Liekö narsismia??

Yks vaan

Ajattelin kirjoittaa tänne, koska olen jo pitkään miettinyt erään ystävän kohdalla,onko kyseessä narsisti vai muuten vaan itsekeskeinen yksilö..olen tuntenut kyseisen naisihmisen n.20 vuoden ajan, oppinut tuntemaan häntä aika hyvin mielestäni,mutta jollain lailla hän on kuitenkin kovin "yllätyksellinen" luonteeltaan eli aika ajoin paljastuu uusia omituisia puolia hänestä.Olemme yhteen aikaan olleet hyviäkin ystäviä (ainakin minun mielestäni),mutta viime aikoina olen joutunut ottamaan häneen etäisyyttä.tässä joitain piirteitä: epäluotettavuus-jos sovin esim. seuraavaksi päiväksi tapaamisen hänen kanssaan, yleensä häntä ei näy ei kuulu,puhelin menee mykäksi ettei pysty tavoittamaan.Selittelee myöhemmin että "unohti" tapaamisen.Hyvin rasittava puoli oli myös se, että hän vaati päivittäistä puhelimessa juoruamista,jolloin käsitellään lähinnä HÄNEN elämäänsä ja ongelmiaan loputtomasti,n.2-3h kerrallaan.Tätä yritin jaksaa noin 10-15 vuoden ajan.Minun aloitettuani opiskelut vanhemmalla iällä muutama vuosi sitten hän ei kyennyt ymmärtämään etten enää aina ehdi enkä jaksa keskittyä hänen murheisiinsa ja elämäänsä-tuloksena lähes hysteerinen puhelinpommitus tyyliin 10 puhelua peräkkäin jos en vastaa-hän ilmestyi pihalle vaatimaan seuraa vaikka olin juuri ilmoittanut olevani kiireinen.Loputonta kuuntelua hänen avioliitostaan,jossa mies on ainoastaan syyllinen kaikkeen.Tällä ystävällä on avioliitossaan kaikki valta,ukko on tahdoton nössö,jota akka pompottaa.Raha-asiat ym. nainen hoitaa ja hallitsee,mies ei niistä tiedä mitään.Kerran hän on pahoinpidellyt miehensä sairaalakuntoon.Viimeisin juttu mistä olen tietoinen, on että nainen on alkanut seurustella toisen miehen kanssa avoimesti vaikka on edelleen naimisissa.Oma aviomies ei tähän sano kai mitään,hyväksyy nöyrästi tilanteen.En nyt tiedä, kuuluuko tämä juttu tälle palstalle ollenkaan,voi olla että ei mutta haluaisin saada joitain vastauksia mielenkiinnosta,osaako joku viisaampi sanoa, onko kyseessä narsu.Toisaalta surettaa,koska olen ollut tämän "ystävän" kanssa kauan tekemisissä ja nyt viime aikoina on alkanut vaan pinna palaa niin etten tiedä jaksanko koko ihmissuhdetta enää jatkaa,paremmalta tuntuisi vaan lopettaa.Ja kun ei toisten avio-ongelmiinkaan haluaisi sotkeutua,mielestäni ei ole oikein aviomiestäkään kohtaan,että osallistun hänen vaimonsa kanssa heidän asioidensa tonkimiseen.Olen kehottanut menemään ammatti-auttajalle.

10

195

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • lynett

      Kukaan ei voi tietää näin mikä ystävääsi vaivaa.
      Jos voit oikeasti pahoin etkä voi hänen kanssaan tästä keskustella pöydän ääressä (muuten kuin passittamalla hoitoon, uhkaamalla katkaista ihmissuhteen tai syyttämällä koska ne herättävät aina vastareaktion = vaan mieluummin kertomalla "minusta tuntuu nykyään"-tyyliin ja huolestuneena), katkaise se ihmissuhde.

      Se on ilmeisesti muokkaantunut joskus ajan kanssa niin, että sinä olet kuuntelija ja "auttaja" ja kun olet yhtäkkiä rajoittunut sen suhteen - se totta kai herättää tilanteita molemmin puolin.

      Väkivalta ei ole sinänsä narsistin merkki.

      Häntä "voi vaivata" ihan mikä vain tai sitten se on osa hänen persoonaansa ja suhdettaan jossa valtasuhteet ovat selkeästi ihan sekaisin. Ottaja ottaa lisää ja antaja antaa lisää eikä missään enää ole mitään järkeä. Jotkut ovat kasvaneet rajattomiksikin mutta se ei tarkoita etteivät he voisi skarpata. Lähestymistapa tällaisessa tilanteessa on avainasemassa koska liika "hyökkäys" herättää kaikissa ihmisissä vastareaktion = puolustautumisen tarpeen tai suuttumisen.

