Olen ollut jo pitkään onneton ja masentunut mutta silti olen elämään suhtautunut toiveikkaasti. Minulla on ollut unelmia.
Nyt kaikki on mennyt pahemmaksi.Eräs tuttu raiskasi minut. Ensin luulin että selviän siitä mutta olen viime päivinä tajunnut että se asia vaivaa. En jaksa poistua kotoota. Yritin eilen käydä kävelyllä mutta väsyin jo 10minuutin jälkeen niin että en meinannut jaksaa kävellä takaisin kotiin. En saa kunnolla nukutuksi. Ahdistaa kokoajan.
Menin paripäivää sitten kauppaan autolla, tuntui kun olisin ollut kännissä vaikka en ollut juonut! Oloni oli kokoajan todella hutera ja epätodellinen, pelkäsin että ajan kolarin. Kaupassa ahdisti. Valot tuntui kamalan kirkkaalta silmiin.
Lihaksista on kaikki voimat kadonnut, ihankun olisi juossut maratoonin, en jaksaisi liikkua yhtään!
Tämä kirjoituskin on varmaan todella epäselvä. Minulla ei ole ketään kenen kanssa jutella. Tänään olen miettinyt että parasta olisi kuolla.
Olen niin väsynyt... Silti uni ei tule kuin parin tunnin pätkissä.
En käytä mitään lääkkeitä enkä käy missään psykiatrilla.
Nyt kaikki on mennyt pahemmaksi.Eräs tuttu raiskasi minut. Ensin luulin että selviän siitä mutta olen viime päivinä tajunnut että se asia vaivaa. En jaksa poistua kotoota. Yritin eilen käydä kävelyllä mutta väsyin jo 10minuutin jälkeen niin että en meinannut jaksaa kävellä takaisin kotiin. En saa kunnolla nukutuksi. Ahdistaa kokoajan.
Menin paripäivää sitten kauppaan autolla, tuntui kun olisin ollut kännissä vaikka en ollut juonut! Oloni oli kokoajan todella hutera ja epätodellinen, pelkäsin että ajan kolarin. Kaupassa ahdisti. Valot tuntui kamalan kirkkaalta silmiin.
Lihaksista on kaikki voimat kadonnut, ihankun olisi juossut maratoonin, en jaksaisi liikkua yhtään!
Tämä kirjoituskin on varmaan todella epäselvä. Minulla ei ole ketään kenen kanssa jutella. Tänään olen miettinyt että parasta olisi kuolla.
Olen niin väsynyt... Silti uni ei tule kuin parin tunnin pätkissä.
En käytä mitään lääkkeitä enkä käy missään psykiatrilla.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tavallisella lääkärillä kannattaisi käydä kuitenkin ja kertoa tilanteesta. Laittaa verikokeisiin että löytyy mahdolliset fyysiset aiheuttajat olotilalle, kuten kilpirauhasen toimintahäiriön mahdollisuus tai sydämen huono toimivuus.
Ahdistuneisuus ja masentuneisuustilalta ainakin olosi vaikuttaa ja niihin on saatavissa lääkityksiä, joita tuossa tilassa olevan kannattaa jo harkita. Siis lääkärille aika.
http://koti.welho.com/marhalla/S_elavalta_tapetun_paivakirja.html
Hae apua.
Voimia.
Kiitos linkistä. Samanlaisia tuntemuksia on ollut.
Hyvä että olet kirjoittanut tänne! Älä vain tee itsellesi mitään vaan koita jaksaa hakea apua. Kirjoita vaikka tänne jos et juuri nyt muuhun pysty.
Kertomuksesi kosketti minua sillä olen kokenut saman. Myös minut raiskasi eräs silloinen ystäväni. Samaistun kirjoittamaasi; minullakin oli voimat aivan lopussa, en pystynyt kohtaamaan ihmisiä, ajattelin jatkuvasti itsemurhaa, kotoa poistuminen oli ahdistavaa, nukkumisesta ei tullut mitään. Kannoin tätä kaikkea pitkään sisälläni enkä puhunut tapahtuneesta kenellekään. Sen seurauksena vointini huononi ja masennukseni paheni. Nyt olen viimein hakenut ja saanut apua ja alan vähitellen taas voida paremmin.
Toivon todella, että jaksaisit hakea itsellesi apua. Mene lääkäriin ja kerro mitä sinulle on tapahtunut. Soita Tukinaiseen (http://www.tukinainen.fi/ Kriisipäivystyksen maksuton puhelinnumero on 0800-97899 (ma-pe klo 9-15, la-su klo 15-21, pyhinä ja niiden aattoina klo 15-21)), siellä osataan auttaa ja he ovat todella ammattitaitoisia. Kerro pahasta olostasi. Älä vain jää yksin äläkä satuta itseäsi! Voit päästä tämän yli mutta nyt tarvitset apua. Tiedän, että ensimmäisen askeleen ottaminen on vaikeaa mutta sinulla ei ole mitään syytä tuntea häpeää tai syyllisyyttä. Voit vielä saada toiveikkuiteesi ja unelmasi takaisin vaikka nyt joudutkin käymään läpi tämän raskaan asian. Voimia sinulle!
Kiitos tuesta. Nyt on vielä kesälomaa jäljellä. Minun on pakko päästä kuntoon kun työt alkaa. En vaan voi jäädä sairaslomalle. Olen liian tunnollinen tai jotain. Eilen kävin ulkona, aluksi se oli vaikeaa ja tuli taas todella epätodellinen olo. Ihankuin olisin huumattuna tai jotain, vaikka en edes käytä mitään lääkitystä, mutta kun pääsin ystäväni luokse olo helpottui todella paljon. Sai muuta ajateltavaa, se teki hyvää. Haluaisin kaikille puhua asiasta mutta en viitsi, paitsi lähimmille kavereille.
Rikosilmoitus on tehty ja näytteet otettu. Mutta se raiskaaja on vapaalla jalalla ja pelkään että hän tekee minulle jotain koska hän tietää että olen ilmoittanut poliisille.
Raiskauksen jälkeen kun pääsin poliisin juttusille olin todella helpottunut ja ajattelin että pääasia että olen vielä hengissä.
Nyt sekään ei oikein lohduta.
Ystävien näkeminen piristää, mutta ei minulla ole paljoa kavereita..
älä pyöri raiskaajien kanssa...Ei Hitler vääräs ollut
Raiskaajani oli ihan suomalainen mies ja vieläpä uskonnollinen...