Hei kaikille!
Olen menettänyt sydämeni näille otsikossa mainituille roduille. Koiran hankintaa on vakavasti mietitty jo parisen vuotta, mutta se on ollut oikeastaan itsestäänselvyys koko elämäni ajan: koira tulee, kun elämäntilanne on siihen sopiva eikä suuria muutoksia elämään ole odotettavissa. Mahdollisia rotuja on mietitty pää puhki, mutta en pääse siitä yli enkä ympäri; mitkään muut rodut eivät kolahda minuun kuten nämä otsikossa mainitut. Eivätkä pelkästään ulkonäkönsä puolesta, vaan myös koirien luonteissa on jotain niin mystisen ihanaa...
Olen täysin perillä siitä, että rodut ovat haastavia ja vaativia, ja soveltuvat koirakokemusta omaaville ihmisille. Itselläni ei varsinaista omaa koiraa ole ollut, mutta harrastuksista ja hoidosta on kokemusta ja teoreettisesti tiedän paljonkin, sekä olen ollut koko ikäni tekemisissä useiden eri rotujen edustajien kanssa. Joka tapauksessa, oli tuleva pentu minkä tahansa rodun edustaja, siitä tulisi harrastuskaveri ja jokapäiväinen ystävä. Eli koiran kanssa harrastettaisiin ahkerasti heti tokon pentukurssista lähtien. Lisäksi koiran koulutukseen liittyen, tulisin olemaan erittäin avoin pyytämään apuja ja neuvoja myös kasvattajalta. En usko että joutuisin ongelmiin koiran koulutuksen suhteen.
Näistä otsikoissa mainituista roduista haluaisinkin kuulla koirien omistajien mielipiteitä, ja erityisesti niiden omistajien, joille koira on ollut ensimmäinen. Mikä näistä roduista soveltuisi parhaiten ensikoiraksi?
Rotikassa minua miellyttää erityisesti rauhallisuus, ja lisäksi itsevarmuus, mutta mietityttää mahdollinen kovapäisyys, koulutuksen vaikeus. Bokserissa taas mietityttää energisyys, olisiko siinä liikaa virtaa minun makuuni. Muutoin on mukavan avoin ja iloinen luonne, tähän jos vain saisi liitettyä rotikan rauhallisuuden :) Tosin olen kyllä tietoinen siitäkin, että bokserikin voi olla kovapäinen ja vaikea kouluttaa, mutta mielestäni ei ehkä kuitenkaan ihan niin vaativa kuin rotikka.
Amstaffi ja staffi miellyttävät oikein kovasti, mutta ovatko nämä rauhallisia kuten rotikat vai meneviä kuten boksut? Vaikea kouluttaa? Eniten toivoisin palautetta näistä roduista, koska ovat jääneet vähän vieraammiksi minulle, mutta kiehtovat ehkä eniten.
Tanskandoggi olisi aivan ihanan lupsakka tapaus, mutta mietityttää lyhyt elinikä ja toisaalta suuri koko. Sopisiko rivitalokaksioon vai tarvitseeko todella paljon tilaa ympärilleen? Ovatko nuorina kamalan häsliä, vai rauhoittuvatko nopeastikin? Onko näillä kovapäisyyttä?
Oikein paljon kiitoksia palautteesta!
Olen menettänyt sydämeni näille otsikossa mainituille roduille. Koiran hankintaa on vakavasti mietitty jo parisen vuotta, mutta se on ollut oikeastaan itsestäänselvyys koko elämäni ajan: koira tulee, kun elämäntilanne on siihen sopiva eikä suuria muutoksia elämään ole odotettavissa. Mahdollisia rotuja on mietitty pää puhki, mutta en pääse siitä yli enkä ympäri; mitkään muut rodut eivät kolahda minuun kuten nämä otsikossa mainitut. Eivätkä pelkästään ulkonäkönsä puolesta, vaan myös koirien luonteissa on jotain niin mystisen ihanaa...