      Ei ole väliä, saatko jostain ulkopuolelta diagnoosin hänelle (mikä on mahdoton ajatus) vaan sillä, mitä se ihmissuhde antaa sinulle (mielellään rauhallisten keskustelujen jälkeen tai kirjoita vaikka kirje ja odota kunnes järkytys laantuu). Jos ei mitään (tapahdu), se on parempi jättää taakse.

      Toisaalta taas noin pitkään jatkunut suhde on varmasti tarjonnut sinullekin jotain ja ehkä aikanaan oli "kivempi" olla auttajana jne.
      Koeta muokata ystävyyssuhde uudenlaiseksi...jos haluat.

      • psykologinen_tarkkailija

        Tuo olikin hyvä ja tarkkanäköinen viesti.


      • yks vaan

        Heippa,
        Ja kiitti vastauksesta.Joo, totta on ,en minä mitään diagnoosia tarvitsekaan ystävästäni.Itsekin olen sairastanut vakavan monta vuotta kestävän masennuksen joten tiedän kyllä,että ihmisillä voi olla ja tulla monenlaisia vaikeuksia ja sairauksia.Itseasiassa olen keskustellut tästä "rajattomuudesta" tämän ystävän kanssa, kun opiskeluni alkoivat,enkä enää ehtinyt olla hänen kanssaan tekemisissä joka päivä.Hän totesi,ettei ollut tajunnut tilannetta (siis etten ehdi), ja lupasi että yhteys säilyy mutta hän rajoittaa soittelujaan ja seuran kaipuutaan.Tällä hetkellä näemme harvoin,mikä ehkä on minulle toistaiseksi hyvä tilanne,voin miettiä,haluanko jatkaa kyseistä ystävyyttä myöhemmin, vai onko se kaluttu loppuun.Varmaan hänellä voi olla jotain valta-asetelmia pielessä suhteessa mieheensä ja muihin ihmisiin,ei siinä ehkä tarvitse muuta olla.Itse olen aina ollut liiankin kiltti,aina olen ollut ihmisten käytettävissä melkein miten vaan ja milloin vaan.Kaipa ihmiset ovat siihen tottuneet ja ovat vaan"ottamassa" niin paljon kuin vaan saa irti..eli itsetutkiskelun paikka on mullakin syystä.Ja kun olen aika suorasukaisesti lopettanut toisten pohjattoman palvelemisen ja alkanut keskittyä itseeni ja omaan elämääni,kaipa se herättää närkästystä kanssaihmisissa.Itse olen ollut joskus omasta puolestani melko läheisriippuvainen tyyppi,vanhemmiten olen oppinut siitä sanoutumaan irti.Ehkä vaistomaisesti odotan myös muilta samaa käytöstä,eli sitä, ettei toisissa roikuta ja "tulla iholle".


      • lynett
        yks vaan kirjoitti:

        Heippa,
        Ja kiitti vastauksesta.Joo, totta on ,en minä mitään diagnoosia tarvitsekaan ystävästäni.Itsekin olen sairastanut vakavan monta vuotta kestävän masennuksen joten tiedän kyllä,että ihmisillä voi olla ja tulla monenlaisia vaikeuksia ja sairauksia.Itseasiassa olen keskustellut tästä "rajattomuudesta" tämän ystävän kanssa, kun opiskeluni alkoivat,enkä enää ehtinyt olla hänen kanssaan tekemisissä joka päivä.Hän totesi,ettei ollut tajunnut tilannetta (siis etten ehdi), ja lupasi että yhteys säilyy mutta hän rajoittaa soittelujaan ja seuran kaipuutaan.Tällä hetkellä näemme harvoin,mikä ehkä on minulle toistaiseksi hyvä tilanne,voin miettiä,haluanko jatkaa kyseistä ystävyyttä myöhemmin, vai onko se kaluttu loppuun.Varmaan hänellä voi olla jotain valta-asetelmia pielessä suhteessa mieheensä ja muihin ihmisiin,ei siinä ehkä tarvitse muuta olla.Itse olen aina ollut liiankin kiltti,aina olen ollut ihmisten käytettävissä melkein miten vaan ja milloin vaan.Kaipa ihmiset ovat siihen tottuneet ja ovat vaan"ottamassa" niin paljon kuin vaan saa irti..eli itsetutkiskelun paikka on mullakin syystä.Ja kun olen aika suorasukaisesti lopettanut toisten pohjattoman palvelemisen ja alkanut keskittyä itseeni ja omaan elämääni,kaipa se herättää närkästystä kanssaihmisissa.Itse olen ollut joskus omasta puolestani melko läheisriippuvainen tyyppi,vanhemmiten olen oppinut siitä sanoutumaan irti.Ehkä vaistomaisesti odotan myös muilta samaa käytöstä,eli sitä, ettei toisissa roikuta ja "tulla iholle".

