajat omien ahdasmielisten näkemystensä tähden tehden ajokoirajalostuksesta ihmisten keskinäistä suhdepeliä valiten jalostukseen vain sellaisia koiria, joiden isäntien kanssa ei vielä ole mennyt "sukset ristiin"…
Näin ajokoirajalostuksesta ollaankin tehty ihmisten välistä suhdepeliä ja tällöin tärkeimmiksi tekijöiksi eivät enää olekaan muodostuneet ajokoirayksilön ominaisuudet, vaan ajokoirien isäntien ominaisuudet. Liian usein kuulee alan harrastajien lausuvan seuraavanlaisia lausahduksia:
"Siltä mieheltä en osta koiraa, vaikka olisi ainut kennel maassamme"
"Sen kaverin urosta en käytä jalostukseen, vaikka olisi ainut uros maassamme"…
Jos ajokoirajalostus ei pääse edellä mainituista valitettavista ilmiöistä pikaisesti eroon, ei se palvele enää jalostusta ollenkaan ja takuuvarmasti tällaisella "suhdepelillä" ei ainakaan kohoteta ajokoirakantamme mainetta saatikka metsästyksellisiä ominaisuuksia. Tärkeimmällä sijalla ei tulisi kenelläkään alan harrastajalla olla se, keneltä koira ostetaan tai kenen urosta käytetään omalle nartulle, vaan MITKÄ OVAT KOIRAN OMINAISUUDET JALOSTUKSELLISESTI…
Jos pärstäkertoimen mukaan pyritään viemään jalostusta eteenpäin, on se tällöin muodostunut vain sirkuspelleilyksi ja täten on takuuvarmaa, että alan uudet harrastajat eivät tahdo tulla tähän pelleilyyn mukaan mistään hinnasta! Tarkoitan alan uusilla harrastajilla mm. niitä ns. reppumiehiä, jotka mielessään punnitsevat vaihtoehtoa siirtyä koe / näyttely-ihmisiksi…
Toisaalta sama "pärstäkertoimen" mukaan koiran valitseminen tuntuu olevan vallalla myös ns. reppumiesten keskuudessa, mutta tällä ei ole niinkään suurta merkitystä, koska eihän heidän koiriansa kuitenkaan koskaan (riippumatta siitä ovatko ne huonoja vai hyviä), käytetä ajokokeissa saatikka näyttelyissä…
Siis lopuksi viesti innokkaille koe / näyttelyharrastajille:
Pidetään ajokoirajalostus ajokoirajalostuksena ja täten toisarvoisena asiana ihmissuhteet, mikäli aiomme jalostaa ajokoirarotuamme eteenpäin!
Kunnioittaen: Marko Lind / Voittaja-kennel
Huom. kotisivuni päivitetty: http://www.sunpoint.net/~voittajat
Valitettavasti ajokoirajalostus ei ole pystynyt (eikä pysty) huomioimaan / hyötymään ns. "reppumiesten" (ei kenneltoiminnan harrastajien) käytössä olevasta jalosta käyttöpääomasta siitä yksinkertaisesta syystä, etteivät ajokoirilla vain metsästävät (huom. ei koe / näyttelyharrastajat) pysty antamaan ajokoirajalostukselle sitä TODISTETTAVAA tietoa ajokoiristamme, vaikkakin lähestulkoon jokainen metsämies väittääkin oman koiransa olevan juuri se yksilö, jota tulisi käyttää jalostukseen. Ajokoirajalostus tarvitsee kehittyäkseen siis TODISTETTAVAA TIETOA ja tässä suhteessa sitä palvelee vain näyttely / koetoiminta! Vain se, mikä on "kirjojen ja kansien välissä" pääosiltaan huomioidaan jalostuksessa, koska se on ainut totuudenmukainen mittari, jota hyväksikäyttäen voidaan rotua kehittää…
Ajokoirajalostuksessa siis näin ollen määrääviksi tekijöiksi muodostuvat ne alan harrastajat, jotka käyttävät ajokoiriansa näyttelyissä ja ajokokeissa ja toisarvoiseksi jää tällöin metsästäjien omien koiriensa kehumiset, ne kun eivät ole mitenkään todistettavissa, vaikka koira todella olisikin rotunsa huippuyksilö. Juuri edellä mainitun tosiasian tähden pyritään ajokoiraharrastajiemme piirissä innostamaan harrastajia niin ajokokeisiin kuin näyttelyihinkin mukaan koiriensa kanssa…
Ajokoirajalostus on kuitenkin vain pyrkimys kehittää uljasta suomenajokoirarotuamme, eikä se siis näin ollen ole mikään täydellinen saatikka aukoton projekti, josta parhaana osoituksena on aina tietyin väliajoin muuttuvat niin koe kuin näyttelysäännötkin. Vaikka ajokoirajalostuksen aurinko onkin paistanut maassamme varsin kirkkaasti, josta osoituksena tämänhetkinen uljas ajokoirakantamme (joka ollaan pitkällä ja uutteralla jalostustyöllä saatu), niin kuitenkaan aurinko ei ole "jostain kumman syystä" päässyt vielä paistamaan "täydeltä terältään"…
