Esikoiseni on vasta 9kk mutta päätös kodinhoidontuesta saa miettimään jo töitä. Aivan naurettavan pieni raha, 200e vähemmän kuin vanhempainpäiväraha... :/ Ja kun en millää n tahtoisi laittaa rakasta lastani vieraalle hoitoon mutta olisi se mukava jotain syödäkin. Kituutamme kuitenkin vielä muutaman kuukauden, mutta seuraavat asiat on alkanut mietityttämään.
Muutimme eri paikkakunnalle olleassani vielä raskaana, joten vanha työpaikka jäi ja uutta ei tullut (syynä siis raskaus, äitiyslomaan oli pari kk aikaa). kovasti olen katsellut töitä, mutta koska takanani on vain lukiokoulutus ja vuoden työkokemus ravintola-alalta, työpaikkatarjonta on aika suppea. Mutta odotellaan, jospa vastaan tulisi sopiva työpaikka. Siihen tosin on tartuttava jos vain suinkin saan. Mites sitten, löydän kivan työpaikan ja minut valitaan sinne, työt alkaisi parin vikon päästä. Entä lapsi? Miten hänen hoitopaikkansa sitten järjestetään. Perhepvhoitajalle on menossa, päiväkotiin ei missään nimessä. Toki eri kunnissa eri tavalla(ko), mutta pääsääntöisesti se varmaan menee samalla kaavalla. Ilmoitanko jonnekin että lapsi tarvitsee hoitopaikkaa silloin ja silloin (aikaa tyyliin siihen pari vk). Enhän minä voi sitä nyt minnekään jonoon pistää kun en tiedä ollenkaan milloin saisin töitä... Miten tämä käytännössä sitten menee? Tuskin muutaman päivän varoitusajalla helposti hoitopaikkaa irtoaa?
Helppo se on niillä nämä järjestää, joilla on työpaikka jo entuudestaan ja päivä päätetty kuukausia aikaisemmin milloin tölihin palaa. Muttei meillä, joilla sitä työpaikkaa ei ole. No, tilanne nyt jokatapauksess aon mikä on ja haluaisin avartavia vastauksia, miten aloitan tämän projekstini työnhausta hoitoon viemiseen..
Tiedän, olen ehkä turhan aikaisin lastani hoitoon laittamassa, mutta ei oikeen ole enää muita vaihtoehtoja kun raha ei kasva puussa. Olin alunperin suunnitellut, että molen 2-3 vuotiaaseen asti lapseni kanssa kotona, mutta kela päättikin sitten toisin. JA se on väärin, tekee pahaa jo ajatellakin lapseni muulla hoidossa, vaikkei kokpäivähoitoon menekään mieheni vuorotyön ansiosta.
Kiitän ja kumarran vastauksistanne! :) Ja anteeksi kirjoitusvirheeni ja sekava teksti..
Muutimme eri paikkakunnalle olleassani vielä raskaana, joten vanha työpaikka jäi ja uutta ei tullut (syynä siis raskaus, äitiyslomaan oli pari kk aikaa). kovasti olen katsellut töitä, mutta koska takanani on vain lukiokoulutus ja vuoden työkokemus ravintola-alalta, työpaikkatarjonta on aika suppea. Mutta odotellaan, jospa vastaan tulisi sopiva työpaikka. Siihen tosin on tartuttava jos vain suinkin saan. Mites sitten, löydän kivan työpaikan ja minut valitaan sinne, työt alkaisi parin vikon päästä. Entä lapsi? Miten hänen hoitopaikkansa sitten järjestetään. Perhepvhoitajalle on menossa, päiväkotiin ei missään nimessä. Toki eri kunnissa eri tavalla(ko), mutta pääsääntöisesti se varmaan menee samalla kaavalla. Ilmoitanko jonnekin että lapsi tarvitsee hoitopaikkaa silloin ja silloin (aikaa tyyliin siihen pari vk). Enhän minä voi sitä nyt minnekään jonoon pistää kun en tiedä ollenkaan milloin saisin töitä... Miten tämä käytännössä sitten menee? Tuskin muutaman päivän varoitusajalla helposti hoitopaikkaa irtoaa?
Helppo se on niillä nämä järjestää, joilla on työpaikka jo entuudestaan ja päivä päätetty kuukausia aikaisemmin milloin tölihin palaa. Muttei meillä, joilla sitä työpaikkaa ei ole. No, tilanne nyt jokatapauksess aon mikä on ja haluaisin avartavia vastauksia, miten aloitan tämän projekstini työnhausta hoitoon viemiseen..