        Toi on totta, ihmissuhteet muodostuvat monesti tietynlaisiksi.

        Toisella on enemmän kykyä kuunnella, rahaa, ollaan aina toisen luona, toisen voi unohtaa ilman bolemiikksi kun tuleekin muita menoja, toinen peittelee toisen jälkiä jne...

        Sitten kun tilanne yhtäkkiä muuttuu - siitä seuraa jonkinasteinen kriisi ja vastustusta ja uskon, että vastapuolikin tuntee siinä itsensä ihan samalla tavalla petetyksi ja miettii mikäs tolle yhtäkkiä tuli (siis siitä huolimatta vaikka toinen käyttäyisi väärin mutta kun on tottunut siihen...).
        Mutta...kun sinunkin pitää joskus laittaa ne rajasi niin näin siinä välillä käy.

        Ehkä ei kannattaisi etsiä syyllistä vaan miettiä sitä, että elämäntilanteenne ovat muuttuneet eikä ystävyyssuhteelle (joka on muodostunut tuollaiseksi) ole enää tilaa samalla tavalla. Tai "tarvetta". Sinä et enää jaksa olla samassa asemassa vaan otat tilaa ja se on oikeutesi ja toinen siitä loukkaantuu - se on ymmärrettävää myös.

        Joskus valitettavasti näin käy.

        itsetutkiskelua sen takia, että tiedät millaisia ihmissuhteita kaipaat jotta voisit hyvin. Tämä ei ehkä ole se. Itselleni on käynyt samalla tavalla, olen ollut molemmilla puolilla vastaavan tyyppisessä tilanteessa - ottajana ja kerran antajana. Tilanne on vaikea muokata uusiksi.

        Jos se, että hän on yleensäkään kyennyt herneitä nenään vetämättä keskustelemaan tästä yllättävästä muutoksesta on hieno merkki. Anna ajan kulua ja rauhassa vain... aika näyttää.


      • lynett
        lynett kirjoitti:

        Toi on totta, ihmissuhteet muodostuvat monesti tietynlaisiksi.

        Toisella on enemmän kykyä kuunnella, rahaa, ollaan aina toisen luona, toisen voi unohtaa ilman bolemiikksi kun tuleekin muita menoja, toinen peittelee toisen jälkiä jne...

        Sitten kun tilanne yhtäkkiä muuttuu - siitä seuraa jonkinasteinen kriisi ja vastustusta ja uskon, että vastapuolikin tuntee siinä itsensä ihan samalla tavalla petetyksi ja miettii mikäs tolle yhtäkkiä tuli (siis siitä huolimatta vaikka toinen käyttäyisi väärin mutta kun on tottunut siihen...).
        Mutta...kun sinunkin pitää joskus laittaa ne rajasi niin näin siinä välillä käy.

        Ehkä ei kannattaisi etsiä syyllistä vaan miettiä sitä, että elämäntilanteenne ovat muuttuneet eikä ystävyyssuhteelle (joka on muodostunut tuollaiseksi) ole enää tilaa samalla tavalla. Tai "tarvetta". Sinä et enää jaksa olla samassa asemassa vaan otat tilaa ja se on oikeutesi ja toinen siitä loukkaantuu - se on ymmärrettävää myös.

        Joskus valitettavasti näin käy.

        itsetutkiskelua sen takia, että tiedät millaisia ihmissuhteita kaipaat jotta voisit hyvin. Tämä ei ehkä ole se. Itselleni on käynyt samalla tavalla, olen ollut molemmilla puolilla vastaavan tyyppisessä tilanteessa - ottajana ja kerran antajana. Tilanne on vaikea muokata uusiksi.

        Jos se, että hän on yleensäkään kyennyt herneitä nenään vetämättä keskustelemaan tästä yllättävästä muutoksesta on hieno merkki. Anna ajan kulua ja rauhassa vain... aika näyttää.

        Pitäis kirjoittaa hieman hitaammin...huh mitä virheitä jo heti alkuun joten en lue pidempään sitä =)

        Bolemiksisikksikjkjehl....= bolemiikkia !


      • yks vaan
        lynett kirjoitti:

        Toi on totta, ihmissuhteet muodostuvat monesti tietynlaisiksi.

        Toisella on enemmän kykyä kuunnella, rahaa, ollaan aina toisen luona, toisen voi unohtaa ilman bolemiikksi kun tuleekin muita menoja, toinen peittelee toisen jälkiä jne...