Syitä on varmasti monia, mutta todellisuudessa suurimpia syyllisiä eivät ole suinkaan ns. reppumiehet, jotka eivät anna omaa panostaan jalostusta varten, vaan suurimpia syyllisiä ovat innokkaat koe / näyttelyharrastajat omien ahdasmielisten näkemystensä tähden tehden ajokoirajalostuksesta ihmisten keskinäistä suhdepeliä valiten jalostukseen vain sellaisia koiria, joiden isäntien kanssa ei vielä ole mennyt "sukset ristiin"…
Näin ajokoirajalostuksesta ollaankin tehty ihmisten välistä suhdepeliä ja tällöin tärkeimmiksi tekijöiksi eivät enää olekaan muodostuneet ajokoirayksilön ominaisuudet, vaan ajokoirien isäntien ominaisuudet. Liian usein kuulee alan harrastajien lausuvan seuraavanlaisia lausahduksia:
"Siltä mieheltä en osta koiraa, vaikka olisi ainut kennel maassamme"
"Sen kaverin urosta en käytä jalostukseen, vaikka olisi ainut uros maassamme"…
Jos ajokoirajalostus ei pääse edellä mainituista valitettavista ilmiöistä pikaisesti eroon, ei se palvele enää jalostusta ollenkaan ja takuuvarmasti tällaisella "suhdepelillä" ei ainakaan kohoteta ajokoirakantamme mainetta saatikka metsästyksellisiä ominaisuuksia. Tärkeimmällä sijalla ei tulisi kenelläkään alan harrastajalla olla se, keneltä koira ostetaan tai kenen urosta käytetään omalle nartulle, vaan MITKÄ OVAT KOIRAN OMINAISUUDET JALOSTUKSELLISESTI…
Jos pärstäkertoimen mukaan pyritään viemään jalostusta eteenpäin, on se tällöin muodostunut vain sirkuspelleilyksi ja täten on takuuvarmaa, että alan uudet harrastajat eivät tahdo tulla tähän pelleilyyn mukaan mistään hinnasta! Tarkoitan alan uusilla harrastajilla mm. niitä ns. reppumiehiä, jotka mielessään punnitsevat vaihtoehtoa siirtyä koe / näyttely-ihmisiksi…
Toisaalta sama "pärstäkertoimen" mukaan koiran valitseminen tuntuu olevan vallalla myös ns. reppumiesten keskuudessa, mutta tällä ei ole niinkään suurta merkitystä, koska eihän heidän koiriansa kuitenkaan koskaan (riippumatta siitä ovatko ne huonoja vai hyviä), käytetä ajokokeissa saatikka näyttelyissä…
Siis lopuksi viesti innokkaille koe / näyttelyharrastajille:
Pidetään ajokoirajalostus ajokoirajalostuksena ja täten toisarvoisena asiana ihmissuhteet, mikäli aiomme jalostaa ajokoirarotuamme eteenpäin!
Kunnioittaen: Marko Lind / Voittaja-kennel
Huom. kotisivuni päivitetty: http://www.sunpoint.net/~voittajat
Vastaukset 7
Vanhimmat
täysin oikeassa. Mä lopetin tuomaritehtävät syistä mitä tuot esille.
aivan oikein teit ajokoira harrastus ei menettänyt mitään seuraa vain lindin esimerkkiä ja olet ikuisesti yhtä koiraton kuin lindi pei pellejä
käy ajokoiraväkeä kun ovat tuollaisen saaneet riesakseen...
"...valiten jalostukseen vain sellaisia koiria, joiden isäntien kanssa ei vielä ole mennyt "sukset ristiin..."
ketäköhän marko saat syyttää jos on sukset menny ristiin ja koirat ei mene kaupaksi tai kelpaa jalostukseen. sinuna katsoisin peiliin. kuka haluaa ostaa pennun kasvattajalta jonka kanssa joutuu koira kaupan myötä lähes naimisiin? (ainakin jos joutuu allekirjoittamaan laatimasi kauppakirjan)
Onkohan joku tämän foorumin lukija nyt ymmärtänyt väärin kirjoitukseni...
Ei minulla tietääkseni ole mennyt kenenkään kanssa sukset ristiin, enkä kirjoitustani siksi laittanutkaan...
Kunnioittaen: Marko Lind
Kaikille sitä aseenkantolupa myönnetäänkin.
Kalahti vissiin Lindille kalikka koipeen kun nui tuimana kyselee nimiä esiin aselupa asiossa.
Näillä foorumeilla saat kysellä nimiä su muita juttuja se ei auta vaikka olisit NAPAMAAN KEISARI.
Jokainenhan jalostaa tavallaan. Toiset oman rahapaussin paksuutta toiset rotua.
Olemme ihmisiä, josta seuraa, että suhteet ratkaisevat paljon, se on väistämätöntä. Kukaan meistä ei voi sanoa ajokoiramiesten luoneen Suomeen oman huonon ajokoiran, vai voiko?
Se käyttääkö jalostukseen palkittuja vai naapurin hyväksi havaitsemaa koiraa on kasvattajan ongelma. Muistakaa kuitenkin pentua ostaessanne, että te, pennun ostajat valitsette pennun ja valitettavasti se usein valitaan vain palkituista vanhemmista ottamatta selville minkälaisia koiria olisi tarjolla palkitsemattomissa pentueissa.
Kokeileppa Marko ja astuta narttusi hyväksi tietämälläsi naapurin koiralla ja katso mikä on kysynnän ero nykyisiin valintoihisi verrattuna.