Tiedän, olen ehkä turhan aikaisin lastani hoitoon laittamassa, mutta ei oikeen ole enää muita vaihtoehtoja kun raha ei kasva puussa. Olin alunperin suunnitellut, että molen 2-3 vuotiaaseen asti lapseni kanssa kotona, mutta kela päättikin sitten toisin. JA se on väärin, tekee pahaa jo ajatellakin lapseni muulla hoidossa, vaikkei kokpäivähoitoon menekään mieheni vuorotyön ansiosta.
Kiitän ja kumarran vastauksistanne! :) Ja anteeksi kirjoitusvirheeni ja sekava teksti..
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei todellakaan tuon ikäistä hoitoon, kotihoidontuki on todellakin pieni, mutta sillä pärjää jos haluaa!
Meillä mies työssä kun minä olin kotihoidontuella ja pärjättiin, ei leveästi, mutta pärjättiin.
Samoin on vanhempani pärjänneet, isä ollut työssä ja äiti 5 lapsen kanssa kotona. Minä en ole koskaan ollut hoidossa, vaan ensimmäinen mihin menin oli esikoulu. Se oli heidän valintansa ja minusta hyvä valinta. He pärjäsivät, meiltä ei koskaan puuttunut mitään. Ei materiaalista, eikä rakkautta. Kaksi muorimmaista ovat olleet 1-2 vuotta päivähoidossa kun äitini palasi sitten työelämään.
Ja asumistukea kannattaa hakea, jos vuokralla asutte. Meillä omistusasunto, joten ilman tukiakin pärjättiin. :)
Tsemppiä!!
Kiitos vastauksestasi, tuollaista vastausta salaa toivoinkin :')
Meilläkin on omistusasunto, tosin on ollut vasta puoli vuotta, joten tuskin pankki hirveenä ilahtuu jos ehdotta jo nyt pelkkien korkojen maksamista..
Tämä vain tulee olemaan hirvittävän stressaavaa aikaa kun pitää todella tarkasti miettiä mitä sitä ostaa. Tosin hyvänä puolena näen sen, että osaa sitten tulevaisuudessa olla säästeliäämpi kun on tottunut alhaiseen elintasoon.
Huoh, no onpa katto päänpäällä.. Eikä onneksi nuin pieni tule vielä moneen vuoteen ymmärtämään rahan päälle mitään, joten ei hänen tarvitse siitä stressata..
ihan sama maksatteko pelkkää korkoa nyt vai 5 vuoden päästä.Nyt toki hyötyisitte siitä aika vähän kun uusi laina ja paljon korkoa.Mutta välttäisin kyllä viimeiseen asti hoitoon laittamista koska arvokkaampaa asiaa et tule saamaan kuin aika lapsen kanssa.
Me maksettiin normaalisti lainanlyhennyt, tosin korotkin oli hieman eri luokkaa jokunen vuosi takaperin. Mutta kuten tuossa joku laittoikin, pankille on tärkeintä, että korot tulee maksetuksi.
Kyllä se stressaavaa on, kun joutuu joka pennosta miettimään, mutta työelämään palattuani olikin hauska huomata kuinka rahaa jäi säästöön kun tottui elämään TODELLA vähällä. :)
Olen meillä kirjanpitäjä :D Maksan laskut ym. ja hoidan raha-asiat. Isäntä ei ole niin säästeliäs, minä ehkä liiankin. Olen välillä turhankin pihi. :) Lapsella tosin on kyllä kaikki tarpeellinen ja ehkä liikaakin.. mutta omista hankinnoista tulee lipsuttua, vaikka oliskin varaa ostaa niin en vain raaski :) Välillä se harmittaa kyllä. Mutta eipä niitä kauniita vaatteita kai niin paljon tarvi kun reviiri on koti-työpaikka-koti :) Ja aika harvoin tulee käytyä miehen kanssa ihmisten ilmoilla. Ehkäpä myöhemmin kun lapsi vielä vähän kasvaa.
Mutta tosiaankin, lapsi on pieni niin vähän aikaa, että jos sen hetken pärjäisitte sillä todella pienellä rahalla, niin lapsi ja te vanhemmat olette varmasti myöhemmin kiitollisia, että päätitte näin. :) Minä olen hoitanut 3 vuotiaaksi asti ja se oli alunperinkin suunnitelma. Ja nyt voi elää HIEMAN leveämmin taas :)
Väärin, pankki vain tykkää jos alatte maksaa pelkkiä korkoja. Korot on nousussa, se tietää pankille paljon lisätuloja, jos ette lyhennä lainaa ollenkaan.