        Sitten kun tilanne yhtäkkiä muuttuu - siitä seuraa jonkinasteinen kriisi ja vastustusta ja uskon, että vastapuolikin tuntee siinä itsensä ihan samalla tavalla petetyksi ja miettii mikäs tolle yhtäkkiä tuli (siis siitä huolimatta vaikka toinen käyttäyisi väärin mutta kun on tottunut siihen...).
        Mutta...kun sinunkin pitää joskus laittaa ne rajasi niin näin siinä välillä käy.

        Ehkä ei kannattaisi etsiä syyllistä vaan miettiä sitä, että elämäntilanteenne ovat muuttuneet eikä ystävyyssuhteelle (joka on muodostunut tuollaiseksi) ole enää tilaa samalla tavalla. Tai "tarvetta". Sinä et enää jaksa olla samassa asemassa vaan otat tilaa ja se on oikeutesi ja toinen siitä loukkaantuu - se on ymmärrettävää myös.

        Joskus valitettavasti näin käy.

        itsetutkiskelua sen takia, että tiedät millaisia ihmissuhteita kaipaat jotta voisit hyvin. Tämä ei ehkä ole se. Itselleni on käynyt samalla tavalla, olen ollut molemmilla puolilla vastaavan tyyppisessä tilanteessa - ottajana ja kerran antajana. Tilanne on vaikea muokata uusiksi.

        Jos se, että hän on yleensäkään kyennyt herneitä nenään vetämättä keskustelemaan tästä yllättävästä muutoksesta on hieno merkki. Anna ajan kulua ja rauhassa vain... aika näyttää.

        Lynett,kiitos ajatuksistasi!Kiva kun olen saanut monta hyvää vastausta...


    • psykologinen_tarkkailija

      Hyvä yks vaan, tältä palstalta et välttämättä saa erityisen hyviä vastauksia kysymykseesi, koska keskustelijoiden joukossa on monia "narsisteja", "uhreja" ja "narsisteja, jotka ovat tekeytyneet uhriksi". Viestit saattavat olla aika lailla puolueellisia. (Tarkkanäköisiäkin tietysti saattaa olla joukossa.)

      Jos saan neuvoa sinua, niin lue oma tekstisi ajatellen tavallaan, että se on sinulle lähtetetty viesti.

      Sitten voit tunnustella ja kuunnella itseäsi, että mitä ajattelet asiasta ja mitä tunnet liittyen tähän viestiin. Kuuntele itseäsi.

      • yks vaan

        Psykologinen tarkkailija,

        Kiitos vististä!Se herätti ajatuksia..


    • Metkuilijat

      Toi juttu on niin tuttua että naurattaa...kyltymätön,maniaa,pompotusta,jallitusta,sairasta ylimielisyyttä,tohon kun lisätään kotiipäin vetoa kaikessa...siis ainakin narsitieukoilla on kaikkea tuota vikaaaaa..

      • Yks vaan..

        Joopa joo,sen verran vielä tähän ketjuun nyt vastailen, että juuri tuo "pompottaminen" ja "kyltymättömyys" kaikin puolin ovat olleet niitä asioita, joihin todella väsyin vuosien varrella..tuntui että olen tekemisissä ihmisen kanssa joka on kuin pohjaton kaivo;mikään ei riitä.Vaikka kuinka yritin olla käytettävissä ja kuuntelemassa ja osoittamassa ystävyyttä,mikään määrä maailmassa ei riittänyt tälle ihmiselle.Yksi kumma juttu kanssa alkoi ihmetyttää:olin yrittänyt puhua hänelle omista kipeistä asioistani ja luullut,että saisin osakseni ymmärrystä.Lopputulos oli se, että joissakin tilanteissa tämä "ystävä" vaikutti siltä, kuin ei olisi ikinä asioistani kuullutkaan eikä näinollen ymmärtänyt alkuunkaan, kuinka minusta tuntui pahalta joku juttu, josta olin luottamuksella hänelle avautunut.En nyt osaa tätä oikein kunnolla ehkä kertoa..mutta jokatapauksessa eihän hän todellisuudessa ole kuunnellutkaan minun murheitani, koska hänen elämänsä ja juttunsa ovat pääosassa..eli tuntuu että kaikki mitä olen hänelle itsestäni puhunut vuosien varrella, onkin valunut kuin vesi hanhen selästä. Minä olenkin ollut pelkkä paska-astia ja pohjaton sellainen!Tiedä sitten, onko kysessä mikään narsisti,ehkä vaan läheisriippuvainen ja minä tavallista kiltimpi tollero, joka sietää ihmisiltä mitä vaan.Mutta aattelin nyt vielä kirjoitella, kun oli tullut yksi kommentti sitten viime kerran kun kävin täällä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      277
      17688
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      24
      5676
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      123
      2642
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      17
      2162
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1795
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      1047
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      973
    8. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      32
      941
    9. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      45
      941
    Aihe