kennon koko

Polttoväli ei muutu kamerarunkoa vaihtamalla. Kuvan rajaus muuttuu mainitsemassasi tapauksessa vastaamaan 160mm objektiivin kuvakulmaa, mutta polttoväli eikä syväterävyysalue muutu, ellei kuvausetäisyyttä muuteta.

Ihanko totta:
”Etuna/haittana on myös pienempi syväterävyysalue.”

Mitenkäs se kennon koko muuttaa syväterävyysaluetta. Eikö se riipu vain polttovälistä, kuvausetäisyydestä ja aukkoarvosta?

myös pienempi? kirjoitti:

Ihanko totta:
”Etuna/haittana on myös pienempi syväterävyysalue.”

Mitenkäs se kennon koko muuttaa syväterävyysaluetta. Eikö se riipu vain polttovälistä, kuvausetäisyydestä ja aukkoarvosta?

Lue lisää

Olet oikeassa, teoriassa ei muutakaan. Mutta jos halutaan saada kinokoon kennolla vastaavanlainen kuva kuin croppikennoisella (perspektiivi/mittasuhteet säilyvät samana), täytyy joko siirtyä lähemmäs kohdetta tai kasvattaa polttoväliä, jotka molemmat puolestaan lyhentävät syväterävyyttä. Käytännössä siis suuremmalla kennolla otetuissa kuvissa on aina lyhyempi syväterävyys, jos aukkoarvo on sama.

Havainnoitsija kirjoitti:

Olet oikeassa, teoriassa ei muutakaan. Mutta jos halutaan saada kinokoon kennolla vastaavanlainen kuva kuin croppikennoisella (perspektiivi/mittasuhteet säilyvät samana), täytyy joko siirtyä lähemmäs kohdetta tai kasvattaa polttoväliä, jotka molemmat puolestaan lyhentävät syväterävyyttä. Käytännössä siis suuremmalla kennolla otetuissa kuvissa on aina lyhyempi syväterävyys, jos aukkoarvo on sama.

Lue lisää

”jos aukkoarvo on sama.”
– niinpä, mutta mikä pakottaa käyttämän samaa aukkoarvoa eri kameroilla.
Minulla on tapana valita terävyysalue aukkoarvoa säätämällä, olipa kennon tai filmin koko mikä tahansa.
Eikö ole pelkkää uusavuttomuutta jos terävyysalue kuvassa tulee pakkopullana kennon koon mukaan?
Voiko joku ihan aikuisten oikesti olla niin automaattiavuton, että terävyysalue kuvassa on se mitä kenno sattuu antamaan, vai puuttuuko kamerasta mahdollisuus säätää aukkoarvoa?

pienempi? kirjoitti:

”jos aukkoarvo on sama.”
– niinpä, mutta mikä pakottaa käyttämän samaa aukkoarvoa eri kameroilla.
Minulla on tapana valita terävyysalue aukkoarvoa säätämällä, olipa kennon tai filmin koko mikä tahansa.
Eikö ole pelkkää uusavuttomuutta jos terävyysalue kuvassa tulee pakkopullana kennon koon mukaan?
Voiko joku ihan aikuisten oikesti olla niin automaattiavuton, että terävyysalue kuvassa on se mitä kenno sattuu antamaan, vai puuttuuko kamerasta mahdollisuus säätää aukkoarvoa?

Lue lisää

"– niinpä, mutta mikä pakottaa käyttämän samaa aukkoarvoa eri kameroilla."

No esimerkiksi kuvausolosuhteet, jossa valotusta joudutaan säätämään aukon avulla (aina ei valotusajan ja herkkyyden muuttaminen tule kyseeseen) ja väärällä aukkovalinnalla kuva yli/alivalottuu. Sitä paitsi tässä oli tarkoituksena vain verrata kino- ja kroppikennoisen kameran tuottamaa syväterävyyttä ja ainoa järkevä tapa on tehdä se samalla aukkoarvolla.

Havainnoitsija kirjoitti:

"– niinpä, mutta mikä pakottaa käyttämän samaa aukkoarvoa eri kameroilla."

No esimerkiksi kuvausolosuhteet, jossa valotusta joudutaan säätämään aukon avulla (aina ei valotusajan ja herkkyyden muuttaminen tule kyseeseen) ja väärällä aukkovalinnalla kuva yli/alivalottuu. Sitä paitsi tässä oli tarkoituksena vain verrata kino- ja kroppikennoisen kameran tuottamaa syväterävyyttä ja ainoa järkevä tapa on tehdä se samalla aukkoarvolla.