Olen täysin perillä siitä, että rodut ovat haastavia ja vaativia, ja soveltuvat koirakokemusta omaaville ihmisille. Itselläni ei varsinaista omaa koiraa ole ollut, mutta harrastuksista ja hoidosta on kokemusta ja teoreettisesti tiedän paljonkin, sekä olen ollut koko ikäni tekemisissä useiden eri rotujen edustajien kanssa. Joka tapauksessa, oli tuleva pentu minkä tahansa rodun edustaja, siitä tulisi harrastuskaveri ja jokapäiväinen ystävä. Eli koiran kanssa harrastettaisiin ahkerasti heti tokon pentukurssista lähtien. Lisäksi koiran koulutukseen liittyen, tulisin olemaan erittäin avoin pyytämään apuja ja neuvoja myös kasvattajalta. En usko että joutuisin ongelmiin koiran koulutuksen suhteen.
Näistä otsikoissa mainituista roduista haluaisinkin kuulla koirien omistajien mielipiteitä, ja erityisesti niiden omistajien, joille koira on ollut ensimmäinen. Mikä näistä roduista soveltuisi parhaiten ensikoiraksi?
Rotikassa minua miellyttää erityisesti rauhallisuus, ja lisäksi itsevarmuus, mutta mietityttää mahdollinen kovapäisyys, koulutuksen vaikeus. Bokserissa taas mietityttää energisyys, olisiko siinä liikaa virtaa minun makuuni. Muutoin on mukavan avoin ja iloinen luonne, tähän jos vain saisi liitettyä rotikan rauhallisuuden :) Tosin olen kyllä tietoinen siitäkin, että bokserikin voi olla kovapäinen ja vaikea kouluttaa, mutta mielestäni ei ehkä kuitenkaan ihan niin vaativa kuin rotikka.
Amstaffi ja staffi miellyttävät oikein kovasti, mutta ovatko nämä rauhallisia kuten rotikat vai meneviä kuten boksut? Vaikea kouluttaa? Eniten toivoisin palautetta näistä roduista, koska ovat jääneet vähän vieraammiksi minulle, mutta kiehtovat ehkä eniten.
Tanskandoggi olisi aivan ihanan lupsakka tapaus, mutta mietityttää lyhyt elinikä ja toisaalta suuri koko. Sopisiko rivitalokaksioon vai tarvitseeko todella paljon tilaa ympärilleen? Ovatko nuorina kamalan häsliä, vai rauhoittuvatko nopeastikin? Onko näillä kovapäisyyttä?
Oikein paljon kiitoksia palautteesta!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ainakin tanskandogin elinaika on tuskin 10 vuotta. Bokseri taitaa olla maailman sairain koirarotu. Rotikka myös pitkälle sairaaksi jalostettu. Staffi ja amstaffi lienevät noista terveimpiä ja pitkäikäisimpiä, ehkä amstaffi keskimäärin kaikista tervein. Kaikki tarvitsevat paljon liikuntaa ja aktivointia, mutta yksilöstä koiran toiminnantarve myös riippuu.
Tanskandoggi olisi mielestäni sopivin ensimmäiseksi. Minulla oli opiskelijana ollessani tanskandoggi yksiössä. Liikkuminen ja harrastaminen tapahtuu ulkona, sisällä ollaan rauhassa.
Staffinarttu olisi mielestäni sopivin ensimmäiseksi koiraksi, seuraavaksi luultavasti amstaffi (narttuna myös). Mutta minkä noista roduista hankitkin, niin suosittelen aloittamaan nartusta. Missään nimessä en suosittele bokseria terveytensä tai tanskandoggia lyhytikäisyytensä vuoksi. Rottweilernarttukin sopisi: Kanadassa ja Isossa-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa 98 % rottweilereiden aiheuttamista ihmisten puremistapauksista oli urosten tekemiä. Mutta johdonmukaisen ja määrätietoisen koulutuksen kaikki nuo rodut tarvitsevat.
