En yleensäkään harrasta likaivojournalismia mutta olen kiinnittänyt viime aikoina huomioni tälläiseen lehteen kuin Seura.
Mistähän lehden viimeisten vuosien skandaalilinja johtuu? Tämä ei tarkoita sitä että teidän olisi nyt juostava kioskille ostamaan tämä lehti. Päinvastoin jättäkää ostamatta rahantuhlausta tälläiseen roskaan.
Jos joku on sattunut kirjastossa huomaamaan tämän lehden niin oletteko huomanneet eihän tässä ole mitään luettavaa vai?
Mistähän lehden viimeisten vuosien skandaalilinja johtuu? Tämä ei tarkoita sitä että teidän olisi nyt juostava kioskille ostamaan tämä lehti. Päinvastoin jättäkää ostamatta rahantuhlausta tälläiseen roskaan.
Jos joku on sattunut kirjastossa huomaamaan tämän lehden niin oletteko huomanneet eihän tässä ole mitään luettavaa vai?
Vastaukset 19
Vanhimmat
En koske tuollaiseen roskaan koska sen mediamaailma on jotenkin sairasta.
Lehteä lukeekin ne hölmöt jotka harrastaa likakaivojournalismia ja uskoo kaiken mitä niille syöttää. Älkää nyt ihmeessä tuhlatko rahojanne tälläiseen.
Ei tuollaista sosiaalipornoa pysty lukemaan täysjärkinen
seura on nykyään samalla tasolla roskalehtien kruunatun kuninkaan hymyn kanssa
Roskalehtien kruunattu kuningas HYMY toimii roskalehtien alan "juhlagaalana" ja antaa törkeimmälle ja saastaisimmalle jutulle palkinnon.
Linkkeihin kannattaa tutustua ne kertoo kaiken:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/5198160/31363494
Tässä on aikakauslehtien osalta kyseessä sama ilmiö, mistä kirjoitin tuolla, kun oli aloitus iltapäivälehtiin liittyen. Levikit laskevat ja myyntiä haetaan keinolla millä hyvänsä. Äidilleni tulee Seura-lehti ja olen kyllä nähnyt mainitsemasi muutoksen. Ihmisten mediakulutuksen muuttuminen ei ole ainoastaan suomalainen ilmiö, ongelma mediatalojen osalta on maailmalla laajempikin. Suuri Sanoma-konserni, joka kustantaa aikakauslehtiä myös Euroopassa, antoi juuri tulosvaroituksen, jonka taustoiksi mainittiin aikakauslehtien myyntiongelmat. Ja näkeehän ihan rivikansalaisena sen, että lehtiä tarjotaan nykyään lähes päivittäin netissä ja puhelinmyyntinä. Melkoista tykitystä ja mitä ihmeellisimpiä oheistuotteita tarjotaan. Paniikkinappula on ollut bottom-asennossa jo aikapäiviä sitten.
Jos aletaan myymään Kekkilän kananlannoitetta foliopaperiin käärittynä ja annetaan ostajan ymmärtää jotain aivan muuta kuin on silkko sisältö täyttyy sellaisessa jo rikosoikeudellisetkin tunnusmerkit jossain siis rotia skandaalilehtienkin suhteen
Raipe on oikeassa ei se kustantaja vaan se toimitus se tekee lehdestä mädän. Eikös Seura ollut joskus aikoinaan luettavakin lehti muta nyt näyttää olevan silkkoa sitä itseään koko kääryle.
Seura mainostaa näin lehden esittelysivulta:
"Jos Seuraa tulisi kuvata yhdellä sanalla, tuo sana olisi tarina.-skandaalit eivät ole meidän juttumme "
Ai ei ole skandaalit Seuran juttu mitä tämä sitten on:
http://vaiettu-lapsikauppa.blogspot.com
Kuuluuko vääristelevä mainonta jo markkinatuomioistuimelle?
linkki oikein http://vaiettulapsikauppa.blogspot.fi
Kuuluu
Harvoin minäkään luen tälläisiä lehtiä käytän enemmän nettiä koska tämän lajin lehtien jutut voi lukea ilmaiseksi netistä ja vielä laajemmin argumentoituna.