Lue lisää

– mikä pakottaa käyttämän samaa aukkoarvoa eri kameroilla.
”No esimerkiksi kuvausolosuhteet, jossa valotusta joudutaan säätämään aukon avulla (aina ei valotusajan ja herkkyyden muuttaminen tule kyseeseen)”

– oletko kuullut sellaisesta, että kennojen todellinen herkkyys on ihan muuta kuin valmistaja ilmoittaa. Pitääkö silti kuvata aina samalla aukolla vaikka toinen kamera yli tai alivalottaa?

Voisitko kertoa esimerkin tilanteesta ”jossa valotusta joudutaan säätämään aukon avulla” eli ISO ja valotusaikasäätöjä ei voi käyttää?

Havainnoitsija kirjoitti:

Olet oikeassa, teoriassa ei muutakaan. Mutta jos halutaan saada kinokoon kennolla vastaavanlainen kuva kuin croppikennoisella (perspektiivi/mittasuhteet säilyvät samana), täytyy joko siirtyä lähemmäs kohdetta tai kasvattaa polttoväliä, jotka molemmat puolestaan lyhentävät syväterävyyttä. Käytännössä siis suuremmalla kennolla otetuissa kuvissa on aina lyhyempi syväterävyys, jos aukkoarvo on sama.

Lue lisää

"Mutta jos halutaan saada kinokoon kennolla vastaavanlainen kuva kuin croppikennoisella "
Silloin yksinkertaisesti cropataan.

Havainnoitsija kirjoitti:

Olet oikeassa, teoriassa ei muutakaan. Mutta jos halutaan saada kinokoon kennolla vastaavanlainen kuva kuin croppikennoisella (perspektiivi/mittasuhteet säilyvät samana), täytyy joko siirtyä lähemmäs kohdetta tai kasvattaa polttoväliä, jotka molemmat puolestaan lyhentävät syväterävyyttä. Käytännössä siis suuremmalla kennolla otetuissa kuvissa on aina lyhyempi syväterävyys, jos aukkoarvo on sama.

Lue lisää

”jos halutaan saada kinokoon kennolla vastaavanlainen kuva kuin croppikennoisella (perspektiivi/mittasuhteet säilyvät samana), täytyy joko siirtyä lähemmäs kohdetta tai kasvattaa polttoväliä”

Tuohan on aivan höpönhöpöä
jos siirrytään lähemmäksi niin sekä perspektiivi, että mittasuhteet muuttuvat

Mutta kokeillaanpa miten saadaan mahdollisimman tarkasti vastaavanlainen kuva
1. otetaan croppikennoisella kuva kohteesta
2. sitten siirretään sama objektiivi kinokennoiseen runkoon ja otetaan kuva täsmälleen samalta etäisyydeltä ja rajataan kuva edell vastaavaksi.

Miksi ”perspektiivi/mittasuhteet” eivät säily samana?
Mikä ero on kuvien syväterävyysalueessa?
Onko kuvissa mitään eroa aikuisten oikeasti?

pienempi? kirjoitti:

– mikä pakottaa käyttämän samaa aukkoarvoa eri kameroilla.
”No esimerkiksi kuvausolosuhteet, jossa valotusta joudutaan säätämään aukon avulla (aina ei valotusajan ja herkkyyden muuttaminen tule kyseeseen)”

– oletko kuullut sellaisesta, että kennojen todellinen herkkyys on ihan muuta kuin valmistaja ilmoittaa. Pitääkö silti kuvata aina samalla aukolla vaikka toinen kamera yli tai alivalottaa?

Voisitko kertoa esimerkin tilanteesta ”jossa valotusta joudutaan säätämään aukon avulla” eli ISO ja valotusaikasäätöjä ei voi käyttää?

Lue lisää

"– oletko kuullut sellaisesta, että kennojen todellinen herkkyys on ihan muuta kuin valmistaja ilmoittaa. Pitääkö silti kuvata aina samalla aukolla vaikka toinen kamera yli tai alivalottaa?"

