Olen yhdeksännelle luokalle menevä tyttö, enkä voi nauttia melkein mistään.
Luettelen tässä nyt tilanteita ja reaktioita mussa:
Katson hyvän elokuvan - Olen harmissani, kun katsoin sen jo, enkä voi kokea sitä uudelleen.
Löydän hyvän bändin - Harmittelen kun en pääse keikalle ja pelkään että kyllästyn tms
Nään kaupungilla kivannäköisen pojan - Masennun, kun tiedän etten voi saada koskaan ketään hänenkaltaistaan poikaystävää.
Nään kaupungilla seurustelevan parin - Olen suunnattoman kateellinen.
Katselen netistä, joidenkin omatekemiä tuotoksia, kuten videoita tms - Kadehdin heidän huumoriaan, joten en voi nauttia niistä.
Minut pyydetään ulos - En uskalla lähteä, koska saatan nolata itseni.
Pääsen ulkomaanmatkalle - Ahdistaa, että kohta loma on ohi.
Kesäloma alkaa - Mietin vain, että apua kohta kesäloma loppuu, tuhlaan koko kesän koulusta stressaamiseen.
Eli mm. noissa tilanteissa, ne huonot puolet vievät kaiken huomion. En nää niitä hyviä asioita koskaan.
Ihastuessanikin, nään vain huonot puolet, että en koskaan saa ihastukseni kohtesta poikaystävää. Tämä tekee ihastumisesta yhtä helvettiä.
Ihastun myös usein sellain vähän niinkuin niitä lapsellisia kaukoihastumisia joihinkin näyttelijöihin/laulajiin tai sitten ihan vain johonkin käyttäjiin netissä. Sitten mulla on kauhea pakkomielle löytää kaikki tieto ja koska en löydä mitään ahdistun. Tai sitten näissä netti-ihastuksissa itken, kun en voi mitenkään tutustua kyseisiin henkilöihin, koska he asuvat kaukana.
Miten pääsisin tästä eroon, usein nuo tilanteisiin liittyvät ahdistumiset vievät yöunet, enkä voi nauttia oikein mistään? Olenko vain pesunkestävä pessimisti vai onko jotain tehtävissä?
Luettelen tässä nyt tilanteita ja reaktioita mussa:
Katson hyvän elokuvan - Olen harmissani, kun katsoin sen jo, enkä voi kokea sitä uudelleen.
Löydän hyvän bändin - Harmittelen kun en pääse keikalle ja pelkään että kyllästyn tms
Nään kaupungilla kivannäköisen pojan - Masennun, kun tiedän etten voi saada koskaan ketään hänenkaltaistaan poikaystävää.
Nään kaupungilla seurustelevan parin - Olen suunnattoman kateellinen.
Katselen netistä, joidenkin omatekemiä tuotoksia, kuten videoita tms - Kadehdin heidän huumoriaan, joten en voi nauttia niistä.
Minut pyydetään ulos - En uskalla lähteä, koska saatan nolata itseni.
Pääsen ulkomaanmatkalle - Ahdistaa, että kohta loma on ohi.
Kesäloma alkaa - Mietin vain, että apua kohta kesäloma loppuu, tuhlaan koko kesän koulusta stressaamiseen.
Eli mm. noissa tilanteissa, ne huonot puolet vievät kaiken huomion. En nää niitä hyviä asioita koskaan.
Ihastuessanikin, nään vain huonot puolet, että en koskaan saa ihastukseni kohtesta poikaystävää. Tämä tekee ihastumisesta yhtä helvettiä.
Ihastun myös usein sellain vähän niinkuin niitä lapsellisia kaukoihastumisia joihinkin näyttelijöihin/laulajiin tai sitten ihan vain johonkin käyttäjiin netissä. Sitten mulla on kauhea pakkomielle löytää kaikki tieto ja koska en löydä mitään ahdistun. Tai sitten näissä netti-ihastuksissa itken, kun en voi mitenkään tutustua kyseisiin henkilöihin, koska he asuvat kaukana.
Miten pääsisin tästä eroon, usein nuo tilanteisiin liittyvät ahdistumiset vievät yöunet, enkä voi nauttia oikein mistään? Olenko vain pesunkestävä pessimisti vai onko jotain tehtävissä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä se siitä. Mietiskele mielessäsi niitä hyviä asioita ;)
Sinun kannattaa varata aika lääkärille tai psykiatrille.
Niin sitä yleensä apua haetaan.
Lääkäri voi määrätä sinulle mielialalääkkeen esim. Cipralex.
Jos lääkärisi yrittää:
Neuroleptejä (ainakaan vahvoja) tms. en kuitenkaan todellakaan suosittele, koska ainakin vahvat ja varsinkin vanhat neuroleptit voivat heikentää muistitoimintojasi, elämänlaatuasi / elämäniloasi jne.
Itselläni ahdistukseen auttoi Cipralex.
En olisi arvannut, että tähän tuollaisia lääkkeitä tarvitaan. Käyn jo psykiatrilla, mutta hän on harkinnut vain ssri-lääkkeitä. Olen tästä ainaisesta pessimistisyydestä maininnut, joskin vähän eri sanoin hänelle.
Ohoh, korjaan, nyt vasta tajusin, että Cipralex kuuluukin SSRI-lääkkeisiin. Luulin aluksi rauhoittavaksi.
Muista kuitenkin, että psykiatrisi saattaa määrätä sinulle lievemmän masennuslääkkeen tai Cipralexin lievällä vahvuudella!
Cipralex on tehokaimpia masennuslääkkeitä mitä on.
Sitä käytetään myös ahdistukseen ja pakko-oireisen häiriön hoitoon.
Cipralexin avulla pääsin eroon vakavasta pakko-oireisesta häiriöstäni kokonaan.
Sitä ei kuitenkaan suositella käytettäväksi alaikäisillä, koska voi aiheuttaa itsehillinnän menettämistä (kun aivot ei ole vielä kehittynyt kunnolla).
Kuulostaa tutulta.
- ANT (automatic negative thought) voi esim. googlettaa asiasta.
Kokeile alkuun kalaöljy- kuuria. En puhu yhdestä kapselista per päivä. vähintään 4grammaa per päivä. Mikäli ei toimi, niin voit kokeilla E-epa valmistetta. Vähintään 2g-4g / pv.
Jos ei auta, niin kannattaa hakeutua lekuriin.
Negatiiviset ajatteluketjut kumpuavat poikkeavasta aivotoiminnasta.
Kannattaa kokeilla myös terapiaa. Opit hillitsemään negatiivisia ajattelumalleja.
Voi olla että kognitiivinen terapia tuntuu falskilta, mutta yritä jaksaa tästä huolimatta. Jossain vaiheessa huomaat, että osaat hillitä ANT- ajatusketjua.
Tsemiä, kyllä se siitä.