Yhtä asiaa en vaan ymmärrä? kansaa aivopestään luottamaan ja kun luottamus paljastuukin valheeksi niin kuka on vastuussa? tälläisten lehtienkin pitäisi tietää rajat mikä menee yli ymmärryksen ja sellaisen toimittajan joka tälläistä harrastaa kannattaisi hakeutua alalleen jonnekin Hymyn tai Seiskan toimittajaksi
Onneksi Tiede on vielä asialinjalla tämänkin suhteen:
http://www.tiede.fi/keskustelut/historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/adoptiot-pian-kasvussa-t18422-30.html
Vihdoinkin: http://seuralehti.blogspot.com/
internetmedian aikakausi
Suomessa ilmestyvät aikakauslehdet ovat kärsineet valtavaa inflaatiota sähköisen internetin ilmestyessä arkeen. Erityisesti eläkeläisten ja vanhempien ihmisten on järjetöntä maksaa aikakauslehden tilausmaksusta mitään koska lehtien tason romahdettua likakaivojournalismin tasolle samat jutut ja aiheet voi lukea täysin ilmaiseksi ja vaivatta internetistä.
Likakaivojournalismista puheen ollen Otavamedia Oy:n julkaisema Seura viikkolehti on terävä esimerkki kuinka raflaavalle tasolle lukijoitten luottamuksella tasapainoileva viikkolehti voi mennä. Lukijoittensa luottamuksen varassa elävä Seura nimittäin markkinoi lehteään erehdyttävästi ainakin kotisivuillaan iskulauseella "skandaalit eivät ole meidän juttu".
Kuitenkin lehden hajuttomaan ja mauttomaan ympäristöön on sekoitettu juuri iljettävät skandaalit sanan varsinaisessa merkityksessä.
Tässä seuraavassa esimerkiksi Seuran toimitukselta olisi riittänyt yksi puhelinsoitto Yleen ja olisi selvinnyt että tämä ohjelma on ollut Ylellä esityskiellossa jo vuodesta 2009 alkaen ja kyseisellä ohjelmalla on edessään tuhti nippu oikeusprosesseja viranomaistoimenpiteineen.
fakta asiasta tässä linkissä Seuran kesäkuussa olevassa artikkelista todisteeksi skandaalista
Kysymyksessä oleva artikkeli Seurassa jonka oli kirjoittanut lehden kokematon ja tietämätön naistoimittaja Seura käytännössä plagioi esityskiellossa olevan ohjelman sisältöä ja raflasi "henkilö myytiin lapsena tanskaan" vaikka mitään sellaista ei konkreettisesti eli juridisesti ole edes tapahtunut. Ainoastaan henkisesti tasapainottoman tanskalaisnaisen puutaheinään ja valheeseen perustuva pakkomielteinen julkisuudenhakuisuus eikä kuitenkaan mitään konkreettista.
Mihin unohtui siiis taustatietojen tarkistus ja hyvä journalistinen tapa jälleen kerran Seuralta?
Seuran lähihistoriaa on ollut kuitenkin mielenkiintoista seurattavaa sillä ainakin 1993 Seura on saatujen asiakirjojen mukaan tuomittu Helsingin Raastuvanoikeudessa tukevasti painokannetuomioon herjauksesta ja valehtelusta.
Kyseisiä asiakirjoja ei ole julistettu salaisiksi joten asialla on siis ajankohtaista painoarvoa ja se on julkaisuvapaa. Painokannetuomio nimittäin on sellainen synti kustannusalalla jos sellaisen saa kontolleen on maine mennyt.
Asia koski amerikan lomaosakekauppiaitten mustamaalaamista. Nolointa koko farssissa oli se että jutun tekijäkin todettiin alentuneesti syyntakeiseksi eli varttihulluksi.
Saapaspari taisikin sillä kertaa mennä aivan väärään osoitteeseen.
Jos olet järkiintynyt ja toteat nyt että et ole likakaivojournalismin aivopestävissä seuraavassa ohjeet kuinka lopettaa Seuran tilaus. Ajattele myös säästöä mitä vuositasolla sinulle kertyy kun pääset eroon tarpeettomasta paperista.