Aloitusviestistä kuitenkin tuli mieleen, että mitään suuria mahdollisuuksiahan sinulla ei ole työllistyä, joten älä hae ollenkaan kotihoidontukea, vaan mene työkkäriin ja ilmottaudu työnhakijaksi, silloinhan kai saat työttömyyskorvauksen. Töitä tuolla koulutuspohjallahan on turha odottaa saavansa, joten roikut työkkärin työnhakijana ja käyt ajoittain suorittamssa kurseja joille laittavat. Kurssit ekstävät monesti muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen ja niihin pääsystä saa hyvissä ajoin tiedon, jotta siksi aikaa kerkeät aina lapsellekin hoitopaikan löytää. Niin kauanhan voit olla kotona tuolla systeemillä kuin haluat (työmatrkkinatuki tosin loppuu jossainv aiheessa, mutta sen korvaa sitten sossu), sitten kun et enää halua, lähdet kouluun, jonka jälkeen voisi olla mahdollista saada vaikka työpaikkakin.
20h viikossa töitä ajalla jolloin mies on lapsen kanssa kotona. Kotihoidontuen saan siis palkan lisäksi. Yhteinen aika on kortilla, mutta mielummin niin kuin jouduttaisiin kituuttamaan tai laittamaan lapsi hoitoon. Nyt tosin olen uudelleen raskaana ja voidaan hoitaa esikoinen kotona siihen asti, että jään taas äitiyslomalle.
Suomessa ei arvosteta kotiäityttä eikä yleensä lapsiperheitä, hellä maksatetaan kaikki suomen asiat.
Lapsilisää saimme 0,40 senttiä lisää!!!
Miehet ei maksa elareita riitelemättä, joten siinä sulle tulee ongelmia yllinkyllin.
Suomessa ei makset työstä palkkaa, että minusta on perempi olla työtön, korvauksia saa käteen enemmän kuin töissä, missä palkka ei riitä elämisseen. Lisäksi korvauksienpäälle saa asumistukea, sosusta rahaa ja yh korotus lapsilisään.
Turha sitä on rassata itsesaa enemmän rahaa. Näin olen tehnyt ja tulen tekemäänOnneksi on ammatti jothon ei koskaan etsitä enää ihmistä, rakennuspiirtäjä. Se oli aikanaan pop.. ei enää. Nyt vaan nautitaan.
Varmasti saat paljon kommentteja, ettei vielä tuon ikäistä pitäisi hoitoon laittaa. Mutta joskus on vaan pakko tehdä epämieluisia asioita. Joutuvathan monet yh-äiditkin viemään lapset pieninä hoitoon, jotta saavat elätettyä itsensä ja lapsensa. Ihan sama juttu, vaikka on mieskin. Jos ei rahat meinaa riittää, on mentävä töihin. Hyvähän se on arvostella, jos on esim. mies hyväpalkkaisessa työssä jne. Kaikilla vaan ei asiat ole niin.
Meillä myös aiotaan lapsi laittaa aika pienenä hoitoon enkä todellakaan aio potea huonoa omaa tuntoa asiasta. Me ei yksinkertaisesti pärjätä ellei olla töissä. Luultavasti ainakin aluksi lapsi on vain osan päivästä hoidossa, mutta joidenkin mielestähän sekin on jo tarpeeksi kamalaa.. Joskus vaan kannattaa tehdä kuten itse parhaaksi näkee eikä kuunnella niitä, joilla ei ole mitään käsitystä juuri sinun tilanteesta...
Sinulla on oikeus hakea lapsesi päiväkotiin jo nyt, sillä neljä kuukautta aiemmin kannattaa jo laittaa...ei siis ole takeitakaan että saisit niksnaks sen hoitopaikan.
Toisaalta pelkällä yo-paperilla ei kummosia töitä saa, eli ajattele tällaista vaihtoehtoa, otat pari isompaa hoidettavaksi pikkuisen kanssa, oppii isommiltaan ja sä saat rahaa...parempi kuin työkkärin orjana.
Ota yhteyttä perhepäivähoidonohjaajaan ja kysy asiasta.
Onko sulla liiton päivät täynnä että saisit liiton rahaa? Itse kylmän viileästi tein juuri niin että saan kotihoidontukea ja kävin ilmoittautuun työnhakijaksi ja näin ollen saan myös liitolta rahaa. kht osuus vain vähennetään liiton rahasta, mutta tällä keinolla saan puolet enemmän rahaa. Tämä varmasti aiheuttaa polemiikkiä mutta kun vaihtoehtoja ei ole ja lasta en hoitoon vielä vie. Toki sieltä voidaan tarjota töitä mutta jos tuntuu ettei niitä sitten halua vastaanottaa/ olekkaan mahdollista niin jää vaan hoitovapaalle "takas".
Itsellä se hyvä puoli että olen raskaana niin sieltä tuskin tullaan tarjoamaan mitään.