Kiitoksia vastauksista!
Taidanpa kallistua yhä enemmän staffin tai amstaffin suuntaan. Eräällä tutullani on amstaffi narttu ekana koirana, ja hänellä vielä vähemmän kokemusta koirista kuin minulla, mutta hyvin on kuulemma pärjännyt. Tämä tuttu asuu kaukana minusta, joten minulla ei ole ollut mahdollisuutta päästä näkemään koiraa, josta voisi ehkä päätellä jotakin luonteesta yms. Amstaffi on melko vieras rotu minulle, mutta olisin todella innokas tutustumaan siihen paremmin.
Eräällä toisella ystävälläni on rotikka uros, joka on kaikkea muuta kuin rodusta yleisesti kirjoitellaan. Koira on kuitenkin jo 13v mikä on ymmärtääkseni todella korkea ikä isolle koiralle. Olen ollut tämän uroksen kanssa tekemisissä kolmisen vuotta, joten kyseessä on kuitenkin vanha rottis ja niin persoonallinen paketti, että tiedän ettei toista samanlaista ole olemassakaan. Siksi mietinkin, millainen rotikka "oikeasti" on. Tämä uros kun on kaikkien kaveri, ottaa kaikki avosylin vastaan, ei vahdi mitään eikä ketään, ei ole ikinä murahtanutkaan ja vaikka talo olisi täynnä vieraita, saattaa se vaan vetää sikeitä keskellä olkkarin lattiaa. Lapset voi vetää hännästä tai korvista ilman mitään reaktiota. En osaa sanoin kuvailla tätä koiraa, mutta se tosissaan on aivan jotain muuta kuin se mitä rotikoista olen lukenut.
Rotikka kuitenkin rotuna kiehtoo ja arvostan suuresti sen rodunomaista rauhallisuutta. Mitenkäs nämä staffit ja amstaffit, ovatko ne rottiksen tapaan rauhallisia?
Jos boksut tosiaan tulevat terveytensä puolesta näistä roduista tanskandogin eliniänodotteen kanssa jälkijunassa, niin olen ehdottomasti kiinnostunut enemmän rotikasta, staffista ja amstaffista.
Rauhallisuus/energisyys on näiden kaikkien rotujen kohdalla yksilökysymys.
Minun 3v rotikka narttu on myös sisällä ollessa tosi rauhallinen, lähes huomaamaton. Lapsista se ei tosin nykysin enää pidä huonojen kokemusten takia. Tutut ottaa hyvin vastaan ja kiertää rapsutettavana jokaisen luona.
Vahtii kyllä jos joku hiippailee ulkona ja ajaa myös lenkkeillessä humalaiset ahdisteliat pois murinalla, että voi kyllä luottaa siihen että tarvittaessa puolustaa minua jos en siihen itse kykene.
Nämä vaatii paljon tekemistä ja monipuolista liikuntaa pysyäkseen "järissään", palveluskoiria kun ovat. Enkä kellekkään suosittele ekaksi koiraksi, koska meneevät väärällä koulutuksella helposti pilalle. Mutta jos rotikkaan päädyt niin kasvattaja kannattaa valita huolella, samoten koirat joista pennun olet ottamassa. Toivottavasti se oikea rotu löytyy, tiedän kyllä miten vaikeaa se on :D
Oma tanskandoggini jouduttiin aikoinaan lopettamaan 6-vuotiaana vanhuuden vaivojen takia joten odotettavissa oleva elinikä on niillä todellakin alhainen.