Sano mitä sanot, mutta on päivänselvää, että herkkyyttä nostettaessa kohina lisääntyy ja kuvanlaatu heikkenee. Halvimmilla järkkäreillä alkaa ISO1600 olla jo melkoista suttua. Tästä syystä ISOn nostamisen voi unohtaa, jos kuvista tulee sen seurauksena käyttökelvottomia. Etkö tosiaan keksinyt miksi valotusajan säätö ei tule aina kyseeseen? Mietippä vaikka jääkiekko-ottelun kuvaamista huonosti valaistussa hallissa. Jos haluat saada pelaajista teräviä kuvia täydessä vauhdissa, ei valotusaika voi olla kovin pitkä (ja edelleen, ISOn nosto riittävän korkeaksi ei tule kyseeseen suurella osalla kameroista), jolloin aukko on ainoa jolla voit vaikuttaa valotukseen. Käytännössä olet siis pakotettu käyttämään suurinta mahdollista aukkoa, olipa kamera sitten croppikennoinen tai ei.

Se siitä. kirjoitti:

"Mutta jos halutaan saada kinokoon kennolla vastaavanlainen kuva kuin croppikennoisella "
Silloin yksinkertaisesti cropataan.

Niin, eikä kuvanlaatu tietenkään kärsi...

myös pienempi? kirjoitti:

”jos halutaan saada kinokoon kennolla vastaavanlainen kuva kuin croppikennoisella (perspektiivi/mittasuhteet säilyvät samana), täytyy joko siirtyä lähemmäs kohdetta tai kasvattaa polttoväliä”

Tuohan on aivan höpönhöpöä
jos siirrytään lähemmäksi niin sekä perspektiivi, että mittasuhteet muuttuvat

Mutta kokeillaanpa miten saadaan mahdollisimman tarkasti vastaavanlainen kuva
1. otetaan croppikennoisella kuva kohteesta
2. sitten siirretään sama objektiivi kinokennoiseen runkoon ja otetaan kuva täsmälleen samalta etäisyydeltä ja rajataan kuva edell vastaavaksi.

Miksi ”perspektiivi/mittasuhteet” eivät säily samana?
Mikä ero on kuvien syväterävyysalueessa?
Onko kuvissa mitään eroa aikuisten oikeasti?

Lue lisää

Jos rajaaminen on kerran ratkaisu, niin yhtälailla voisit verrata pokkarikameran
150 mm objektiivilla (jossa kinovastaavuus 840 mm) otettua kuvaa
täyskennoisen 150 milliseen, niin aika reippaasti saisit kuvaa rajata jotta lopputulos olisi sama. Miksi ylipäätään tehdä teleobjektiiveja, kun croppaamalla voi hoitaa saman asian ja kuvanlaatukaan ei kärsi...

Havainnoitsija kirjoitti:

Jos rajaaminen on kerran ratkaisu, niin yhtälailla voisit verrata pokkarikameran
150 mm objektiivilla (jossa kinovastaavuus 840 mm) otettua kuvaa
täyskennoisen 150 milliseen, niin aika reippaasti saisit kuvaa rajata jotta lopputulos olisi sama. Miksi ylipäätään tehdä teleobjektiiveja, kun croppaamalla voi hoitaa saman asian ja kuvanlaatukaan ei kärsi...

Lue lisää

Et siis vieläkään ymmärtänyt.
Luuletko, että pokkarin objektiivin voi laittaa kinokennoiseen järkkäriin. Tai kinokennoisen objektiivin pokkariin. Jos voisi niin – tulos olisi kyllä sama.

Vai oletko vaan totaalisen tyhmä
”Miksi ylipäätään tehdä teleobjektiiveja, kun croppaamalla voi hoitaa saman asian ja kuvanlaatukaan ei kärsi...”

Yritänpä kuitenkin kerran vielä
– objektiivi tekee aina täsmälleen samanlaisen ympyränmuotoisen kuvan riippumatta kennon koosta.
– kameran kennossa tai kuvankäsittelyssä sitten rajataan tuosta ympyrästä haluttu kuvakoko
– kuvan mittasuhteet, perspektiivi, terävyysalue eivät muutu vähääkään siitä jos kuva rajataan

Siis jos pikkukennoisella ja vastaavalla kinokennoisella otetaan kuva samoilla valotusarvoilla ja samalta etäisyydeltä niin täysikennoisen kuva sisältää täsmälleen saman kuvan kuin pikkukennoisenkin, mutta sen rajaus on väljempi.
Jos kuvat rajataan samankokoisiksi niin ne ovat täsmälleen samanlaiset.