Etämyyntinä tehdyn tilauksen irtisanominen Tilaajalla on kuluttajasuojalain 6. luvun 15 §:n ja 16 §:n 6. kohdan mukaisesti oikeus 14 päivän kuluessa ensimmäisen lehden tai laskun/tilausvahvistuksen vastaanottamisesta veloituksetta peruuttaa etämyyntinä (puhelinmyyjän välityksellä) tekemänsä uusi määräaikainen tai kestotilaus. Peruuttamisilmoitus voi olla vapaamuotoinen. Peruuttamisen voi tehdä tästä linkistä ja sen voi tehdä myös suullisesti.
Kuvassa Seuran vastuuhenkilö päätoimittaja hän on vastuussa lehdestä
http://seuralehti.blogspot.com/
Asialle siis apteekkiin ja kuluttajasuojaviranomaisten yhteystiedot tässä: http://www.kuluttajavirasto.fi/
6 § (29.8.2008/561)
Kielto antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja
Markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt.
Totuudenvastaiset tai harhaanjohtavat tiedot voivat koskea erityisesti:
1) kulutushyödykkeen olemassaoloa, saatavuutta, lajia, laatua, määrää ja muita keskeisiä ominaisuuksia;
2) kulutushyödykkeen alkuperää, valmistustapaa ja -aikaa, käyttöä ja käytön vaikutuksia sekä hyödykkeelle tehtyjen testien tuloksia;
3) kulutushyödykkeen hintaa tai sen määräytymisen perusteita, erityistä hintaetua ja maksuehtoja
Saijan saippualla siirapoituja hävyttömän sairaita juttuja Helsingin oikeudessa painokanteestakin kärynneestä Seurasta nollalla eurolla markkinointirikoksen tunnusmerkistöt täyttyy ja Otavamedian dirikkakin vaihtuu marraskuussa niin sitä pitää ja joku hullu tilaa vielä tälläistä lehteä ja maksaakin siitä
Uutiskevennystä omalle kukkarolle
Televisiossa juontajana puuhastellut ja nykyinen eläkeläisten lehti Vivan toimittaja Jouni Flinkkilä on toimittaja joka ei esittelyjä kaipaa sillä useat muistavat ja puhuvat yhä edelleen miehen mokailuista Seuran päätoimittajana saletin reteesti ja pilke silmäkulmassa.
Jouni Flinkkilä oli julkaissut Seuran päätoimittajana ollessaan talon ulkopuoliselta taiteilijalta Seuran toimitukseen tulleen telefaxin kuvitellen että kirjoitus olisi totta ja pistänyt jutun Seuran kanteen.
Artikkelin nimi oli "Seura paljastaa lomaosakekauppojen taustat" ja julkaisuvuosi 1992-1993.
Juttu oli kyseisen taiteilijan kuvitteellista todellisuutta eikä tietenkään pitänyt paikkaansa.
Telefaxin sisältämän artikkelin uskottavuus ei ollut yhtään enempää kuin Kalle Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen fiktiiviset kuunnelmat.
Aikanaan jutulla herjatut asianomistajat alkoivat vaatia asialle oikaisua mihin ei ei Jouni Flinkkilä ja Seura suostunut vaan sanoi ei.
Asiassa mentiin oikeuteen missä Seura hävisi karvaan kalliisti ja tuomio tuli lehdelle painokanteesta Flinkkilän saadessa itsekin henkilökohtaisen tuomion vastoin parempaa tietoa julkaistusta painokanneherjauksesta ja Flinkkilän omakin lompakko keveni yhdeksällätuhannella silloisella markalla oikeuden määräyksestä.
Nolointa koko farssissa oli se että oikeus totesi jutun tekijän alentuneesti syyntakeiseksi eli varttihulluksi.
Kyseisiä asiakirjoja ei ole julistettu salaisiksi joten asialla on painoarvoa ja se on julkaisuvapaa tarkasteltaessa tiedotusvälineitten uskottavuutta ja asialinjassa pysymistä.
Katso tästä Jounin entinen hauska työpaikka
http://www.jouni-flinkkila.blogspot.fi/
Esiinnytkö oikealla nimelläsi?
Otavamedian johtaja vaihtuu pian löysin googlaamalla faktan:
http://www.marmai.fi/uutiset/pekka harju otavamedian toimitusjohtajaksi/a2144773