Ja staffi... Oma narttuni on kohta 10v. Duracel-pupu potenssiin kymmenen. Virtaa riittää edelleen. Häslää ja koheltaa, hyppii ja riekkuu, varsinkin vieraiden ihmisten kanssa. Ei aggressivisesti vaan tyyliin "ihanaa-mä-rakastan-sua-rapsuta-mua". Eli vastaus kysymykseesi: EI, staffit eivät todellakaan ole rauhallisia. Kotona oman perheen kesken meidän mummu on rauhallinen vaan heti kun huomaa uloslähdön, ruoka-ajan tai jonkin muun tapahtuman on kärppänä paikalla. amstaffit ilmeisesti hiukan rauhallisempia, noin niinkuin yleistäen.
Kiitoksia taas vastauksista!
Tiedän, että kaikki koirat rodusta riippumatta ovat yksilöitä. Kyselinkin tuosta rauhallisuudesta/rauhattomuudesta lähinnä yleistäen. Henkilökohtaisesti en pidä duracell pupuista kuten bordercolliet, mutta en haluaisi myöskään koirani olevan "laiska", eli tarvittaessa olisi kiva jos pitkiäkin lenkkejä jaksaisi tehdä.
Minulle rauhallinen koira tarkoittaa sitä, että se viihtyy myös hetken aloillaan. Olen ollut tekemisissä vuoden ikäisen bordercollien kanssa, ja ei varmaan tarvitse erikseen mainita, oliko se mielestäni rauhallinen koira ;)
Tätä siis tarkoitan. Uskoisin staffin olevan rauhallisempi kuin bordercollie.
Mun tapaamat staffit on kyllä olleet vilkkaampia kuin bordercolliet. Kyllä yksivuotiaskin border malttaa olla rauhassa, jos sen tekemisen tarpeet on tyydytetty.
Karkeasti yleistäen, staffit eivät ole rauhallisempia kuin bordercolliet.
Onko tosiaan näin? :o en kyllä olis uskonut..tosin en ole eläissäni tavannutkaan yhtäkään staffia... minulla on ainoastaan mielikuva rodun luonteesta, ja se mielikuva taitaa mennä sitten aika metsiin! noh, täytyy vaan jatkaa tutkiskelua sitten :-)
Kyllä näin vaan on. Koita etsiä joku/jokunen staffi nyt aluksi joihin pääset tutustumaan ihan livenä ja pohdi sen jälkeen rotuvalintaa uudelleen (jos siis vielä miellyttää). Joskin oma staffini on vieraiden kanssa jopa rasittavan riehakas mutta oman porukan kesken melko huomaamaton kapistus, yleensä. =)
Rottweiler sin sijaan tarvitsee vain vähän liikuntaa. Sellainen sopisi laiskallekin ihmiselle. Tutullani on rottis, joten tiedän tämän piirteen rodusta :)
Ehdottaisin sinulle seuraavaa: Käy koiranäyttelyissä katsomassa kyseisiä rotuja ja kysele kasvattajilta sieltä rodusta. Kuitenkin hyvällä tuurilla tapaat kasvattajan joka on kasvattanut kyseistä rotua kauan ja tietää melkein kaiken niistä.
Toiseksi samassa saatat löytää sellaisen kasvattajan jolta itse sitten hankit koirasi :) Kysele kasvatusperiaatteita, onko ulkonäkö tälle kasvattajalle ykkösasia? Mitä terveystutkimuksia koirilla teetetään ja mitä tuloksia on ollut?
Onnea matkaan! :)
Jaa rottweiler laiskalle ihmiselle?? EI missään nimessä!!
Rottweiler on aktiivinen ja energinen rotu, joka vaatii paljon liikuntaa ja koulutusta.
Jos ylläovela kirjoittaja tuntee yhden rotikan, se ei kerro rodusta vielä mitään.
Rottweiler ei myöskaan ole joka ihmisen koira, ei myöskään "seurakoira" vaan palveluskoira.
Kannattaa tutustua rotuun vaikka täällä enemmän www.rottweiler.fi
Perhessä rwu 5v. rwn 3,5v. ja rwn 15vkoa :)