Etkö millään voi uskoa, että kuvan rajaaminen ei muuta objektiivin polttoväliä

myös pienempi? kirjoitti:

Et siis vieläkään ymmärtänyt.
Luuletko, että pokkarin objektiivin voi laittaa kinokennoiseen järkkäriin. Tai kinokennoisen objektiivin pokkariin. Jos voisi niin – tulos olisi kyllä sama.

Vai oletko vaan totaalisen tyhmä
”Miksi ylipäätään tehdä teleobjektiiveja, kun croppaamalla voi hoitaa saman asian ja kuvanlaatukaan ei kärsi...”

Yritänpä kuitenkin kerran vielä
– objektiivi tekee aina täsmälleen samanlaisen ympyränmuotoisen kuvan riippumatta kennon koosta.
– kameran kennossa tai kuvankäsittelyssä sitten rajataan tuosta ympyrästä haluttu kuvakoko
– kuvan mittasuhteet, perspektiivi, terävyysalue eivät muutu vähääkään siitä jos kuva rajataan

Siis jos pikkukennoisella ja vastaavalla kinokennoisella otetaan kuva samoilla valotusarvoilla ja samalta etäisyydeltä niin täysikennoisen kuva sisältää täsmälleen saman kuvan kuin pikkukennoisenkin, mutta sen rajaus on väljempi.
Jos kuvat rajataan samankokoisiksi niin ne ovat täsmälleen samanlaiset.

Etkö millään voi uskoa, että kuvan rajaaminen ei muuta objektiivin polttoväliä

Lue lisää

Vastaavaahan sinä "myös pienempi?" ehdotit täyden- ja kroppikennon välillä. "Havainnoitsija" vain hieman liioitteli lisää jotta huomaisit ongelmasi.

Aina kun kroppaat niin kuvan erottelu pienenee joten se ei ole ratkaisu kuin osaan ongelmista kun halutaan kuvata pientä kaukaa. Toisin sanoen jos kokonaispikselimäärä on sama niin kropin kuva saattaa olla parempi riippuen objektiivin ominaisuuksista ja kennon pilselitiheydestä (pikseliä/neliö mm). Kun kuvia arvostellaan laadun perusteella on syytä käyttää 100% kokoa mutta taiteellisen arvion parasta tehdä koko kuvasta näytöllä.

Samalla objektiivilla kuvatessa täys- ja kroppirunkoisella järkkärillä, jos yleensä se optiikka on tarkoitettu täyskennoiselle, ovat täyskennoisen reuna-alueet yleensä heikommat koska linssi piirtää parhaiten keskustassa jota kroppikenno käyttää kuvansa muodostamiseen. Samalla objektiivilla se terävyysalue, samoilla asetuksilla, pysyy samanlaisena.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Vastaavaahan sinä "myös pienempi?" ehdotit täyden- ja kroppikennon välillä. "Havainnoitsija" vain hieman liioitteli lisää jotta huomaisit ongelmasi.

Aina kun kroppaat niin kuvan erottelu pienenee joten se ei ole ratkaisu kuin osaan ongelmista kun halutaan kuvata pientä kaukaa. Toisin sanoen jos kokonaispikselimäärä on sama niin kropin kuva saattaa olla parempi riippuen objektiivin ominaisuuksista ja kennon pilselitiheydestä (pikseliä/neliö mm). Kun kuvia arvostellaan laadun perusteella on syytä käyttää 100% kokoa mutta taiteellisen arvion parasta tehdä koko kuvasta näytöllä.

Samalla objektiivilla kuvatessa täys- ja kroppirunkoisella järkkärillä, jos yleensä se optiikka on tarkoitettu täyskennoiselle, ovat täyskennoisen reuna-alueet yleensä heikommat koska linssi piirtää parhaiten keskustassa jota kroppikenno käyttää kuvansa muodostamiseen. Samalla objektiivilla se terävyysalue, samoilla asetuksilla, pysyy samanlaisena.

