What to do?

Luulenpa, että olet lääkkeiden tarpeessa. Mieluummin hieman turtunut olo kuin itsetuhoisia ajatuksia, eikös juu?!? Entä jos kokelisit jotain toista lääkettä? Esim. Lamictal on useille tehokas mielitasaaja juuri masennukseen, mutta nostot on tehtävä hitaasti ihottumariskin takia, joten välitöntä helpotusta se ei elämääsi tuo.

Varmaan jo tieto siitä että kohta alkaisi helpottamaan tuo jo parannusta :)

Oon niin monta kertaa vaihtanut ja kokeillut eri lääkkeitä, ja sekin tuntuu vaikealta ruveta siihen samaan rumbaan taas.. Ceroquel oli ensimmäinen joka toimi, oli tasainen olo. Mutta en halua 50v tajuta että oon tuhlannu mun koko elämäni tuntematta mitään, tuntuu että mieluummin olisin liiankin tempperamenttinen kuin pelkkä kuori. Mutta, täytyy mennä lääkärille, ja kysellä. Onko sulla mitään kokemuksia/tietoa tosta Lamictalista? Mulla on vaan se, että aikasemmin masennuslääkkeet on vieny mut hirveeseen maniaan. :(

Moi taas, juu lääkkeiden vaihtelemisessa on kyllä omat haittapuolensa kanssa... Itselle vaihdettiin Lamictal mielialantasaajaksi juuri sen vuoksi, ettei se ole varsinainen masennuslääke, vaan mielialantasaaja, eikä se siten aiheuta maniaa. Mutta se on kuitenkin mielialantasaajista se, joka parhaiten puree masennukseen; manian estäjänä se taas ei kai ole kovin tehokas. Mutta ei tosiaan siis laukaisekaan maniaa! Mun lääkärin mukaan Lamictal on paras lääke 2-suuntaisen masennukseen. Itselläkin oli ennen "varsinaisia" masennuslääkkeitä, jotka laukaisivat manian. Mutta nyt olen syönyt Lamictalia puolisen vuotta, ja on toiminut tosi hyvin. Eikä ole mielestäni latistanut tunteita, vaikka tämä on tietysti tosi yksilöllistä.

Mutta haittapuoli Lamictalissa on tosiaan sen hidas nosto, menee pari kuukauttakin ennen kuin pääsee annokseen, joka todella tehoaa (100 mg tai enemmän), jos nostaa nopeammin on vaarallisen ihottuman riski suuri.

Tsemppiä sulle, toivottavasti löydät tilanteeseesi jonkinlaisen sopivan ratkaisun!

Niin ja Lamictalista piti vielä sanomani, että se on niitä harvoja kokeilemiani lääkkeitä, joista itselleni ei ole tullut mitään haittavaikutuksia. Ei ole edes nostanut painoa, vaikka muut lääkkeet sitä ovatkin tehneet.

Itse olen kahteen otteeseen aloittanut lääkityksen ja molemmilla kerroilla lopettanut itse nuo kuurit. On se niin paska fiilis, kun lähtee tunteista terä pois. Vielä kamalampaa oli, kun seksistä lähti hauskuus pois. Mielummin tuskailen tuskani ja kärsin ajoittain, kun vastapainoksi voi nauttia täysillä makuukamarihommista.

Mutta kamala tautihan tämä on, on suoranainen ihme, että tässä ollaan edes elossa vielä, ikää on 40-vuotta ja ainakin 20-vuotta elämästä on mennyt enemmän tai vähemmän pipariksi. Tosin paljon hyvääkin on ollut, mutta myös aika isoa draamaa aika-ajoin.

Vauhtijaksoissa teeskentelen normaalia (työlästä) ja masennuksen aikana taistelen väkisin ylös petistä (myös erittäin työlästä) varmaan jos vaimoni tietäisi minkänlaisen taistelun tuloksena nykyinen elämä on niinkin tasaista ilman suurempia katastrofeja. Mutta on työlästä mutta myös palkitsevaa, nuorempana tällainen itsekuri ei innistunut millään vaan ajauduin mitä merkillisimpiin vaikeuksiin.

Mutta se mikä jotenkin alunperin merkillisesti auttoi, aloin todella teeskentelemään normaalia oloa ja toimimaan "reippaasti ja iloisesti" vaikka samaan aikaan meinasin pillahtaa itkuun tilanteessa kuin tilanteessa. Kammottavalta tuntui ja eikun lisää hymyä huuleen ja tilanteisiin normaalisti.

Jotenkin sitä sitten alkoi saamaan jollain tavalla hallintaan asioita, vaikka ensin tuntui mahdottomalta. Tiedän, miltä tämä kuulostaa, aivan vitsiltä. Koska silloin kun maailma näyttää mustalta ja kaikki on toivottoman lohdutonta, tuntuu että mikään ei koskaan voisi auttaa. Mutta jotain hullua siinä on mainiolla tavalla, mitä kauheammalta tuntuu, sitä suurempi on se kontrasti, kun alkaa käyttäytyä "normaalisti".

Ehkä se sitten alkaa keho tuottamaan "positiivisia" välittäjäaineita, en tiedä. Kannattaa kokeilla, minut se ainakin pelasti. Toistaiseksi ainakin. Lääkkeisiin en aio ikinä enää kajota, mielummin kuolen kuin turrutan itseni kemiallisesti.