Lue lisää

”Samalla objektiivilla kuvatessa täys- ja kroppirunkoisella järkkärillä, jos yleensä se optiikka on tarkoitettu täyskennoiselle, ovat täyskennoisen reuna-alueet yleensä heikommat”
—ihän tuolla ole mitään merkitystä jos kuvataan samalla bjektiivilla samalta etäisyydeltä ja rajataan täyskennoisen kuva croppikokoon. Silloinhan nuo täyskennoisen heikommat reuna-alueet jäävät pois kuvasta

myös pienempi? kirjoitti:

”Samalla objektiivilla kuvatessa täys- ja kroppirunkoisella järkkärillä, jos yleensä se optiikka on tarkoitettu täyskennoiselle, ovat täyskennoisen reuna-alueet yleensä heikommat”
—ihän tuolla ole mitään merkitystä jos kuvataan samalla bjektiivilla samalta etäisyydeltä ja rajataan täyskennoisen kuva croppikokoon. Silloinhan nuo täyskennoisen heikommat reuna-alueet jäävät pois kuvasta

Lue lisää

Se merkitys sillä on, että kun käytetään samaa alkuperäistä resoluutiota eli pikselimäärää esim. 12M niin sen kropatun kuvan resoluutio on laskenut oleellisesti. Nettikuvassa ja postikortissa sitä tuskin huomaa mutta yksityiskohtien erottelussa 100% kuvana sillä on merkitys. Miksi yleensäkään lisätä pikselimääriä jos se ei haittaa jos niitä vähentää.

D700 omaa täyden kennon 12,1M mutta kuvattaessa DX eli kroppilinssillä sen kuva muotoutuu 5,1M kuvaksi. Näinhän käy sinunkin kroppauksessasi. 5M riittää juuri A4 potrettiin valokuvalaadulla tai lähes mutta se on vähemmän kuin esim. D70 erottelu joka oli 6M.

Sillä on siis merkitystä tai koko kameroiden kehitys on mennyt väärään suuntaan pikseleitä lisättäessä.

Nikonissa on hiukan suurempi kenno (1.5x kerroin) kuin Canonissa (1.6), mutta eipä noin pienellä erolla juuri käytännön merkitystä ole.

DX on vain Nikonin oma kokomerkintä. Nikonin ja Canonin kennojen pituusero on noin 1 mm (yksi milli), joten laatuero on täysin teoreettinen.
Myös Olympuksen kenno on samankorkuinen, mutta kapeampi, joten siinäkin laatu käytännössä sama, mutta kuva on lyhyempi: kuvasuhde 3/4. Nikon Canon 2/3.

Katsos tuosta, kuinka NinonD7000:ssa on APS-C sensor
http://www.dpreview.com/reviews/nikond7000/

Kennojen kokoero ei tietenkään vaikuta jos Canonissa on pienempi. Kaikissa muissa tapauksissa kennon koko on erittäin tärkeä asia kohinan, dynamiikan ja bokeh:n kannalta.

niin oko väliä ?? kirjoitti:

Kennojen kokoero ei tietenkään vaikuta jos Canonissa on pienempi. Kaikissa muissa tapauksissa kennon koko on erittäin tärkeä asia kohinan, dynamiikan ja bokeh:n kannalta.

Canonin ja Nikonin kropin ero on niin pieni, ettei liene helppoa määritellä niiden eroa esim. kohinan suhteen. Veikkaan kennojen yksilöllisten erojenkin olevan suurempia. 4/3 kennot ovat jo sen verran pienempiä, että eroa saattaa syntyä ja syntyykin testien perusteella. Vasta kuitenkin pokkarikennot luokkaa 1/2" eroavat huomattavasti kroppikennoista kohinan ja erottelun ja dynamiikan suhteen. Vaikeaa on kuvitella bokehin olevan kennon koosta riippuvainen, joku muu kuten optiikan laatu siihen vaikuttaa.

"Jos ”telepuoli” lisääntyisi kennoa pienentämällä niin kukaan ei ostaisi järjettömän kalliita valovoimaisia pitkiä teleobjektiiveja."

Ei "kaikki" ostaisivat superzuumin, kuten näyttää käyvän.

"Otetaan edullinen valovoimainen 50 millinen ja laitetaan se esim 2 x 3mm kokoiseen kennoon niin onpa huima ja valovoimainen tele! —eikö vain?"

Sillä saadaan mainoksiin hieno "kinovastaavuus" etenkin zuumi laseilla - eikö vain?

eikö vain kirjoitti:

"Jos ”telepuoli” lisääntyisi kennoa pienentämällä niin kukaan ei ostaisi järjettömän kalliita valovoimaisia pitkiä teleobjektiiveja."

Ei "kaikki" ostaisivat superzuumin, kuten näyttää käyvän.

"Otetaan edullinen valovoimainen 50 millinen ja laitetaan se esim 2 x 3mm kokoiseen kennoon niin onpa huima ja valovoimainen tele! —eikö vain?"

Sillä saadaan mainoksiin hieno "kinovastaavuus" etenkin zuumi laseilla - eikö vain?

Lue lisää

Lisääntyykös telepuoli superzoomillakin, jos kennoa pienennetään?

"Otetaan edullinen valovoimainen 50 millinen ja laitetaan se esim 2 x 3mm kokoiseen kennoon niin onpa huima ja valovoimainen tele! —eikö vain?"

Kyllä, juuri näin.
Sillä pienessä kennossa 'tele' syntyy pienemmillä millimetreillä.


Laakafilmillä saa kuvata vaikkapa 200mm eikä se mikään tele ole :-)

vähän rautalankaa kirjoitti:

Lisääntyykös telepuoli superzoomillakin, jos kennoa pienennetään?

"Lisääntyykös telepuoli superzoomillakin, jos kennoa pienennetään? "

Kyllä.

Klassisestihan normaaliobjektiivinä pidetään polttoväliä, joka on about formaatin lävistäjän pituus.
Tätä lyhyemmät ovat laajakaistakikkareita
ja pidemmänt sitten telejä.

Kun kennoa pienennetään, lyhenee myös lävistäjä.
Josta seuraa, että esim 2x3 millisellä kennolla normaaliobjektiivin polttoväli on siellä 3½ millimetrin paikkeilla.
Eli vaikkapa 10mm polttoväli on jo selkeästi telepuolella :-)

Kroppi-Koppi kirjoitti:

"Otetaan edullinen valovoimainen 50 millinen ja laitetaan se esim 2 x 3mm kokoiseen kennoon niin onpa huima ja valovoimainen tele! —eikö vain?"

Kyllä, juuri näin.
Sillä pienessä kennossa 'tele' syntyy pienemmillä millimetreillä.


Laakafilmillä saa kuvata vaikkapa 200mm eikä se mikään tele ole :-)

Lue lisää

Tässä kohden on syytä todeta Kroppi-Kopin olevan varsin lähellä oikeaa selitystä tässä asiassa telestä. Siinähän yleensä puhutaan täyden koon mm lukuja vastaavista kun pitäisi puhua kuvakulmasta joka kyseisellä laitteella saavutetaan.

Olemme kuitenkin varsin pitkän "kinokauden" kuluessa tottuneet puhumaan 50mm, 100mm, 300mm jne objektiiveista tarkoittaen kuitenkin niiden antamaa kuvakulmaa.

Se saattaa sekoittaa joidenkin käsityksiä kun puhutaan jonkun zoomikameranobjektiivin pituudesta 28 - 840 mm joka todellisuudessa on kuitenkin 5 - 150 mm mutta kuvakulmana ne ovat noin samat kun tuossa pidemmässä tarkoitetaan kinokoon pituuksia.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Tässä kohden on syytä todeta Kroppi-Kopin olevan varsin lähellä oikeaa selitystä tässä asiassa telestä. Siinähän yleensä puhutaan täyden koon mm lukuja vastaavista kun pitäisi puhua kuvakulmasta joka kyseisellä laitteella saavutetaan.

Olemme kuitenkin varsin pitkän "kinokauden" kuluessa tottuneet puhumaan 50mm, 100mm, 300mm jne objektiiveista tarkoittaen kuitenkin niiden antamaa kuvakulmaa.

Se saattaa sekoittaa joidenkin käsityksiä kun puhutaan jonkun zoomikameranobjektiivin pituudesta 28 - 840 mm joka todellisuudessa on kuitenkin 5 - 150 mm mutta kuvakulmana ne ovat noin samat kun tuossa pidemmässä tarkoitetaan kinokoon pituuksia.

Lue lisää

”on syytä todeta Kroppi-Kopin olevan varsin lähellä oikeaa selitystä tässä asiassa”

Joo näin on asia, meitä huijataan ostamaan isokennoisia kameroita vaikka pienimmillä kennoilla saa paljon suureman telepuolen halvalla!
Pelkkää rahastusta kaikki 3x2mm kennoisia suuremmat.

Eikö olekin hassua, että mitä enemmän croppaa kuvaa sitä pidemmäksi objektiivin polttoväli kasvaa. Eikös se polttoväli kasvakkin aina riippumatta siitä cropataanko kuva kamerassa vai kuvankäsittelyssä?

HEH!